Kirjoitukset avainsanalla ylipaino

www.pixabay.com

Itselläni on ylipainoa ja olen elämäni aikana laihduttanut useita kertoja niin, että painoa on pudonnut suuriakin lukuja, mutta paino on tullut aina takaisin ja yleensä korkojen kera. Painonpudotuksen yhteydessä minulle on myös alkanut ilmestyä terveysongelmia. Ja minulla on käytössäni jatkuvasti muutama pitkään käytetty lääke näiden laihtumisen yhteydessä tulleiden ongelmien vuoksi.

Silloin taas, kun tyydyn vain olemaan lihava ei minulla ole juuri mitään vaivoja. Ja elämä kulkee eteenpäin omalla painollaan. Jaksan ihan hyvin. Mutta kesällä, kun on lämmintä niin monesti toivoo olevansa kevyempi. Lihavalla, kun lämpö kertyy liiankin hyvin elimistöön.

Useimmiten kesällä alankin aina miettiä, että mitä voisin tehdä laihtuakseni. Tiedän kyllä, että pitäisi vain syödä vähemmän ja kuluttaa enemmän. Miksei tämä sitten toteudu?

Omalla kohdallani ajattelisin syyksi sen, että olen usein tosi väsynyt, etenkin aamuvuorojen jälkeen. Silloin tulee ostettua ylimääräisiä herkkuja kaupasta ja syötyä liian suuria annoksia ruokaa. Aamuvuoron jälkeen on myös aina päästävä suihkuun mahdollisimman pian. Suihkun jälkeen hiukset puhtaana ei enää viitsi mitään hikijumppaa harrastaa. Eikä siitä taida olla mitään hyötyäkään väsyneenä.

Iltavuoropäivinä pystyn kaikkein parhaiten pitämään syömiseni kurissa. Silloin saa nukkua vähän pidempään ja tulee yleensä puuhailtua koko päivä jotakin. Suihkuun menen vasta illalla töiden jälkeen ja sitten jo nukkumaan. Ei ole kuitenkaan mahdollista tehdä jatkuvasti iltavuoroa, koska aina pitää ottaa huomioon myös muiden tarve olla välillä iltavuorossa. Ja toisaalta, jos on aina iltavuorossa niin ei ole kyllä mitään elämääkään silloin. Siis mitään muuta kuin työelämää.

Yövuorojen aikana kertyy myös univelkaa ja yövuorojen päätyttyä minulla on yleensä kova nälkä. Usein tulee syötyä tällöin herkkuja ja annoskoot ovat liian isoja. Tilanne kyllä tasaantuu, kun taas nukkuu tarpeeksi.

Oikeasti nämä taitavat olla vain näitä minun itselleni sepittelemiä syitä, miksi minä olen lihava. Vai oletko sinä huomannut vuorotyön vaikuttaneen painoosi? Minä siis olen ollut lihava jo ennen kuin aloitin vuorotyön, joten en ole lihonut työn vuoksi. Ja työelämästä pois jääminen ei tietenkään ole oikea ratkaisu. Enkä usko, että päivätyöhön siirtyminenkään auttaa, silloin on varmasti vielä väsyneempi, kun joka päivä tarvitsee herätä niin kovin aikaisin.

Ehkä minä taas syyskuussa jaksan paremmin käydä kävelemässä ja kasviskeittokin maistuu taas paremmin, kun ilma viilenee. Ja viileässä säässä ylipaino ei taas tunnukaan niin raskaalta. Syyskuussa elämä on taas vähän kevyempää, kun on vihdoin vähän lomaakin. Muutama viikko vielä töitä ja sitten olen kaksi viikkoa lomalla. Tätä odotellessa ainakin siis kävellään itseä parempaan kuntoon.

Taidan ollakin siis vaan väsynyt, koska minulla ei ole ollut pitkään aikaan lomaa. Takana pitkä raskas kesä. Kyllä tämä taas tästä, kun vaan minullakin on välillä vähän lomaa.

 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Vaikeuttaa. Vuorotyössä on paljon vaikeampi mielestäni säilyttää säännöllinen päivä/viikkorytmi. Väsymys taso vaihtelee viikottain ja illasta aamuun vuoron jälkeen tekee mieli ostaa herkkuja ja kova nälkä väsymyksen takia. Myöskään säännöllistä harrastusta ei voi ottaa kun vuorot vaihtelee. Ainoa mikä jää jäljelle on sali/uinti harrastus...? Niihinkin pitää jaksaa itse motivoida itsensä ja päättää lähteä. Eriasia jos on joku aikataulullinen harrastus sinne on helpompi mennä. Riittävä unensaanti ja unirytmi. Päivätyössä tylsä olisi aikaiset aamuherätykset mutta unirytmi säilyisi samana ja saisi sovittua harrastuksia eritavalla.

Itse olen myös huomannut painonnousua vuorotyössä. Nyt loman jälkeen on pyrkinyt siihen että teen itse eväät pariksi-kolmeksi päiväksi kerrallaan töihin vähän työvuorojen mukaan. Minulla on n 4-5km työmatka ja olen pyrkinyt hyödyntämään työmatkani iltavuoroon kävellen. Riittävästi unta (aamuvuoroihin mennessä haastavaa) Ja iltavuoro aamuina yrittänyt olla nukkumatta liian myöhään että saa taas illalla paremmin unta... Tsemppiä vuorotyöhön!

Vierailija
2/2 | 

Vuorotyö vaikuttaa, uuvuttaa, vaurioittaa ja lopulta tappaa.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
www.pixabay.com

Itse voisin tällä hetkellä arvioida olevani aika terve. Minulla ei vielä ole diagnosoitu mitään perussairautta. Ja sairaslomillakaan en ole ollut juurikaan. En muista koska viimeksi. En ainakaan kesällä kertaakaan.

Työni jaksan hoitaa hyvin. Tosin työ väsyttää, koska usein tehdään vajaamiehityksellä töitä. Ja työ on koko ajan hektisempää. Mutta se nyt ei kyllä ole mitenkään epänormaalia, että on työviikon jälkeen väsynyt. Harva saa energiaa työstään. Yleensä työ ottaa enemmän kuin antaa. Harvalla meistä on kuitenkaan varaa jättäytyä poiskaan työelämästä. Ei minulla ainakaan ennen kuin olen velkani maksanut ja niitä aion vähitellen maksaa pois eläkkeelle jäämiseen asti. Jos siis eläkettä edes silloin on enää olemassa, kun on minun aikani.

Sporttisesti sen sijaan en ole huippukunnossa. Minulla on ylipainoa. En myöskään ole nopea kävelijä. Kestävyyskunto kyllä on mielestäni ihan hyvä. Jaksan kyllä kävellä pitempiäkin matkoja. Jalkani vaan eivät aina tykkää, että olisin koko ajan liikkeellä ja kipeytyvät liikarasituksesta.

Lihaskunto onkin sitten se minun parempi puoleni. Käyn kerran viikossa salilla tekemässä kokovartalotreenin, jotta saan ylläpidettyä lihaksistoa ja lihasvoimaani.

Nuorempana olin luontaisesti notkea. Nykyään kroppa tuntuu usein kankeammalta. Yritän venytellä usein. Ja siitä on ainakin hetkellisesti ollut apua.

Painoa haluaisin pois. Tosin en edes tiedä, paljonko painan tällä hetkellä. En halua alkaa millekään dieetille. Minulla on niistä huonoja kokemuksia. Aion yrittää tästä eteenpäin keventää oloani syömällä toisena ruokana kasviskeittoa ja kävelemällä 4 kertaa viikossa 30 min lenkin. Herkkujen syömistä minun kannattaa myös vähentää. Syödä herkkuja vain valikoiden. Jos en näillä hoikistu niin ei voi sitten mitään. Tuon enempää en ole valmis tekemään hoikistuakseni.

Psyykkinen kuntoni on ihan hyvä tällä hetkellä. En ole erityisen masentunut enkä ahdistunut. Itsetuntoni on myös suhteellisen hyvä. Enkä liikaa jää miettimään saamiani ikäviä palautteita. Sosiaalinen kuntoni on myös riittävän hyvä. Jaksan olla isommassakin ryhmässä mukana enkä kiusaa toisia.

Tällä hetkellä tärkeintä olisi siis panostaa fyysisen olon kevenemiseen. Paljon kasviskeittoa ja kävelylenkkejä siis ohjelmaan. Ja herkuttelua harvemmin ja valikoiden.

Missä kunnossa sinä olet?

 

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 | 

Hei, mä oon ihan hyvässä kunnossa - mitä kunto kellekin sitten tarkoittaakaan. Samat vaatteet ovat mahtuneet useamman vuoden päälle, vaakaa en tuijottele ja syön sitä mitä kroppa pyytää. Työni luonteen vuoksi olen pikkuisen koko aika flowssa, hyvässä sellaisessa ja usein työt ovat koko ajan läsnä. Fyysisesti en varmasti ole kuin arkikunnossa, kuntosali ei nappaa ja ryhmäliikunta sosiaalisen työn lisäksi ei ollenkaan. Täytyy alkaa tuumata. Kävely on kivaa.

Siinä olet oikeassa , että syksyllä taas kaikki miettivät elintapojaan, lihojaan ja liikuntaansa. Mutta! Toivoa on - tämä on miettimiskauden toinen aalto, ensimmäinen aalto vuodessa on aina tammikuussa. Ensi vuoden alussa ehtii taas mukaan.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

www.pixabay.com

Itselläni on ylipainoa. Ihan liikaa. Yleensä en ehdi / jaksa tätä asiaa pohtia. Mutta aina aika ajoin alan pohtia, että olisiko elämäni jotenkin vielä parempaa, jos olisin edes vähän kevyempi. Sitten alan muistella niitä useita omia laihdutuskertojani. Jostain syystä päädyn aina siihen tulokseen, että olen ihan tyytyväinen näin. Mutta paino saa pudota, jos on pudotakseen pienillä arjen syömis-ja liikuntatottumuksilla.

Laihduttaa en enää ala. Onhan laihduttaminen ihan vanhanaikaista ja viittaa mielestäni siihen, että laihdut jonkun sairauden seurauksena. Sairauden vuoksi laihtumisessa taas ei ole mitään hienoa vaan se on erittäin surullista. Sitä en toivo kenellekään.

Elämäni aikana olen kokeillut monenlaisia keinoja painonpudotukseen. Lukioiässä paino putosi vähemmällä ruoalla ja enemmällä liikunnalla. Kilot kuitenkin tulivat takaisin, kun olin parisuhteessa ja sain ensimmäisen lapsen. Toisen raskauden aikana paino putosi hyvin, koska noudatin diabeetikon ruokavaliota tunnollisesti. Minua motivoi se, että en halunnut synnyttää alateitse liian isoa vauvaa. Kilot tulivat kuitenkin takaisin, koska en enää synnytyksen jälkeen välittänyt, mitä söin.

Muutaman vuoden päästä tästä olin kyllästynyt itseeni. Halusin muutosta ja liityin painonvartijoihin. Kävin kokouksissa ja laskin pisteitä tunnollisesti. Paino putosikin runsaasti 9 kk:n aikana. Mutta sitten tapahtui romahdus. En enää jaksanut. Olin ihan uuvuksissa. En käynyt enää ryhmässä. Paino alkoi hiljalleen nousta jälleen.

Sitten kuluikin pidempi aika, etten tehnyt juuri mitään painonpudotukseni eteen. Elin vain ja olin. Kunnes aloin käydä kuntosalilla. Ruokavaliomuutoksella ja käymällä salilla paino putosi 10 kg vuodessa. Tämä ei minulle riittänyt kuitenkaan vaan liityin kuntosalilla Xtravaganza ryhmään. Paino putosikin hyvin. En kuitenkaan onneksi käyttänyt niitä ateriankorvikkeita juurikaan. Olivat aika kalliita ja ilmeisesti eivät kovinkaan terveellisiä. Ryhmä loppui yhtäkkiä ja paino alkoi jälleen nousta. Tämän painonpudotuksen aikana minulla alkoi olla sydämen lisälyöntejä ja aloin käyttää beetasalpaajaa.

Joitakin vuosia sitten ostin Fitfarmilta Simple ruokavalion ja sen jatkon. 12 vkon aikana paino ei kovinkaan paljoa laskenut, mutta kiinteydyin ja näytin mielestäni paljon paremmalta. Taisin voidakin ihan hyvin. Tämän jälkeen labroissani havaittiin, että sokerinsietokykyni on heikentymässä.

Nyt olen ollut monta vuotta yrittämättä sen kummemmin pudottaa painoa. Yritän liikkua edes jonkin verran ja syödä terveellisesti. Minulla ei vielä ole perussairauksia. Tiedän sairastuvani vielä aikuisiän diabetekseen. Mutta uskon pärjääni sairauden kanssa ruokavaliolla niinkuin raskausaikana.

Laihtuminen ei ole koskaan tuonut minulle onnea. Olen ollut paljon onnellisempi pulleana. Kevyempi olo ja parempi ulkonäkö eivät tee ihmistä onnelliseksi. Onnellinen on se, joka ei yritä olla mitään muuta kuin jo on.

Tuon diabeteksen takia kuitenkin ajattelen, että olisi parempi alkaa tehdä jotain painolleen. En kyllä yhtään edes tiedä, paljonko painan tällä hetkellä. Ja lihaksia en halua todellakaan menettää. Enkä saada esim. eteisvärinää. Enkä halua menettää jäljellä olevaa mielenterveyttänikään.

Olisiko teillä minulle suositella jotain hyvää painonhallintaohjelmaa? Otan mielelläni vastaan vinkkejä. Etenkin muita kuin, että syö vähemmän ja liiku enemmän. Voit myös kertoa, onko laihdutus tuonut sinulle onnen vai päinvastoin?

Kommentit (2)

Inka
1/2 | 

Koska kyselit vinkkiä niin minulla olisi yksi todella helppo: aloita Finelin ilmainen ruokapäiväkirja. Sitä kautta huomaat nopeasti mitkä ruuat ovat ravitsemuksellisesti parhaita ja saat hyvin tietoa päivittäisistä hiilari-, rasva ja proteiinimääristä.  Lisäksi hivenaineet ja vitamiinimäärät ovat helposti saatavilla.

Finelissä on laajat valikot eti ruokia joten se on erittäin helppokäyttöinen ja ennenkaikkea ilmainen. Kannattaa kokeilla.

PIRKKO
2/2 | 

MITÄHÄN JOS VAIN YRITTÄISIT KETO DIEETTIÄ. KATSO NETISTÄ , KATSO TED TAI OSTA ANTTI HEIKKILÄN KIRJA.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuvat: www.pixabay.com

Pienessä krapulassa kaikki tuntuu raskaammalta ja kroppa tuntuu painavan ainakin 10 kg enemmän kuin edellisenä päivänä.

Krapulapäivänä ei ole järkevää tehdä mitään raskasta. En halua altistaa itseäni esim. eteisvärinälle.

Päivä menee kokonaan oleiluun ja pohdiskeluun. On siis hyvää aikaa kirjoittaa blogia.

Kellekään toiselle tästä ei aiheudu haittaa, koska olen vapaalla ja lapseni ovat tarpeeksi isoja huolehtimaan itsestään. 

Yöllisen närästyksen aikana pohdin, että kyllä suunnittelen itselleni sopivan tavan, millä pudotan painoa. Keinoja löytyy kyllä. Itsekuria tarvitaankin sitten enemmän.

Kukaan ei nykyään ole lihava sen takia etteikö tietäisi asioista tarpeeksi. Tai ainakaan minun kohdallani asia ei johdu siitä.

Toivon, että kukaan ei enää arvostele minun tarvettani syödä ruokavalion mukaan. Ja sitä, että jätän herkkuja ja kaloripitoisia juomia väliin. Sillä syksyllä otettavat labrat voivat jo näyttääkin minulla olevan diabeteksen tai että kolesterolit ovat koholla. Pahimmassa tapauksessa molemmat ovat pielessä.

Kilpirauhasarvojen ollessa pielessä, olisin vain iloinen. Sillä se selittäisi monet pielessä olevat asiat. 

Ei ole keneltäkään pois, jos minä jätän jotain syömättä tai juomatta. En voi käsittää, miten se voikin joitakin ihmisiä ärsyttää, että joku jättää mättämättä herkkuja suuhunsa. Ja saattaa jopa vähän kuntoillakin.

Onko sinua joskus ärsyttänyt se, että ylipainoinen ihminen on kehdannut olla syömättä herkkuja jne.?

 

Seuraa 

Elämän keskivaiheilla blogissa pohditaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitkä liittyvät omaan elämääni. Olen tällä hetkellä elämän muutosvaiheessa, jossa lapset eivät enää ole pieniä, vaan molemmat jo opiskelijoita, joista toinen ei asu enää kotona. Haluan elää laadukasta ja monipuolista aikuisen naisen elämää. Tule seuraamaan elämääni. <3

Blogiarkisto

2019
2018
Toukokuu
Huhtikuu

Kategoriat