Kirjoitukset avainsanalla etäsuhde

www.pixabay.com

Oli ihanaa taas viettää viikonloppuna aikaa miehen kanssa. Lähdin hänen luokseen lauantaina ja palasin kotiin sunnuntaina. Kävimme leffassa ja syömässä. Leffana oli Kaikki tietävät. Leffa oli ihan hyvä, mutta ehkä hieman liian pitkäksi tehty. Oltiin anniskelunäytöksessä, mutta ei me mitään juomia tarvittu.

Parasta tapaamisissa on aina se, että saa olla toisen lähellä. Iho kaipaa kosketusta ja pussailu on ihanaa. Sitä se on, kun suhde ei pääse arkipäiväistymään. Ei ole yhteistä asuntoa, jossa pitää siivota. Ei tiskejä eikä pyykkejä. Ei ole työpäivän jälkeistä väsymystä. Ei taistelua kaukosäätimestä. Ei ole myöskään yhteistä lasta eikä koiraa, jotka vievät aikaa pois parisuhteesta.

Sen sijaan meillä on paljon omaa aikaa. Ehdimme hyvin harrastaa kaikkea, mitä itseämme huvittaa jne. Kun on välillä yksin niin on taas ihanaa tavata toinen. Silloin ei halua tuhlata aikaa turhanpäiväiseen riitelyyn. Treffit ovat aina oikeat treffit, joissa on vain suhteen parhaat palat.

Treffeillä olemme aina hotellissa ja syömme ulkona. Meillä on aikaa vain toisillemme. Käymme yhdessä myös lomamatkoilla. Nämä lomamatkat ovat aina niitä all-inclusivelomia. Juuri täydellisiä viikon kestäville treffeille. Treffien ja lomien jälkeen tiedän aina, että haluan jatkaa yhdessäoloa. Yleensä varaammekin jo heti seuraavan tapaamisen ja matkan.

Suunnitelmissa ei tällä hetkellä ole yhteistä kotia eikä yhteisiä lapsia. Minulla tuota ikääkin alkaa olemaan, että taitaisi olla jo myöhäistäkin suunnitella yhteistä perhettä. Näillä mennään mitä on ja ihan hyvinhän meillä meneekin.

Onko sinulla kokemusta siitä, kun suhde ei arkipäiväisty? Onko ihanaa vai kamalaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Minulla on melko pitkä avoliitto, jossa arki on siivousta, pyykkiä, lastenhoitoa, tiskiä, ruuanlaittoa yms.yms. Siis elämää. Siinä samalla yhteistä huumoria, halauksia, suukkoja, läheisyyttä, lämpöä, lempeä, yhteistä tekemistä jne.jne. Arkipäiväistyminen ei välttämättä tarkoita suhteen väljähtymistä. Myös meillä on treffiviikonloppuja, jolloin menemme yön yli hotelliin, käymme syömässä, elokuvissa tai teatterissa, milloin missäkin. Se on erityisesti meidän kahden aikaa. Parisuhteita on erilaisia ja on hienoa, jos onnistuu löytämään sellaisen, joka sopii hyvin niin itselle kuin parisuhteen toiselle osapuolelle, oli se etä- tai lähisuhde. Rakkaudellista kevättä ❤️

Vierailija
2/2 | 

Ihana text. 

Me asumme poikakaverin kanssa eri paikkakunnilla, ikävän tunne on joskus ns. raastava, mutta sitten sitä nauttii yhteisestä ajasta eri tavalla. Arvostamme omaa tilaa ja aikaa. Välillä sitä toivoisi, että toinen asuisi samalla paikkakunnalla, voisi hyvin mennä yöksi toisen viereen ilman, että kyläilystä tarvii erikseen sopia.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Miten määritellään parisuhde? Pohdin tätä, kun mietin, että mikä on minun ja miehen suhde virallisesti? Voimmeko sanoa olevamme parisuhteessa?

Virallisesti olemme siis kumpikin naimattomia. Olemme kumpikin olleet aiemmin avoliitossa. Minulla on kaksi lasta, miehellä ei ole lapsia.

Tapasimme Tinderissä vajaa kaksi vuotta sitten ja olemme olleet sen jälkeen lähes jatkuvasti yhteydessä toisiimme puhelimen avulla. Kerromme toisillemme lähes kaiken.

Asumme eri paikkakunnilla. Tapaamme toisiamme säännöllisesti ja tämä loma on kolmas yhteinen lomamme. 

Emme ole pitäneet mitään kiirettä yhteenmuutolla tms. Ei ole kiirettä kihloihin, naimisiin eikä yhteisiä lapsia ole tulossa. Me siis vain vietämme yhdessä aikaa parina. Emme kuitenkaan painota esim. sosiaalisessa mediassa, että olisimme parisuhteessa.

Mielestäni tämä on ihan ok. Minulle riittää, että itse tiedän, mikä on suhteemme laatu. Ja kiire ei ole edetä. Näin on minun mielestäni hyvä, ainakin tällä hetkellä. Tulevasta en tiedä. Fiiliksellä mennään. 

Etäsuhteessa ollessa säilyy tietyllä tapaa oma elämä ja vapaus. Meille se tuntuu sopivan. Kaikille ei.

Oletko sinä parhaillaan etäsuhteessa? Tai ollut joskus? Olisi kiva lukea toisten kokemuksista!

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

www.pixabay.com

Oli onni, että vielä löysin itselleni miehen. Pitkään olinkin yksin. Siihen varmastikin suurin syy se, että minulla ei ollut aikaa panostaa miehen etsintään. Enkä kyllä jaksanutkaan. Arjen pyöritys ja työt veivät aikani ja voimani.

Olin ihan onnellinen yksinänikin. Minullahan oli lapset jo hankittuna. Ajattelin, että minun ei tarvitse epätoivoisena etsiä miestä, jonka kanssa tehdä lapset. 

Toki minulla aina välillä oli joitakin pieniä suhteita, mutta ne loppuivat useimmiten minun aloitteestani. En kokenut olevani valmis mihinkään vakavaan.

Tämä nykyinen suhde on tuntunut erilaiselta. Tämä oikeasti tuntuu kestävän. Ehkä etäsuhde on ollut minulle sopiva vaihtoehto. Tosin ikävä on aina läsnä etäsuhteessa. Ja se on koko ajan isompi.

Onko teillä muilla kokemusta etäsuhteesta?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Elämän keskivaiheilla blogissa pohditaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitkä liittyvät omaan elämääni. Olen tällä hetkellä elämän muutosvaiheessa, jossa lapset eivät enää ole pieniä, vaan molemmat jo opiskelijoita, joista toinen ei asu enää kotona. Haluan elää laadukasta ja monipuolista aikuisen naisen elämää. Tule seuraamaan elämääni. <3

Blogiarkisto

2019
2018
Toukokuu
Huhtikuu

Kategoriat