www.pixabay.com

Kävin tänään salilla pitkästä aikaa siis. Salilla on tehty remontti ja lähes kaikki laitteet olivat eri paikassa kuin aiemmin. Tein treenini ja tuli ihan hikikin. Kävelin salilta kotiin kaupan kautta. Matkalla kauppaan sain ajatuksen, että minäpä ostan nyt itselleni uuden vaa'an. Valitsin ihan tavallisen henkilövaa'an, House merkkisen. Vaaka maksoi 14,95 eur ja tähän sisältyi patterit.

Halusinkin sitten heti tietysti kokeilla vaakaa, kun pääsin kotiin. Nousin vaa'alle ja odotin pelonsekaisin tuntein tulosta. Vaaka punnitsi kyllä minut, mutta näytti tuloksen niin himmeänä, että minun piti nostaa vaaka ylös nopeasti, että pystyin ja ehdin nähdä painoni. Ajattelin, että vaa'assa on jotain vikaa, kun näyttää niin himmeänä tuloksen. Odotinkin sitten, että poika tulee koulusta kotiin ja pyysin häntä heti kokeilemaan vaakaa. Hänen kohdallaan vaaka näytti tuloksen kirkkaana ja selvänä.

Outoa! Painan kyllä vähän enemmän kuin poika, mutta en kuitenkaan lähellekään 180 kg, mikä on vaa'an raja. Ihan niin kuin vaaka haluaisi varmistaa, että kukaan muu ei näe painoani kuin minä. 

Painoni saakin pysyä edelleen salaisuutena. Painoa saisi olla vähemmän. Olen kuitenkin iloinen, että viimeisen vuoden aikana en ole juurikaan lihonut. Minut on punnittu viimeksi reilu vuosi sitten yötyötarkastuksessa työterveydessä.

Alan nyt tarkkailla painoani. Aion saada sen vähitellen laskemaan. Pienillä muutoksilla uskon tässä onnistuvani. Laihduttamaan en missään tapauksessa kuitenkaan ala. 

Huomenna otan aamupainon. Kerran viikossa voisin sitten aina kertoa täällä, että mihin suuntaan painoni menee aina viikon aikana. Ja pohtia syitä, että miksi nousee tai laskee. Uskon saavani siitä motivaatiota ja voimaa onnistua matkalla kohti parempaa terveyttä.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Kuulostaa hyvältä! Itse olen kesäloman jälkeen myös alkanut tarkkailla painoa, kun kesäloman lopulla kävin vaa’alla ja kauhistuin. Painoin yli 70 kg, mikä on ennätys aikuisiällä. Nyt, noin 4 kk loman jälkeen aamupaino oli 64 kg. Olen todella tyytyväinen itseeni. En ole juurikaan liikkunut, mutta syönyt kohtuudella ja muutenkin vähemmän kuin ennen. Nälkä ei ole ollut ja herkkujakin mahtunut, mutta niitäkin kohtuudella. Näin aikuisiällä (olen 39) joutuu jo todenteolla tarkkailemaan syömisiään. Mutta kyllä se vaan palkitsee, kun huomaa että omilla valinnoilla on valtava merkitys. Pätee toki muuhunkin kuin vain painonhallintaan. Mutta jos ennen vedin pizzan himoon kokonaisen karvakäden pizzan, niin nyt riittää kolmannes. Silti saan pizzan himon tyydytettyä. Hävikkiä ei onneksi synny, lapset syö sen mitä minä en jaksa. Tsemppiä sinullekin painon hallintaan!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämän keskivaiheilla blogissa pohditaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitkä liittyvät omaan elämääni. Olen tällä hetkellä elämän muutosvaiheessa, jossa lapset eivät enää ole pieniä, vaan molemmat jo opiskelijoita, joista toinen ei asu enää kotona. Haluan elää laadukasta ja monipuolista aikuisen naisen elämää. Tule seuraamaan elämääni. <3

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
Toukokuu
Huhtikuu

Kategoriat