Kirjoitukset avainsanalla vuorotyö

www.pixabay.com

Itse olen tehnyt nyt n. 10 vuotta kolmivuorotyötä yhtäjaksoisesti. Sitä ennen pyrkinyt tekemään päivätyötä, koska se on ollut pienten lasten yksinhuoltajaäidille parempi vaihtoehto. Tuossa vaiheessa 10 v sitten alkoi taloudellinen puoli olla tärkeämpää, koska lapset kuluttivat jo huomattavasti enemmän. Ja niinkuin jo tiedättekin, minulla ei ole oikein rahat riittäneet vuorotyöstäkään huolimatta.

Olen mielestäni jaksanut ihan hyvin vuorotyötä. Varsinkin silloin, jos se on ollut oikeasti vuorotyötä eikä vain aamuvuoroputkea. Onneksi iltavuoroja ja öitäkin on ollut, että ei joka aamu ole tarvinnut herätä klo 4.45. Aamuvuorot ovat myös yleensä työteliäämpiä kuin illat ja yöt. Ei ole kyllä reilua, jos jotkut tekevät vain ilta- ja yövuoroa ja toiset raatavat aamuissa. Minä tykkään, että kaikkia vuoroja on tasaisesti. Tällä hetkellä tämä toteutuu hyvin minun kohdallani työpaikallani.

Tyypillisimmällään teen kolmen viikon aikana 2 yövuoroa ja 6 kertaa illasta aamuun. Illasta aamuun vuorot ovat toki kuluttavia, mutta on niin paljon mukavampaa tulla vapaalta iltaan tai nukkua aamuvuoron jälkeisenä aamuna pitempään. Minun on mahdollista tehdä näin, koska lapseni ovat jo isoja. Ja olen vielä itse suhteellisen nuori niin jaksan tämäntyyyppistä rasitusta.

Itselläni ei suurempia vaivoja vielä ole. Nukkumisasiatkin on vielä ihan kunnossa. Ylipainoa minulla on ollut jo ennen vuorotyön aloittamista, joten se ei johdu vuorotyöstä.

Olen kuitenkin pohtinut viime aikoina, että olisiko elämäni laadukkaampaa, jos tekisin ihan vaan päivätyötä. Syömiset voisi suunnitella tarkasti ja olisi ehkä mahdollista jaksaa käydä salilla joka toinen päivä. Päivätyötä tekeviä ystäviäkin ehtisi tavata useammin.

Vai olisiko sittenkin vaan mahdollista vuorotyötä tehdessä jättää herkut ostamatta ja tv:n tuijotuksen sijasta käydä lenkillä ja salilla? Onko se vaan omaa mukavuudenhaluani, että istun sohvalla syömässä ja tuijottamassa tv:tä samalla tuhoten terveyttäni? Voiko vuorotyötä tekevä elää terveellisesti?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (4)

Vierailija

Oln tehnyt 35 vuotta vuorotyötä. En oikein ymmärrä tätä jatkuvaa valittamista. Voi ei, taas on kolme aamua peräkkäin. Joutuu raatamaan ja muut saa levätä illassa ja yössä. Mutta jos on iltaa ja yötä, niin samat ihmiset valittaa kohta, että voi ei, taas joutuu tekemään vain iltaa ja yötä ja en jaksa öitä, kun menee unirytmi sekaisin ja särkee päätä ja valivali.

Jos on paljon öitä, niin kaikki valittaa, että minä ainakaan en halua tehdä öitä. Jos sitten muutama ihminen pannaan tekemään yöt, samat valittajat kitisee kohta, että miksi en saa tehdä öitä.

En ole missään muualla kuullut niin paljon valitusta ja kateellisuutta, kuin vuorotyössä. Ja juuri aina niistä vuoroista, mitä muut tekee.Jos on aamuja, niin hirvee paikka, kun joutuu heräämään niin aikaisin. Jos ilta, niin ei oo elämää, ku on ilta. Jos yö, niin kauhee, ku päätä särkee ja pumpusta ottaa valvominen.

SannaSR
Liittynyt27.8.2017

Tota se juuri on. Ei olisi kateellisuutta, jos vuorot jaetaan tasapuolisesti. Kaikki tekee kaikkia vuoroja jne.

Vierailija

Olen tehnyt työvuorolistoja 15 vuotta periaatteella, että valittaa saa vaan omasta listastaan. Voi sanoa että miks mulla on näin, mutta toisen vuoroista ei saa vinkua ”miks tolla on noin paljon sitä ja tätä....” Meillä vuoroja ei tehdä tasapuolisesti vaan osa tekee aamu- ja osa iltapainotteista, toiset enemmän öitä ja jotkut ei valvo ollenkaan - miten elämäntilanteeseen ja omalle kropalle sopii. Työhyvinvointikyselyissä palaute listoista on positiivista ja sen koetaan lisäävän työhyvinvointia. Mutta ehkä työyhteisöön on tullut sopivasti erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, joten tällainen säätö on mahdollista.

mummo

Tein 27 vuotta vuorotyötä paperiteollisuudessa laboranttina. Ensimmäiset vuodet viisivuorojärjestelmää eli AAAA-IIII-YYYY ja kuusi päivää vapaata. Jossain vaiheessa siirryttiin lyhyeen kiertoon AAIIYY ja neljä vapaata. Näitä työaikamuotoja tehtiin ympäri vuoden säännöllisesti. Ja vuorokalenterin sai koko vuodeksi eli tiesi vuoronsa läpi vuoden. Sopi hyvin minulle koska nukkuminen onnistui ja viikko vapaata kahden viikon välein. Palkka hyvä joten ei valittamista. Nyt valmistuin uuteen ammattiin ja sekin on vuorotyötä mutta epäsäännöllistä siinä mielessä, että vuoroja tulee sekaisin esim. tuo illasta aamuvuoroon mikä tuntuu ikävältä jopa epäinhimilliseltä. Onneksi oma työmatka kestää 10min. Pidän vuorotyöstä vapaa-ajan vaihteluiden vuoksi. Olen niin tottunut vuosien saatossa juhlapyhä työhön, että sekään ei tunnu ihmeelliseltä. Tosin eri aloilla tuossa korvaamisessa pyhä- ja juhlapyhissä on hurjia eroja.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Väsyttää! Tyypillinen olotila illasta aamuun vuoron jälkeen. Tarkoittaa siis, että olin eilen iltavuorossa ja tänään aamuvuorossa. Vaikuttaa varmasti hurjalta sellaisesta, joka ei ole niitä joutunut tekemään. Itse olen tehnyt näitä paljon. Kun opiskelin pidettiin tärkeänä hoidon jatkuvuutta eli että sama hoitaja, joka on ollut illassa olisi heti aamulla jatkamassa työtään. Ihanteellista ajatellen potilaita. Hoitajalle tämä ei välttämättä ole niin ihanteellista.😑

Työpäivän jälkeen kotimatka sujui tavallista hitaammin. Lumentulo oli jumiuttanut liikennettä. Kävin pikaisesti hakemassa postipaketin ja kaupassa. Kotiin päästyäni söin ja kävin suihkussa. Puin päälleni suosikki kotiasuni eli yöpaidan ja legginsit sekä villasukat jalkaan. Ihanaa olla kotona!

Niinhän sitä tosiaan luulisi. Isompi poika oli selvästikin huonolla tuulella. Hän alkoi nalkuttaa minulle keittiön siivoamisesta jne. Jaksoin vielä työpäivän jälkeen olla tyynen rauhallinen enkä alkanut riidellä. Poika lietsoi itsensä näin siivoamistilaansa. Siivosi keittiötä ja oman huoneensa.😮Ja oli tämän tehtyään ihan hiljaa. Itse istuin sohvalla katsomassa tv:tä pyykkikoneen pyöriessä.

Kävin katsomassa verkkopankissa palkkalaskelmaa. Toivottavasti ei tuu mätkyt ensi vuonna. Olen tienannut vuoden aikana enemmän kuin arvelin. Millä nekin sitten maksaa!

Klo 22 menen nukkumaan. Päiväunia en osaa nukkua kuin äärimmäisen harvoin.

 

 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

www.pixabay.com

Minulla on jo pidemmän aikaa ollut tarve kirjoittaa ajatuksistani ja elämästäni. Kirjoittaessa on helppo purkaa ja jäsentää ajatuksiaan ja tunteitaan.

Jotenkin näin syksyn saapuessa on minulla aina ollut halu aloittaa jotain uutta. Tänä syksynä olenkin ilmoittautunut muutamaan uuteen harrastukseen ja jatkan vanhoja. Olen myös innoissani siitä, että lähden ihan yksinäni omalle lomalle ihan ulkomaille asti. Kohteen paljastan myöhemmin.

Lasten opinnot ovat alkaneet. Tänä syksynä molemmat pojat ovat jo opiskelijoita. 19 v opiskelee korkeakoulussa teknisellä alalla ja hänellä tuntuukin olevan todella tiivistä opiskelijaelämää. Hän asuu vielä kotona. Mielestäni 21 v on järkevä ikä muuttaa omaan asuntoon taloudellisista syistä. Siihen on vielä hieman aikaa.

Pienempi poika täyttää 16 v ja aloitti juuri lukion. Hänen lukio-opintonsa tulevatkin huomattavasti kalliimmaksi kuin isoveljen. Ostin hänelle osamaksulla kannettavan tietokoneen ja kirjat on tarvinnut ostaa uusina, koska opetussuunnitelma vaihtui v. 2016. Mutta lasten opinnot ovat minulle ihan ykkössijalle. Tulevaisuuteen kannattaa panostaa.

Kohta lähden hammaslääkärille käymään. Varasin vuositarkastukseen ajan. Toivottavasti ei olisi montaa reikää.

Yritän ehtiä jumpatakin tänään. Ihan kotona vaan. Ja yöksi menen töihin. Muutama yö valvomista edessä. Kaksi yötä kerrallaan menee aika helposti. Yövuorojen välissä tosin ei oikein ole elämää. Teen yövuoroja, koska ne tuovat pienen tauon raskaaseen arkiaherrukseen. Saan nukuttua kohtuuhyvin päivällä.

Yritän päivitellä tänne kuulumisiani loppuviikosta. :)

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Elämän keskivaiheilla blogissa pohditaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitkä liittyvät omaan elämääni. Olen tällä hetkellä elämän muutosvaiheessa, jossa lapset eivät enää ole pieniä, vaan molemmat jo opiskelijoita, joista toinen ei asu enää kotona. Haluan elää laadukasta ja monipuolista aikuisen naisen elämää. Tule seuraamaan elämääni. <3

Blogiarkisto

2018
Toukokuu
Huhtikuu

Kategoriat