Kirjoitukset avainsanalla talous

www.pixabay.com

Poikani oli juuri viikon poissa kotoa leireilemässä. Olin siis ihan yksin kotona kokonaisen viikon ajan. Tässä vaiheessa, kun poika on viittä vaille 18 vuotias ei siinä kyllä oikeastaan ole edes mitään ihmeellistä, että on yksin kotona. On vaan hiljaisempaa, vähemmän tiskiä ja pyykkiä ja kauppakassikin painaa vähemmän.

Mitä sitten tein tuon viikon aikana. Olin tietenkin töissä lähes joka päivä. Tuntuu, että olen ollut viime aikoina melkein vaan töissä. Väsyttää kyllä jonkun verran tällä hetkellä. Mutta onneksi nyt on muutama vapaa.

Viikonloppuna olin miesystävän kanssa treffeillä, joten en siis ihan yksin koko viikkoa ollut. Ja kävin toki muutaman kerran vanhempiani tapaamassa, joten en nyt varsinaisesti kovinkaan pitkiä aikoja yksin edes ollut. 

En pelkää yksinoloa. Mielestäni on vaan kivaa joskus olla omassa rauhassaan. Varsinkin, kun töissäkin on niin paljon ihmiskontakteja.

Yksin ollessani katselen mielelläni telkkaria ja kuuntelen kirjaa. Nämä ovat mielestäni rentouttavaa toimintaa. Kuntosalilla käyn vain vapaapäivinä. Yritän pitää lihaskuntoa yllä tekemällä kerran viikossa kokovartalotreenin. Näissä harrastuksissa riittää puuhaa kyllä ja sitten on vielä tämä blogikin. 

Paljonko minulla sitten kului rahaa tällä yksin kotona vietetyllä viikolla? Omasta mielestäni minulla kului aika vähän rahaa. Onnistuin kuluttamaan rahaa 84 eur viikon aikana. Mielestäni se ei ole paljon, sillä söin useamman kerran ulkona viikon aikana.

Mitä sinä teet silloin, kun olet yksin kotona? Ja paljonko sinulla kuluu rahaa silloin?

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Kinuski
2/1 | 

Mulla menee enemmän rahaa yksin kuin lapsen kanssa. Saatan uppoutua tilaan jotain nettikaupasta, ostan herkkuruokia kun en viitsi tehä ruokaa ja saatan käydä tapahtumissa kavereiden kanssa. Vkossa menee 100-200e. Jos ei missään tapahtumissa ja saituuskin päällä joku 50e.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
www.pixabay.com

Saan joka kuukausi tililleni n. 2000 eur korvauksena menetetystä vapaa-ajastani. Joidenkin mielestä tämä summa on todella pieni ja taas jotkut ajattelevat sen olevan iso summa rahaa.

Itse ajattelen, että sillä selviytyy juuri ja juuri kuukauden ajan, kun vain miettii hankinnat tarkkaan. Itse kulutan rahani vuokraan, ruokaan, harrastuksiin ja matkusteluun.

Aina välillä yritän säästää, mutta sitten totean, että ei ole järkeä säästää ennen kuin on saanut velat maksettua pois. Velkoja yritän järjestellä aina välillä ja lyhentää niitä minimisummaa enemmän. Kuitenkaan en halua vetää itseäni liian tiukalle, koska haluan ehtiä kokea kaikkea kivaa ennen kuin olen vanha ja väsynyt,

Mielestäni käytän rahaa juuri oikealla tavalla. Ei sitä kannata tilillä makuuttaa vaan laittaa raha kiertoon ostamalla esim. elämyksiä, joita voi sitten vanhana muistella.

Vanhana pärjää kyllä vähemmälläkin. Ei silloin tarvitse enää esim. matkustella. Silloin voi vain olla ja viettää aikaa läheisten kanssa. Hoitaa itseään liikunnalla, levolla ja hyvällä ruoalla.

Kysynkin nyt sinulta lukijani, että miten sinä käyttäisit 2000 eur kuukaudessa, jos olisit minä?

 

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 | 

Saan myös tasan 2000€ palkkaa kuukaudessa. 800€ menee talolainaan ja talouden yhteisiin laskuihin, 240€ remppalainaan ja 200€ luottokorttilainaan. Lisäksi siirrän 70€ joka kuukausi sijoituksiin. Rahaa jää yleensä 600-700€ kuukauden muihin menoihin, kuten vaatehankintoihin ja talouden ruokakuluihin ja bensaan. Mitään ei jää ja usein rahat loppuvat jo pari viikkoa ennen tilipäivää 😬

Elämässä
2/4 | 

Suunnitelmasi vaikuttaa hyvältä. Ensin veloista eroon (jos kyse ei siis ollut asuntolainasta vaan korkeakorkoisemmista) ja sen jälkeen yli jäävää osaa säästämään ja sijoittamaan.

Toki ei kannata vetää elämää liian tiukille, mutta itse tekisin näin: Yrittäisin elää hiukan halvemmalla, voisiko asunto olla pienempi tai elämyksiä vähän halvemmalla (paljon asioita saa ilmaiseksi), ja veloista nopeammin eroon. Kun kartuttaa varallisuutta, niin samalla luo turvaa, jota itse pidän jopa jossain määrin tärkeämpänä kuin "elämyksellistä elämää". (ja miksi muka mummona ei enää käytä niin paljon rahaa 🤔)

Mulla on todella erilainen elämäntilanne, mutta ehkä voin antaa jotain ideaa omasta rahankäytöstäni. Mulla vähän päälle 2000 e tuloista menee tällä hetkellä n. 50 % säästöön (sijoituksiin tuomaan pikkuhiljaa lisää passiivista tuloa), mutta toisaalta olen nyt onnellisessa asemassa, että elelen puolison asunnossa ja maksan vain normaalit asumiskulut, en hänen lainanlyhennyksiään. Käymme aina välillä isomman asunnon ostosta keskustelua, mutta lopulta päädymme siihen, ettei ole mitään järkeä lisätä maksutaakkaa, kun pärjäämme vähemmillä neliöilläkin. Vähillä menoilla elämisessä on myös se kannustin, että olen jäämässä opintovapaalle, jolloin tulot tippuvat nykyisten menojen lähelle. Saan ensi vuoden viettää leppoisampaa elämää opiskellen ja toteuttaen haaveita. En koe jääväni tiukalla kulukuurilla tälläkään hetkellä mistään paitsi. Museokortti, luonto, kirjat, ystävät, pari edullista harrastusta, pienimuotoista matkustelua ulkomaille ja kotimaassa, niistä on onnellinen elämä tehty! Välillä edelleen harmittaa, että jään paitsi jostain, kun en lähde festareille tai matkustele enemmän, mutta sitten kun alkaa miettiä, mitkä ovat niitä omia hetkiä, jotka ovat olleet tärkeitä. Silloin ei muistu mieleen se ja se bändi tai se ja se maa, vaan ne hetket, jotka vietin ystävien kanssa. Lämmöllä muistan illan ystävien kanssa kun vaan saunottiin jonkun luona ja tehtiin yhdessä ruokaa. Pointtini on siis, että pitää panostaa laatuun, eikä aina miettiä, miten rahalla saa kaikkea enemmän.

Masterplan
3/4 | 

Itse saan myös melko tasan 2000 euroa kuussa käteen. Rakastan matkailua ja minulla on myös melko tyyris harrastus, mutta pyrin katsomaan elämää myös pidemmälle. Haluaisin eläkkeelläkin matkustella, tai asua talvet etelän lämmössä. Haluan asuntolainan olevan maksettu hyvissä ajoin ennen eläkepäiviä. Tämän mahdollistaa tietty kurinalaisuus ja säännöllisyys. Minimoi pakolliset kiinteät kulut. Maksa kaikki korkeakorkoiset lainat pois pienimmästä alkaen niin nopeasti kuin voit. Sen jälkeen voit vähän höllätä. Itse käytän 60% tuloista talouden pakollisiin menoihin, sisältäen asumisen, ruoat, vakuutukset, auton kulut jne. 10% menee säästöön ns. puskuritilille, 10% rahastoihin pitkällä tähtäimellä, 10% nielee harrastuskulut ja viimeisen 10% jätän kuukausittain itselleni käyttöön. Elämyksiä saa myös pikkurahalla, ja läheisten kanssa vietetyt hetket ovat kullanarvoisia.

Vierailija
4/4 | 

Edellä on tullut hyviä vaihtoehtoja rahankäytölle. Tykkään itse arkisista nautinnoista, joten niihin tulee tuhlattua jonkin verran (kahvilat, maksullinen nettikirjasto). Omat tuloni ovat samaa luokkaa ja tykkään myös matkustella. Asuntolainaa maksaessani olen välillä tyydyttänyt kaukokaipuutani halvemmilla matkakohteilla esim. Unkarissa on aika halpa matkustaa. Jos haluan matkata kalliimpaan kohteeseen (Afrikka, Kanada), niin silloin pidän välivuoden matkustamisessa ennen ko. reissua. Tyydyn vähän huokeampaa hotelliin ja joskus yövyn teltassa. Kohta laina on maksettu ja menen ehkä ylelliselle lomalle, jossa hotellissa ei pihtailla. Eli tyydyn vähempään, niin kauan kuin velkoja on. Rahaa menee toki säästöönkin.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Nykyään en juurikaan pohdi omaa ulkonäköäni. Ei ole oleellista se, miltä näytän. En koe tarpeelliseksi näyttää yhtään paremmalta kuin tällä hetkellä näytän.

Siistiltä on kuitenkin ihan tärkeätä näyttää. Suihkussa käyn kerran päivässä, helteellä kaksikin kertaa. Hiukset pesen päivittäin. Curly girl metodia kokeilin, mutta en ole tarpeeksi kärsivällinen käyttämään sitä. Hiuksistani tulee helposti likaisen näköiset tällä menetelmällä. Huomaan myös, että päänahkani ei peseydy tarpeeksi hyvin hoitoaineella ja hiuksia alkaa irtoilla. En myöskään tykkää yhtään laittaa mitään lisätököttejä päänahkaan ja hiuksiin. Jatkossa aion siis pestä aina shampoolla ja hoitaa hoitoaineella. Niin kuin ennenkin tein. Hiukseni ovat taipuisat, mutta kiharaa niistä ei saa kuin tekemällä sopivalla aineella ja lämmöllä. Permanenttia en aio koskaan ottaa. Kampaajalla käyn enää vain kolme kertaa vuodessa. Kampaajakerta maksaa aina 108 eur. Tällöin minulle laitetaan raitoja ja leikataan hiuksia kerrostetusti ja huonot latvat pois.

Meikkaa en nykyään juuri ollenkaan, vaikka toki aikaa siihen kyllä yleensä olisi. En pidä sitä tärkeänä asiana. On kiva olla niin, että ei tarvitse pelätä meikkien leviävän eikä aina katsella, onko meikki kunnossa.

En ikinä hankkisi tekoripsiä enkä rakennekynsiä. Ne ovat kalliita ja epähygieenisiä. En myöskään koskaan aio mennä yhteenkään kauneusleikkaukseen. Ikä saa näkyä kasvoilla.

Ainoa kauneudenhoitojuttu mikä minulla on joka kuukausi kulunani on sokerointi. Sokerointi on kätevä tapa poistaa häiritsevät ihokarvat esim. sääristä, kainaloista ja kasvoista. Suurimmalla osalla naisista näitä karvoja on. Maksan 70 eur/ kk siitä, että saan pidettyä karvani kurissa. En ole sheivannut enää moneen vuoteen ja karvat kasvavat koko ajan hitaammin takaisin. Tosin kesäisin aina vähän kiihtyy. 

Sokeroinnin lisäksi värjään ripsiäni ja kulmiani  kolme kertaa vuodessa. Jalkahoidon otan myös kolme kertaa vuodessa. Värjäykset maksaa 10 eur/ kerta ja jalkahoito on 50 eur/kerta.

Näillä pärjään kyllä ihan näin taviksena. Mites sinä? Paljonko sinulla kuluu rahaa omaan ulkonäköösi?

 

Kommentit (1)

Lilja
1/1 | 

En käy ikinä kauneushoidoissa, mutta minulla on hyvät kotihoitotuotteet. Meikkaan joka päivä paitsi sunnuntaisin, koska muuten näytän lähinnä sairaalta. Meikkeihin menee vuodessa noin satanen,korkeintaan. Kampaaja 6 vkon välein 40€/kerta. Ulkonäköön lasken myös vaatteet, joita ostan joka kuussa...panostan ulkonäkööni lähinnä harrastamalla liikuntaa ja syömällä terveellisesti, mutta myös tarkkaan pukeutumalla ja nätisti meikkaamalla. Se vaan on minulle tärkeää. ♥️ Olen 47-vuotias.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

www.pixabay.com

Tällainen ajatus tuli tänään mieleeni. Itselle taas ajankohtaista, kun kuopus täyttää 18 v syksyllä. Esikoisen kohdalla seurasin hänen rahankäyttöään 21 vuotiaaksi asti. 

Tällä kertaa olen ajatellut, että en aio seurata kuopuksen rahankäyttöä enää sen jälkeen, kun täyttää 18 vuotta. 

Minun poikieni kohdalla tämä on ollut ihan turhaa hommaa minulle. Ja mikäs minä olen heitä arvostelemaankaan. Tehkööt rahoillaan mitä haluavat.

Kyllä on taas vähän vapaampi olo, kun pystyy olemaan kontrolloimatta tätäkin asiaa. 

Mitä mieltä sinä olet tästä?

 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Ohjata ja neuvoa voi kohteliaasti täysi-ikäisten lapsiensa rahankäyttöä, mutta ei kuitenkaan liikaa puuttua siihen. Ovat jo kenties saaneet kotoaan mallin, miten rahaa viisaasti tai holtittomasti käytetään.

Voidaanko ottaa kulutusluottoa tai lainaa kaikkeen turhuuteen miten sattuu. Minulla olisi kyllä vähemmän vapaa olo, jos lapseni ottaisivat lainaa tai käyttäisivät rahojaan ihan huolettomasti ja ajautuisivat velkoihin ja ahdinkoon.

Nämä ovat vaikeita asioita. Ainakin pitäisi neuvoa talouden pidossa, että jos ottaa herkästi lainaa, se on myös maksettava takaisin.

"Velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa."

Äiti
2/2 | 

Ei pidä seurata, mutta voi. Meillä 21v.poika on kiinnostunut rahasta, sijoituksista, aspista, rahastoista. Lukee ja seuraa alaa. Miltei päivittäin vaihdamme ajatuksia aiheesta ruokaillessa tai aamupalalla. Keskustelu auttaa nuorta laajentamaan tietoutta säästämisestä sekä kuluttamisesta. Hyviä vinkkejä saadaan itsekin ;)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Elämän keskivaiheilla blogissa pohditaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitkä liittyvät omaan elämääni. Olen tällä hetkellä elämän muutosvaiheessa, jossa lapset eivät enää ole pieniä, vaan molemmat jo opiskelijoita, joista toinen ei asu enää kotona. Haluan elää laadukasta ja monipuolista aikuisen naisen elämää. Tule seuraamaan elämääni. <3

Blogiarkisto

2019
2018
Toukokuu
Huhtikuu

Kategoriat