Kirjoitukset avainsanalla Raha

www.pixabay.com

Luin tänään Helsingin Sanomista Marjo Valtavaaran kirjoittaman artikkelin Miksi miesinsinööri tienaa vuodessa 14 000 euroa enemmän kuin saman koulutustason sairaanhoitajanainen? Päätinkin sitten tämän artikkelin innoittamana alkaa pohtia itselleni tärkeätä ja ajankohtaista aihetta eli sairaanhoitajien palkankorotuksia täällä blogissani.

Tällä hetkellä pinnalla ovat siis sairaanhoitajien palkankorotukset. Toiveena olisi saada aikaiseksi tuntuvat palkankorotukset. Itsekin toivon, että palkkani nousisi sen verran ettei tarvitsisi aina niin tarkkaan miettiä kuluttamistaan. Eniten kuitenkin haluan eroon Kiky tunneista ja lomarahojen leikkaamisesta. Koen, että ne ovat olleet vain meidän pienipalkkaisten hoitajien kiusaamista. Meiltä on ollut helppo ottaa pois, koska olemme kilttejä ja teemme kutsumustyötä. 

Vaikka parempi palkka onkin minulle ihan tervetullut en silti usko, että hoitajien pako hoitotyöstä loppuu siihen, että palkkoja nostetaan. Luulen, että suurin osa alanvaihtajista on sellaisia, jotka eivät vain ole syystä tai toisesta enää jaksaneet olla hoitajia. Hoitajiin kohdistuvat vaatimukset kun ovat kaikin puolin nousseet minun työurani aikana. Työmäärä on lisääntynyt jatkuvasti ja usein voi käydä niin ettei ehdi edes taukoja pitää työvuoron aikana.

Näin käy helposti esim. nuorille ja kokemattomille hoitajille, jotka eivät osaa tarpeeksi rajata itseään ja potilaita. Jatkuva uupumus varmasti ajaa hektiseen työhön tottumattoman pohtimaan, että voisiko jollain muulla alalla olla paremmat työolot.  Ja jos vielä sattuu olemaan niin, että on taloudellisesti mahdollista olla enää jatkamatta hoitotyössä niin uupunut varmastikin irtisanoutuu itselleen liian raskaasta työstä.

Minun mielestäni siis pitäisi palkankorotuksen lisäksi kiinnittää huomiota myös meidän hoitajien työolosuhteisiin. Hoitajamitoitus on yhtä tärkeä asia kuin palkankorotukset. Kunnolliset hoitajamitoitukset tekisivät hoitajien työstä inhimillisempää ja auttaisivat meitä kaikkia jaksamaan hoitotyössä aina eläkeikään asti.

Mtä mieltä sinä olet?

 

Kommentit (2)

Pakuaija
1/2 | 

Itselläni särähti korvaan tuo, ettei tarvitse miettiä omaa kulutustaan aina niin tarkkaan :o. Minusta meidän kaikkien pitää miettiä omaa kulutustamme tarkkaan, oli palkka mikä hyvänsä. Oma mieheni tienaa rutkasti enemmän kuin minä ja elää hyvin vaatimattomasti, vaikka hänen ei kulutustaan tarvitsisi miettiä. Nykypäivänä, kun on kaikenlaista ongelmaa, niin on todella harmillista, että palkkaa halutaan vaan siksi, että voidaan kuluttaa mielettömiä määriä ilman harkintaa.

Minusta hoitajien palkka on nyt ihan hyvä ja riittävä eikä se palkankorotus tosiaankaan poista työn vaativuustasoa tai mitään muutakaan.

Meidän pitäisi vaatia lisää hoitajia palkattavaksi, jotta työtaakka jakaantuu. Jos palkkoja nostetaan, niin pystytäänkö työvoimaa palkkaamaan tarpeeksi.

Olen aika pitkälti kanssadi samoilla linjoilla.

Elämän keskivaiheilla
Liittynyt27.8.2017
2/2 | 

En ehkä sitten osannut ilmaista tuota kuluttamista oikein. Lähinnä tarkoitan, että ei tarvisi koko ajan laskea, että riittääkö rahat. Kuluttamiseni sinänsä on verrattain maltillista.

Voihan niitä hoitajia vaatia lisää, mutta mistä niitä saadaan, kun ei taida työttömiä hoitajia olla. En ainakaan tunne ketään.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
www.pixabay.com

Raha on minulle tärkeää. Valehtelisin, jos väittäisin jotain muuta. En siis väitä etteikö raha olisi minulle tällä hetkellä tärkeää.

Nuorempana pärjäsin vähemmällä rahalla kuin nykyään. Olin silti ihan onnellinen. Pystyin olemaan opiskelujen aikana tekemättä yhtään töitä ja olemaan pitkään kotona lasteni kanssa ennen kuin hakeuduin työelämään. Lasten ollessa pieniä, keskityin heidän kanssaan olemiseen. Koen, että elämäni on ollut melkeinpä onnellisinta silloin, kun lapset olivat pieniä. Vaikka se aika on tietty ollut tosi raskastakin aikaa. Elin omassa pienessä maailmassani, jossa oli hyvä olla. 

Tällä hetkellä käyn töissä ja saan siitä palkkaa n. 2000 eur/kk nettona. Tämä rahamäärä ei oikein tahtonut riittää lasten ollessa teini-ikäisiä. Osittain siitä syystä minulle on kertynyt velkaa. Tuolloin en todellakaan nähnyt vaihtoehdoksi alkaa keikkailla vapaapäivinä saadakseni lisätienestejä. Olin tuolloin todella uupunut kaikkeen. Työhön ja elämään. Olisin varmastikin tappanut itseni sillä työtahdilla.

Nyt kun lapseni ovat täysi-ikäisiä on tilanteeni helpottunut. Selviydyn laskuistani ja minulla on ollut varaa tehdä matkoja ja kaikkea sellaista, mitä nuorempana ei tullut tehdyksi. Velkaa minulla toki on, mutta selviydyn kyllä niistä tavalla tai toisella. Vaikka olenkin matkustellut niin silti olen koko ajan säästänyt monessa muussa asiassa. Asun halvasti, minulla ei ole autoa enkä ostele turhaa tavaraa.

Olen ihan onnellinen tällä hetkellä näillä tuloilla, mutta jos saisin joka kuukausi nettona 3000 eur niin olisin vielä onnellisempi. Elämä olisi tuolloin helpompaa. Ei tarvitsisi niin paljoa miettiä raha-asioita. Ehkäpä meille hoitajille vielä annetaan se tuntuva palkankorotus, minkä ansaitsemme!

Miten paljon sinä tarvitset rahaa ollaksesi onnellinen?

 

 

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 | 

Itseäni kyllästyttää jo jatkuva samasta aiheesta jaarittaminen lähes joka kirjoituksessa.Yrität väkisin kirjoittaa blogiasi,vaikkei oikeasti ole aiheita.

Elämän keskivaiheilla
Liittynyt27.8.2017
3/11 | 

Niin ja kiitos palautteestasi, vaikka se olikin mielestäni hieman ilkeilevä. Tällä hetkellä minulla riittää aiheita koko vuodeksi 2020. :)

Vierailija
4/11 | 

Oma nettopalkka on noin 2200 ja pärjään palkalla loistavasti. Säästöön saan siitä helposti 500 e kk, joskus jopa 800. Asumiskulut ovat melko pienet, 450 e kk enkä käytä itseeni paljon rahaa, mutta lapsiin rahaa tietysti menee, siitä ei pääse mihinkään. Olen aina ollut tarkka rahankäyttäjä enkä saa juurikaan iloa vaikkapa shoppailusta. Matkailusta kyllä nautin ja siitä saan iloa, nytkin olemme lähdössä lasten kanssa Kiinaan. Lainaa ei tarvitse ottaa, säästöjä on reilusti.

En usko että enempi rahamäärä toisi minulle onnea. Päinvastoin, isompi palkka toisi todennäköisesti vain enemmän vastuuta enkä halua sitä. Mitä pienemmällä stressillä työelämässä pääsen, sitä paremmin voin henkisesti. Olen onnellinen nykyisellä tulotasolla eikä ole taloudellisia huolia.

Vierailija
6/11 | 

Nettona tienaan n. 2300€. Asuntolaina on maksettu pois, joten voin helposti laittaa heti palkkapäivänä laittaa 1000-1300€/kk säästöön ja sijoituksiin. Lopuilla n. 1000 eurolla maksan helposti oman puolikkaani vastikkeesta, sähköstä, autokuluista, ruoasta, vakuutuksista ja muusta kulutuksesta. Vaatteisiin, harrastuksiin jne. riittää myöskin. Säästöistä otetaan yllättäviin kuluihin (esim. 3000€ hyvin hampaansa hoitaneen täysin puun takaa tullut hammasremontti), suurempiin suunniteltuihin hankintoihin ja matkoihin. Sijoituksissakin on eläkepäiviä tai nykypäivänä aina mahdollista työttömyyttä varten jo nyt melkoisen kiva potti. Suunnitelmallisuus, säästäväisyys ja järkevä rahankäyttö antaa mielenrauhaa.

Huiteli
8/11 | 

Nettopalkkani on noin 2600 e. Olen siihen ihan tyytyväinen. Palkka on riittävä kattaakseen elinkulut ja säästöönkin jää. Minun pitäisi kuitenkin olla tarkempi rahankäyttäjä . Aion laittaa kuitit ensi kuukauden menoista ylös, jotta osaisin karsia turhat menot pois. Autosta maksan kallista vakuutusta, jonka voisi ehkä jo jättää pois. Ruokamenoista en halua tinkiä. Teen ateriat yleensä alusta asti itse, sillä tykkään kokkaamisesta. Yksin asuessa joutuu maksamaan remontit tms. kulut yksin. Toisaalta minulla ei ole elätettäviä, mikä pitää esim. ruokakulut kohtuullisina.

Vierailija
10/11 | 

Palkkani on noin 2600 euroa nettona. Palkkani on ihan riittävä enkä koe että olisin onnellisempi vaikka palkka olisi isompi. Työn sisältö on myös iso osa onnellisuutta. Ehkä vähemmän kuluttava työ pienemmällä palkalla lisäisi onnellisuutta.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

www.pixabay.com

Huomenna on tilipäivä. Se on ihan hyvä, sillä rahat ovat tietysti vähissä. Joulukuun tili on kolmas tavallinen tili peräkkäin. Tämä tarkoittaa, että saan nettona n. 2000 eur tililleni.

Pärjään kyllä tällä jotenkin. Mutta en kyllä pysty lyhentämään velkojani yhtään ylimääräistä. Haluan että rahaa jää elämiseenkin. Siitä syystä ärsyttää todella se, miten joku taas arvostelee minun tavoitettani olla vasta 60-vuotiaana velaton. Tämä saa minut tuntemaan itseni jotenkin huonommaksi ja tyhmemmäksi. Ihan niin kuin en vain tajuaisi maksaa velkojani nopeasti pois.

Voitte vain kuvitella, miten paljon ahdistusta velkani minulle aina tavallisina tilikuukausina aiheuttavat. Yritän kuitenkin elää niin, että ahdistus ei saa minusta liian suurta otetta. Käyn töissä, tapaan rakkaita ja harrastan. Mielestäni hallitsen ihan hyvin ahdistustani.

Ensi vuoden puolella voin onneksi taas alkaa laittaa enemmän rahaa velkojen lyhentämiseen, kun saan parempia tilejä. Aion myös alkaa säästää ruokamenoissa oikein kunnolla rahaa hyödyntämällä alennettuja tuotteita. Alan ns. köyhäillä. Alan myös miettiä, että mistä kaikesta kuluttamisesta voisin luopua, jotta saisin velkataakkaani kevennettyä. Kaikesta ei kuitenkaan mielestäni tarvitse luopua.

Poika toivottavasti pääsee heti ensi syksynä opiskelemaan ja saa opiskelija-asunnon. Ehkä minäkin sitten voisin muuttaa vielä halvempaan asuntoon kuin missä nyt asumme. 

Seuraava kuukausi tarvitsee siis mennä samalla tyylillä kuin lokakuusta asti on menty. Mutta tammikuussa minulla on ihan eri tavalla rahaa käytössäni. Elämä helpottaa siis ainakin hetkeksi.

Joulua odottelen silti ihan hyvällä mielellä, vaikka rahaa ei liikaa olekaan. Kuluttaminen ei ole minulle tärkeintä joulussa. Toivottavasti ei sinullekaan!

 

 

Kommentit (2)

Np
1/2 | 

Kun ei tiedä velkasi määrää, niin eipä siihen osaa oikein mitään sanoa. Ilmeisesti sitä kuitenkin on pari-kolmekymmentä tuhatta euroa, kun on noin pitkä maksuaika. Kyllähän se lyhenee, kun sitkeästi sitä maksaa.

Vierailija
2/2 | 

Se on järkevää, että on pitkän tähtäimen suunnitelma. Tilanteesi on ihan hyvä, turha hötkyillä.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

www.pixabay.com

Koko marraskuun on ollut mielessä, että teen postauksen tästä aiheesta. Mutta nyt vasta tuntuu siltä, että oikeasti teen sen. Todennäköisesti tämä postaus tulee keräämään lukuisia kommentteja siitä, miten hyvät tulot minulla on ja mihin ikinä olen edes luottoja tarvinnut. Teen tämän silläkin uhalla, että tiedän jo etukäteen saavani näitä kommentteja.

Eli siis viime vuonna ( 2018 ) sain tuloja palkkatyöstäni sairaanhoitajana yhteensä 38942,53 eur. Monen mielestä tämä on iso summa, mutta minä joka olen elänyt tätä elämääni tiedän, että tiukkaa tekee noilla tuloilla, kun olet yksinhuoltaja. Rahat riittävät kyllä peruselämiseen, mutta siihen se sitten jääkin. Asumistukea ei esim. saa näillä tuloilla. Veroja maksoin koko vuoden 21,5 %.

Ansiotulojen lisäksi minulla on ollut 2 eur pääomatuloja v. 2018. En ole ihan varma, että mistä ne ovat kertyneet, mutta veikkaan, että S-Asiakasomistajuudesta jotenkin.

En valita tilanteestani tällä hetkellä. Velkani hoidan vähitellen pois. Joskus velkojen miettimiseen kyllästyy ja niistä haluaisi äkkiä eroon. Takaisinmaksu vie aikaa. En halua vetää itseäni liian kireälle. Haluan elääkin samalla. Mutta eihän minulla periaatteessa ole mikään kiire. Siihen on vielä 18 vuotta, kun olen 60 vuotias. Silloin siis tavoitteena olla velaton.

Sain muuten veronpalautusta tältä vuodelta 192 eur. Ne rahat käytin elämäni rahoittamiseen. Minulla kun on yleensä aina rahat vähissä jo pari viikkoa ennen palkkapäivää. Tässä suhteessa taidan olla aika tavallinen palkansaaja. Ylihuomenna onneksi taas on palkkapäivä.

Tänä vuonna olen tienannut jo enemmän kuin viime vuonna. Silti rahat ovat aina vaan vähissä. Mutta en valita siitä vaan olen kiitollinen, että minulla on työpaikka, vaikka työ minua aina välillä väsyttääkin. Väsymys kuuluu tavalliseen elämään ja siitä kyllä selviää lepäämällä tarpeeksi.

En anna raha-asioiden masentaa itseäni enempää ja en pohdi niitä enempää tällä erää. Seuraavan postauksen aihe siis jotain muuta!

 

 

Kommentit (5)

Yrittäjä
1/5 | 

Me tienataan miehen kanssa yrittäjinä yhteensä vuodessa tuon verran. Meillä on yksi lapsi ja asuntolaina. On tässä ihan hyvin pärjätty.

Inka
2/5 | 

Raha on jännä asia kun joku on hyvin onnellinen elämässään pienillä tuloilla ja toinen tarvitsee isot tulot saavuttaakseen saman onnellisuuden ja tyytyväisyyden asteen. Itse olen myös yksinhuoltaja ja yksin elätän itseni ja lapseni. Olen tyytyväinen omaan tilanteeseeni vaikka välillä saisi olla enemmän tunteja vuorokaudessa jotta pystyy antamaan tarpeeksi aikaa sekä työlle että lapsille. Omat vuositulot olivat siellä 50 000-100 000 € välissä.

Vierailija
3/5 | 

En oikeastaan ymmärrä, miksi julkaiset tulosi kaiken kansan nähtäväksi. Onko kyseessä se, että haluat kehuskella ansioillasi, vai mikä on pointtisi?

Yleensä kansalaiset eivät mielellään kerro tarkkaa summaa vuosiansioistaan. No jokainen tyylillään!

Kai sä olet veloton 60-vuotiaana, kunhan maltat elää tulojesi mukaan, etkä ota hetken mielijohteesta taas uutta luottoa.

Vierailija
4/5 | 

Mieheni tienasi saman verran kuin sinä. Minä 330000 euroa. Kaksi täysikäistä lasta. Kerran vuodessa pystytään tekemään jonkun tasoinen ulkomaanmatka, tänä vuonna ei päästy, kun oli lasten valimsumisjuhlaa ja kaikkea ylimääräistä. Oma ralo maksettu kahden vuoden päästä pois, näin ollen olen velaton 50 v. Kaksi autoa, vene. Olen tyytyväinen elämääni, välillä on ollut tiukkaa, mutta pärjätty on, ollaan onnekkaita kun ollaan terveitä koko perhe. Ja lasten koulutukset ollaan pystytty maksamaan sekä heidän harrastukset. Lapsilisät saatiin, eikä muita tukia olla saatu koskaan. Tehty molemmat paljon töitä, ei mitään ylimääräisiä vapaita eikä sairauslomia. Olen onnekas.

Vierailija
5/5 | 

Kiva kun kerroit tulosi.

Omat tuloni tulevat tänä vuonna olemaan hieman päälle 40 000 e. Pärjään tuloillani loistavasti, mutta se on tähän lisättävä, että en ole yksinhuoltaja. On helpompaa, kun on toinen jakamassa arjen kuluja.

Oletko koskaan käynyt juttelemassa esim. talousvalmentajan tms kanssa? Tai en tiedä, onko sellaisia, mutta jotainhan taloudenhoidossa on ”vialla” kun raha on koko ajan loppu. Ymmärrän tosiaan, että yksinhuoltajana joudut varmasti laskemaan rahat tarkkaan, mutta velkaantumisesi on huolestuttavalla tasolla. Noilla tuloilla pitäisi kyllä pärjätä, vaikkei suuria säästöjä olisikaan.

Toivotaan, että velkataakkasi pikkuhiljaa helpottaa. Toivon, ettet velkaantuisi ainakaan lisää.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Elämän keskivaiheilla blogissa pohditaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitkä liittyvät omaan elämääni. Olen tällä hetkellä elämän muutosvaiheessa, jossa lapset eivät enää ole pieniä, vaan molemmat jo opiskelijoita, joista toinen ei asu enää kotona. Haluan elää laadukasta ja monipuolista aikuisen naisen elämää. Tule seuraamaan elämääni. <3

Blogiarkisto

2019
2018
Toukokuu
Huhtikuu

Kategoriat