Ylläolevassa kuvassa on Kuolemanportti. Tästä meni sisään 110 000 ihmistä ja heistä 80 000 tuhottiin. Leirillä oli vankina myös suomalaisia merimiehiä, joista muutama kai selvisikin leiriltä hengissä. Voin vain kuvitella millaiset henkiset kärsimykset leiriajasta on jäänyt eloon jääneille. En pysty kirjoittamaan tästä ilman, että kyyneleet nousevat silmiin. Tämän portin takana on tapahtunut niin paljon kauheuksia, että ei niitä pysty oikeastaan edes ajattelemaan. Päätimme kuitenkin käydä katsomassa tätä Stutthofin keskitysleiriä, kun olimme viikolla Gdanskissa lomalla.

Gdanskista pääsee Stutthofin keskitysleirimuseolle bussilla nro 870. Matka kestää tunnin yhteen suuntaan. Viime viikolla busseja kulki päiväsaikaan kahden tunnin välein kumpaankin suuntaan.

Museo alueelle pääsee ilmaiseksi kiertelemään. Mahdollista olisi ollut maksaa oppaalle 40 eur/ hlö englanninkielisestä opastuskierroksesta, mutta me kiertelimme ilman opasta. Saimme ihan tarpeeksi karun kuvan keskitysleirin menneistä tapahtumista katselemalla ympärillemme ja lukemalla opasteita. Minä en halunnut ottaa leiriltä kuvia juurikaan. En myöskään pystynyt olemaan kovin pitkää aikaa kerrallaan niissä parakeissa. Siellä oli ahdistava tunnelma ja hajukin oli jotenkin epämiellyttävä. Vaikkei kuitenkaan sellainen kuin olin pelännyt olevan.

Kiertelimme alueella reilun tunnin ajan. Olisi ollut mahdollista mennä katsomaan 25 min elokuvapätkäkin, mutta mies ei halunnut, että menemme katsomaan sitä. Halusi säästää minut edes siltä. Tämä oli varmasti ihan hyvä ratkaisu. Pelkästään jo leirillä käymisessä oli tarpeeksi sulateltavaa.

Leiriltä kävelimme Sztutowon kylään, jossa ei ollut mitään muuta paikkaa auki kuin pieni kauppa, josta ostimme jäätelöt ja limsaa. Sieltä menimme bussiin nro 870 ja ajelimme takaisin Gdanskiin. Tulipahan koettua tämäkin. Luulenpa, että en toista kertaa vieraile millään keskitysleirillä. En suosittele herkille ihmisille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämän keskivaiheilla blogissa pohditaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitkä liittyvät omaan elämääni. Olen tällä hetkellä elämän muutosvaiheessa, jossa lapset eivät enää ole pieniä, vaan molemmat jo opiskelijoita, joista toinen ei asu enää kotona. Haluan elää laadukasta ja monipuolista aikuisen naisen elämää. Tule seuraamaan elämääni. <3

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
Toukokuu
Huhtikuu

Kategoriat