Kirjoitukset avainsanalla pieni palkka

www.pixabay.com

Tämä on hyvä kysymys. Miksi jaksan edelleen tehdä koko ajan kuormittavampaa hoitotyötä, josta maksetaan huonosti? Miksi annan itselleni kertyä univelkaa, joka näkyy kropassani? Etenkin aikaiset aamuvuorot ja yövuorot väsyttävät minua. Väsyneenä en jaksa kuntoilla ja silloin tulee syötyäkin vähän mitä sattuu. 

Miksi ylipäätään ajauduin opiskelemaan sairaanhoitajaksi, vaikka se ei koskaan ollut unelma-ammattini? Miksi en ole vaihtanut alaa, vaikka se olisi varmasti mahdollista ainakin teoriassa?

Peruskoulun jälkeen menin lukioon, koska kaveritkin menivät ja pääsin kotikuntani lukioon helposti, koska keskiarvoni oli hieman yli 8. Eka vuosi lukiossa oli helppo. Kerrattiin lähinnä peruskoulussa opittua. Toisena vuotena minulle alkoi kaverit olla tärkeämpiä ja aikaa kului paljon heidän kanssaan. Lukiossa oli ihan kivaa, mutta kirjoitin vain keskinkertaiset paperit.

Lukion jälkeen en päässyt heti opiskelemaan. Hain lukemaan sosiaalialan opistotutkintoa, mutta en päässyt edes pääsykokeisiin, koska arvosanani eivät olleet kiitettäviä. Meninkin sitten syksyksi päiväkotiin harjoittelijaksi. Sain ihan palkkaa siitä, n. 5000 mk/kk. Se tuntui isolta rahalta minulle, jonka vanhemmat ovat pienituloisia. Viikot olin töissä ja viikonloput juhlin kavereiden kanssa.

Tuossa elämänvaiheessa ajattelin, että minua kiinnostaa lähinnä ihmisten kanssa tehtävä työ ja arvelin, että minulle riittää kyllä, kun tienaan edes vähän paremmin kuin vanhempani.

Hainkin sitten taas syksyn yhteishaussa. Tällä kertaa laitoin haun myös sairaanhoitajaksi. Tunsin selvästikin tällöin jonkinlaista kutsumusta alalle. Pääsin valintakokeeseen ja heti tulin valituksi. Minun on siis selvästikin ollut tarkoitus opiskella sairaanhoitajaksi.

Aloin siis opiskella ja pian tapasinkin  poikien isän, muutimme yhteen ja huomasin olevani raskaana. Jäin vuodeksi kotiin. Aina välillä mietin, että pitäisikö vaihtaa alaa, mutta jatkoin kuitenkin opintoja äitiysloman jälkeen ja valmistuin ihan ajallani, vaikka minulla oli pieni lapsi hoidettavana ja olin valmistuessani jälleen raskaana. Suhde poikien isään päättyi eroon ja muutin takaisin kotikaupunkiini, että olisin lähempänä vanhempiani. 

Olinkin sitten useamman vuoden kotona lasteni kanssa ja vähitellen aloin tehdä sijaisuuksia. Kunnon ammatilla sai töitä ja töitä on riittänyt, koska hoitoalalla on työvoimapula. En siis kadu, että opiskelin sairaanhoitajaksi. Päinvastoin, minulle on ollut tästä ammatista todella paljon hyötyä. Olisinko yksinhuoltajana pärjännyt työmarkkinoilla jollain rahakkaammalla alalla? En usko siihen yhtään.

Vaikka hoitotyö on raskasta sekä fyysisesti että psyykkisesti niin ainakaan työ ei ole mitään ydinfysiikkaa. Työn oppii suhteellisen helposti. Joskus saattaa tulla vastaan itselle vaikeampia tilanteita. Minun kohdallani ne ovat somaattisia toimenpiteitä, joita en ole aiemmin tehnyt. Silloin minun vaan pitää opetella ne ja voin taas henkäistä helpotuksesta ja todeta, että minä onneksi opin nopeasti uusia asioita. 

Kutsumusasiaa kun mietin niin kyllä sitä edelleenkin tuntee jonkinlaista kutsumusta tehdä hoitotyötä. Ei kai sitä muuten olisi jaksanutkaan tehdä.

Vuorotyötä teen, koska tykkään arkivapaista. On kivaa olla vapaalla, kun poika lähtee päiväksi kouluun. Tykkään myös iltavuoroista, koska silloin saa nukkua vähän pidempään. Vuorolisät ovat minulle merkittävä lisä pieneen palkkaan. Haluan joskus veloistani eroon.

Olen siis kuitenkin ihan tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseeni. Huonomminkin voisi olla. Ja jos vaihtaisin alaa, niin mitä alkaisin opiskella? Siinä työssä pitäisi tietenkin olla parempi palkka ja saada heti vakipaikka, jotta vaihto kannattaisi.

Kerro omat kokemuksesi hoitoalalle päätymisestä ja miksi olet jatkanut työssä? Entä jos vaihdoit alaa, niin mitä aloit tehdä? Ja miksi vaihdoit?

 

Kommentit (1)

Työ kuin työ
1/1 | 

Joka työssä on puolensa ja puolensa. Itse ajauduin IT-konsultiksi ja varmasti siinä tienaa enemmän, mutta opiskeluaika oli pidempi ja koska kyseessä on tietotaitoon liittyvä ammatti, minut halutaan pitää firmassa, koska osaamiseni lähtisi mukanani. Samalla kyllä valitettavasti olen joutunut luopumaan ylityökorvauksista (saan tunti-tunnista saldotunteja) ja illat venyvät herkästi. Aamulla väsyttää, illalla väsyttää ja sähköinen asiointi on ainut tapa hoitaa asioita. Silti koen iloa, kun omalla osaamisellani saan ratkaistua asiakkaiden ongelmia.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
www.pixabay.com

Kuukausi on jälleen vaihtunut. Kuinka nopeasti aika kulkeekaan. Minulle kuukauden vaihtuminen merkitsee aina sitä, että palkka on lähes kulutettu ja vielä on 2 vkoa aikaa tilipäivään. Siinä sitten onkin aika taas kerran miettiä omia kulutustottumuksiaan. 

Saan keskimäärin 2000 eur nettona käteen joka kuukausi. Tästä rahasta maksan vuokran ja ostan ruokaa itselleni ja pojille. Siihen se raha melkein sitten kuluukin. Loput rahat menevät pakollisiin, kuten sähkö, puhelinkulut, vakuutukset jne. Mitään ei jää säästöön, koska on ihan tarpeellista ostaa vaatteita, koulukirjoja ja harrastaakin jotain. Mieluummin käytän rahat elämiseen kuin säästämiseen.

Mielestäni en elä tuhlailevasti. Eläminen on vaan niin kallista ja sairaanhoitajan palkka työn raskauteen suhteutettuna aivan liian pieni.

Ei ihmekään, että haaveilen lottovoitosta! Senkin saaminen kuitenkin vaatii rahaa. 😑

Täytyy taas pähkäillä, että missä alkaa säästää!

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 | 

Oletko ottanut selvää onko oikeutta asumistukeen? Asuminen on turhan kallista.

Outi
2/12 | 

Hyvä kirjoitus! Koskee niin monia... ihan liian monia... Tänäpäivänä kun ei se "hyvä koulutuskaan" enää tunnu riittävän... Jossain mennään nyt metsään...

Jaskas
3/12 | 

Noilla tuloilla vika on puhtaasti kulutustottumuksissa. Alle 18v maksettanee vielä elatusmaksuakin.

Opistotason työstä hulppea palkka, verovaroista eli muiden selkänahasta revittynä. Veroista maksettu vero ei auta pyörä pyörii yksityisellä rahoituksella.

Ihmettelijä
4/12 | 

"Mieluummin käytän rahat elämiseen kuin säästämiseen." Miksi sitten valitat, ettei rahaa jää säästöön? Kummallista, kun ei osata elää omien varojen mukaisesti.

Erkki Etumatka
5/12 | 

Kokemusta on. Entisenä ulosoton asiakkaana tiedän miltä tuntuu kun koko kuukaudelle jää käyttörahaa vuokran jälkeen 350 markkaa. Siitä pitäisi hoitaa polttoaineet, sähköt, sapuskat ja kaikki muu. Aikaa meni 23 vuotta saada asiat kuntoon. Positiivisella mielellä kuitenkin eteenpäin ja otsa kohti uusia pettymyksiä.

pienituloinen
6/12 | 

Mikäs tässä nyt oli se pointti? Kirjoittaja kertoo, että käyttää rahan mieluummin elämiseen tässä ja nyt, kuin laittaisi vähän syrjään rahaa. Oliko tämän tarkoitus kertoa, että sairaanhoitajan palkka on pieni, vai mikä tämän tarkoitus oli? Mielestäni 2000€ nettona käteen on ihan kohtuullinen palkka, mutta niinhän se on, että joillekin se ei riitä ja joillekin riittää, että siinä mielessä ei siltäkään suunnalta nyt löydy vastausta kirjoituksen ideaan?

Mutta kaikkea hyvää ja joulun odotusta kaikille.

säästöpossu
7/12 | 

tulot ja menot kannattaisi laittaa exceliin/paperille ja katsoa mistä voi säästää. se on sitä kun liian hyvään on itsensä päästänyt luopuminen jostain voi olla vaikeaa. itse tehnyt arjen säästöjä joista saan omallatavallaan kiksejä. salikortin 65e kk vaihto edullisempaan 19e kk.. ai että =)

kyllä tuolla nettotulolla pärjää hyvin pääkaupunkisedullaki oli yksin tai ei.

elämäntyyli paljonko kuluttaa tekee kukin tyylillään. ei siihen ole oikeaa tapaa.

pärjäähän työttömätkin pääkaupunkiseudulla.

muistan omasta opiskeluajasta (17-25vuotiaana )että kirjastosta sai esim lainattuja kirjoja.

mitään ei kannattaisi ostaa osa-maksulla vaikka olisi "kuluton" vääristää maksukyvyn kun on velkaa. niissä on kuitenkin joku piiokulu. 5 e per lasku vielä auts..

Vierailija
8/12 | 

Mun mielestä sun pitäis saada asumistukea, ei noin voi olla että kovin koulutettu, vaan 2 lasta joista toinen kohta menee töihin, ja kaikki rahat menee! Ottaen huomioon vielä rankan menneisyyden raha asioissa.!

Vierailija
9/12 | 

Meidän 2 hengen opiskelijataloudessamme tienataan YHTEENSÄ n. 900€/kk. Syömme hyvin ja vuokran lisäksi varaa jää autonkin ylläpitoon.

Jos 2000€ oikeasti loppuu kesken, kyse on puhtaasti puutteellisista taloustaidoista. Eihän sillä herroiksi tietenkään elä, mutta eipä se herroiksi eläminen mikään ihmisoikeus olekaan.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Elämän keskivaiheilla blogissa pohditaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitkä liittyvät omaan elämääni. Olen tällä hetkellä elämän muutosvaiheessa, jossa lapset eivät enää ole pieniä, vaan molemmat jo opiskelijoita, joista toinen ei asu enää kotona. Haluan elää laadukasta ja monipuolista aikuisen naisen elämää. Tule seuraamaan elämääni. <3

Blogiarkisto

2019
2018
Toukokuu
Huhtikuu

Kategoriat