Kirjoitukset avainsanalla parisuhde

www.pixabay.com

Olen ollut kohta jo kolme vuotta etäsuhteessa eri kaupungissa asuvan miehen kanssa. Tapailemme muutaman viikon välein ja käymme muutamia kertoja vuodessa yhteisillä lomamatkoilla. Viestittelemme kuitenkin päivittäin toistemme kanssa ja tiedämme lähes kaikki toistemme asiat.

Emme ole vielä ainakaan vakavissamme puhuneet siitä, että onko aikomus joskus muuttaa yhteen asumaan. Kummallakin on työpaikka siellä, missä asuu, joten ei niistä oikeastaan kannata luopua. Jos pitäisi luopua niin sitten se olisin minä, joka luopuu. Sillä minulle varmasti löytyy miehen kotikaupungista töitä, ainakin määräaikaisia. Miehen työllistyminen Tampereella ei välttämättä toteutuisi. Minä muuttaisin miehen luo asumaan ja hän ostaisi ruokaa minullekin, kunnes taas saisin rahaa. Silloin tietenkin maksaisin oman osuuteni elämisestä.

Toinen asia mikä vaikuttaa siihen, että ei olla edetty yhteen muuttamisessa on ikääntyvät vanhemmat. Minä olisin tämänkin asian suhteen se, joka voisi muuttaa, sillä minulla on kolme sisarusta, jotka voivat auttaa vanhempiani.

Ajankohtaista yhteen muutto voisi olla sitten, kun kuopus on muuttanut omilleen asumaan. Ja asunnostakin minä pääsen helposti eroon, koska asun vuokralla. Möisin ja antaisin pois nykyiset tavarani. Lähtisin muutaman matkalaukun kanssa kohti miehen kotikaupunkia. Siinä olisi minulle uusi alku.

Olisihan se yhteen muuttaminen ihanaa, mutta etäsuhteessakin on omat hyvät puolensa. On paljon omaa aikaa. Saa tehdä mitä milloinkin itse haluaa. Ja kun näkee harvemmin niin osaa arvostaa toista ihan eri tavalla kuin jos asuisi yhdessä. Saa tavallaan molemmat sekä suhteen että vapauden. Sopii hyvin minulle, joka olen viimeksi asunut yhdessä miehen kanssa n. 20 v sitten. Tiedän kyllä silti hyvin mitä miespuolisten ihmisten kanssa eläminen on sillä olenhan synnyttänyt ja kasvattanut kaksi poikaani aikuisiksi.

Saapi nähdä muutammeko oikeasti vielä jonain päivänä yhteen. Mitäs luulette, miten tulee käymään?

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 | 

Miehen perässä muuttanut. En suosittele. Kaikki kaverit jäi, hehku yhteisestä tapaamisista jäi, arki elämää ja paljon paljon yksin oloa.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
www.pixabay.com

Oletko sinä huomannut tämän saman asian?  Minä olen tällä hetkellä ihan onnellinen ja huomaan tämän onnen vaikuttavan positiivisesti itsetuntooni. 

En mieti jatkuvasti miltä näytän ja pidetäänkö minusta. Koen olevani hyvä tällaisena kuin olen.

Joskus on ollut huonomminkin. Olen ollut huonossa ja turvattomassa suhteessa. Tuolloin itsetuntoni koki romahduksen enkä oikein jaksanut edes huolehtia itsestäni. Kesti monta vuotta, että toivuin ja jaksoin alkaa taas tehdä asioita itseni eteen.

Sain itsetuntoa vähitellen takaisin tekemällä asioita, joista tykkään. Esim. kuntosalilla käyminen kohentaa itsetuntoa. Samoin,  jos töissä saa onnistumisen kokemuksia.

Mieheeni tutustuminen on ollut parasta itsetunnolleni viime vuosina.  Tuemme toisiamme, rakastamme ja matkustelemme yhdessä. On ihanaa, kun saa tuntea itsensä rakastetuksi.

Oletko samaa mieltä kanssani, että hyvä parisuhde pitää itsetunnon kunnossa?

 

 

 

www.pixabay.com

Minusta nimittäin tuntuu siltä, että olen viimeisen 2,5 vuoden aikana vain koko ajan lihonut ja lihonut. Mies ei tästä ole valittanut. Mutta itseä asia on alkanut häiritä.

Treffeillä tulee syötyä epäterveellisemmin ja kuntosalikäynnit jäävät välistä. Unikin jää usein vähäisemmäksi. Tämä yhdistettynä kolmivuorotyöhön niin ei ole ihme, että painoa kertyy.

Mietin, että olisiko ratkaisu se, että aletaan miehen kanssa aina yhdessä kuntoilemaan treffeillä. Siis muutakin kuntoilua kuin rakastaminen. Ja sitten voisimme syödä kevyemmin salaattia ja smoothieta. Ja nukutaan yhdessä vaikka kellon ympäri.

En siis missään nimessä halua lopettaa suhdetta. Haluan vain keventää omaa oloani pysyvästi. Ja siinä sivussa miehenkin oloa.

Onko parisuhde lihottanut  sinua?

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 | 

Moi! Utelias kyselee, oletteko jossain Puolan suunnalla reissussa? Jos olette, eikö siellä ole jo aika viileää näin tähän aikaan kesästä?

Vaan jos haluaa nähdä uutta ja erilaista, niin on parempikin, kun ei ole enää kovin kuuma sää.

Mukavaa lomanjatkoa, missä olettekin!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

www.pixabay.com

Oli ihanaa taas viettää viikonloppuna aikaa miehen kanssa. Lähdin hänen luokseen lauantaina ja palasin kotiin sunnuntaina. Kävimme leffassa ja syömässä. Leffana oli Kaikki tietävät. Leffa oli ihan hyvä, mutta ehkä hieman liian pitkäksi tehty. Oltiin anniskelunäytöksessä, mutta ei me mitään juomia tarvittu.

Parasta tapaamisissa on aina se, että saa olla toisen lähellä. Iho kaipaa kosketusta ja pussailu on ihanaa. Sitä se on, kun suhde ei pääse arkipäiväistymään. Ei ole yhteistä asuntoa, jossa pitää siivota. Ei tiskejä eikä pyykkejä. Ei ole työpäivän jälkeistä väsymystä. Ei taistelua kaukosäätimestä. Ei ole myöskään yhteistä lasta eikä koiraa, jotka vievät aikaa pois parisuhteesta.

Sen sijaan meillä on paljon omaa aikaa. Ehdimme hyvin harrastaa kaikkea, mitä itseämme huvittaa jne. Kun on välillä yksin niin on taas ihanaa tavata toinen. Silloin ei halua tuhlata aikaa turhanpäiväiseen riitelyyn. Treffit ovat aina oikeat treffit, joissa on vain suhteen parhaat palat.

Treffeillä olemme aina hotellissa ja syömme ulkona. Meillä on aikaa vain toisillemme. Käymme yhdessä myös lomamatkoilla. Nämä lomamatkat ovat aina niitä all-inclusivelomia. Juuri täydellisiä viikon kestäville treffeille. Treffien ja lomien jälkeen tiedän aina, että haluan jatkaa yhdessäoloa. Yleensä varaammekin jo heti seuraavan tapaamisen ja matkan.

Suunnitelmissa ei tällä hetkellä ole yhteistä kotia eikä yhteisiä lapsia. Minulla tuota ikääkin alkaa olemaan, että taitaisi olla jo myöhäistäkin suunnitella yhteistä perhettä. Näillä mennään mitä on ja ihan hyvinhän meillä meneekin.

Onko sinulla kokemusta siitä, kun suhde ei arkipäiväisty? Onko ihanaa vai kamalaa?

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Minulla on melko pitkä avoliitto, jossa arki on siivousta, pyykkiä, lastenhoitoa, tiskiä, ruuanlaittoa yms.yms. Siis elämää. Siinä samalla yhteistä huumoria, halauksia, suukkoja, läheisyyttä, lämpöä, lempeä, yhteistä tekemistä jne.jne. Arkipäiväistyminen ei välttämättä tarkoita suhteen väljähtymistä. Myös meillä on treffiviikonloppuja, jolloin menemme yön yli hotelliin, käymme syömässä, elokuvissa tai teatterissa, milloin missäkin. Se on erityisesti meidän kahden aikaa. Parisuhteita on erilaisia ja on hienoa, jos onnistuu löytämään sellaisen, joka sopii hyvin niin itselle kuin parisuhteen toiselle osapuolelle, oli se etä- tai lähisuhde. Rakkaudellista kevättä ❤️

Vierailija
2/2 | 

Ihana text. 

Me asumme poikakaverin kanssa eri paikkakunnilla, ikävän tunne on joskus ns. raastava, mutta sitten sitä nauttii yhteisestä ajasta eri tavalla. Arvostamme omaa tilaa ja aikaa. Välillä sitä toivoisi, että toinen asuisi samalla paikkakunnalla, voisi hyvin mennä yöksi toisen viereen ilman, että kyläilystä tarvii erikseen sopia.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Elämän keskivaiheilla blogissa pohditaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitkä liittyvät omaan elämääni. Olen tällä hetkellä elämän muutosvaiheessa, jossa lapset eivät enää ole pieniä, vaan molemmat jo opiskelijoita, joista toinen ei asu enää kotona. Haluan elää laadukasta ja monipuolista aikuisen naisen elämää. Tule seuraamaan elämääni. <3

Blogiarkisto

2019
2018
Toukokuu
Huhtikuu

Kategoriat