OLAVINLINNA

Savossa Saimaan rannalla Savonlinnassa. Lukio aikoihin kävin linnassa miltei päivittäin koiran kanssa lenkillä 16-vuotiaana. Asuin linnan lähellä silloin Hospitzissä ilman vanhempia toisen pohjois-Suomesta tulleen kämppikseni kanssa. Vuoden päivät siinä meni seuraavan vuoden elokuussa muutin Malakiaan, tosin kämppis tutustui aika pian toiseen tyttöön pohjois-Suomesta ja minä jouduin muuttaan keski-kaupungille. Matkustimme sinne kämppikseni poikaystävän punaisella avoautolla. Poikaystävän täti oli ollut meillä muutaman vuoden vuokralla oman miesystävänsä kanssa, kun hän oli töissä meidän  kaivonkylän postissa pari vuotta, ennenkuin muuttivat yhdessä meiltä pois. Hartolasta kotoisin, siellä on Kuningas -niminen oma sukunimi. Hauska mies kertoili huumorijuttuja, ja katseli minun talon siivoustouhoja, kun olin ala-asteella ja samaan aikaan hoidin naapuri talojen lapsia neljässä eri perheessä, naapurin pari poikaa oli vauvasta lähtien oman äitini hoidossa, minä jatkoin siitä, kun pojat pääsi kouluun. Naapurin täti oli aluksi töissä kylän ravintolassa ja myöhemmin yrittäjänä isommassa ravintolassa. SIis kotikyläni ei ole tuppukylä.  Meitä oli neljä nuorta autossa, poikaystävä kaveri ajoi autoa, kun hänellä oli 18-vuotiaana ajokortti. Kesäpäivä elokuussa 10.8.  oli kuuma päivä, käytiin yhdessä myös torilla lippakioskilla jäätelötörreröt syömässä. Cruisailtiin se päivä kaupungilla sillä amerikkalaisella avoautolla illalla pojat lähti takaisin kotikylään ja me jäätiin sinne Hospitzin laittelemaan huonetta. Tosin kämppis näytti minulle miten poltetaan tupakkaa, jonka pojat kotikylästä olivat hänelle opettaneet. Seuraavina päivänä osasin jo puhaltaa savurenkaita. Kämppis sanoikin, etten saa kertoa tästä äidilleni tai isälleni, ettei häntä syytetä minun johdatuksesta turmioon. Meidät äidit olivat työkavereita samassa työpaikkassa, niin senhän se olis kuullut aika nopiaa koko kylä mitä me tytöt tehdään siellä Savon Cityssä.  Mitä hän silläkin tarkoitti, piti itseään parempana kuin minua, kun siellä kotikylässä oli kummallinen arvoasteikko riippuen siitä missä oma isä oli töissä. Herrojen ja työläisten kakarat systeemi, vuokralla asuivat suurimmaksi osaksi herrojen puolella rivitaloissa työläisten puolella työläisille kaivos lahjoitti tontin ja tonttimultaa, joka kaivoksen kuorma-auton ajoi lunastetun maatalon pelloilta, malmin saostejätevesialtaiden tieltä järven rannasta. Kellekäään kaivoksen herroista ei tullut mieleenkään antaa järven rantatontteja työläisille. Olin aiempana kesänä kämppikseni kanssa taas samassa kesätyöpaikassa samassa kaivoskylässä. Minä sain duunata niitä vuokra rivitaloja kaivoksen herroille ja uima-altaan ja kämppis istui ruohonleikkuu koneen päällä pitkin pihoja.  Pikkuveljeni vietti äitini kanssa aurinkoisen päivän Savonlinnassa syöden ravintolassa ja asuivat paremmassa hotellissa: Casinolla kuin minä, olivat nauttineet omat jäätelötötteröt siellä Vuohipukki patsaan vieressä syömässä. Olivat katselleet kaupunkiakin omin päin ilman minun opastusta.

Hospitz oli silloin eläväinen, tutustuin siellä tunnettuun näyttelijä suvun vesaa, hän oli töissä Savonlinnan teatterissa, hän kertoi, että oli olemassa kolmen teatterin triangeli Savonlinna oli niistä yksi, jossa kannattaa olla alkuun ennen suurempia lavoja. Savonlinna kaupungin teatterissa oli eläväisiä näyttelijöitä. Lukio aikoihin kierreltiin ihan koulun toimesta bussilla kaikki luokat eri kaupunkeja katsomassa teatteri esityksiä Tampeen Kaupungin teatterissa, Työväen teatterissa, Lahden kaupungin teatterissa, Helsingin kaupungin teatterissa, KOM-teatterissa ja monissa muissa tuli käytyä. Voisin myös kertoa,  että tutustuin siellä Savonlinnassa myös tunnettuun teatteriohjaajaan Helsingistä, hän ohjasi minut hakemaan Teatterikorkeakouluun lavastajakurssille, kävinkin katsomassa teatterilavastajan kurssia 17-vuotiaana Helsingissä, junalla kun olin jo tottunut matkustamaan 9-vuotiaasta lähtien ilman vanhempia kummitätini matkalla Ruotsissa. Häntä yritin tukea siellä kaupungilla, kun hän itki minulle omia surujaan vaimostaan, vaimokin oli tunnettu teatteri-ihminen.  Lukiossa tehtiin teatterikulissi harjoitustyö Savonlinnan teatterille. Luokkakaveri voitti sen kilpailun, meitä oli luokassa vain tyttöjä, kaksi poikaa  kyllöstyi meihin tyttöihin ja. siirtyivät musiikkiluokalle. Minäkin oli lukion kuorossa laulamassa sopraanoa, muiden musiikkiluokan tyttöjen kanssa, poikia ei moinen kiinnostanut, esiinnyttiin Savonlinnan kirkossa muiden kaupungin kuorojen kanssa. Luokkakaverista tuli myöhemmin ammatti kirjailija, hän on myös kirjoittanut kirjan meistä lukiolaisista, minäkin olen siinä. Lukiossakin oli muitakin tunnettuja kulttuurisukujen vesoja. Elokuussa sinne muutettuani Savonlinna näytti leppoisalta savolais kaupungilta sisävesi laivat risteilivät silloin ahkerasti. Savonlinna on keskessä Saimaata. Lukio täytti tuona vuonna 13 vuotta. Savonlinnan Oppeerasta kerron sen verran, että koulun oppilaat olivat siellä puvustamossa töissä. Meidän piirrustus tunneilla meillä oli mallina sametti pukuinen oman koulun oppilas ooppera näytös puvussa. Klassisen piirrustus taitoni olen oppinut Savonlinnnassa. Opiskelijat olivat tulleet ympräri Suomea pohjoista myöten, Meltauksesta oli pohjoisin opiskelija. Lähellä Ylitorniota, missä omat juureni on.

Meillä on kotona  Olavinlinnan vanha historia mukana päivittäisessä elämässä. Ruotsin kuningas 1500- luvulla on lahjoittanut palkkioksi Linnan vuodille maata 1000 hehtaaria erämaata, pähkinäsaaren rauhanrajan vieressä. Linna on iso ja siellä on käyty myös taisteluita. Linnan vuoti on suoraan sukua isäpuolelleni. Peder niminen mies on täytynyt tulla Ruotsista Olavinlinnan herraksi. Peder oli tehnyt hyvää työtä ja niinpä kuningas oli lahjoittanut hänelle 1000 hehtaaria maata, Pederin  poika Matti muutti pienen järven rantaa, tilansa hän nimesi Järvenpääksi.

Historia tietoja Olavinlinnasta

Kyllösiä toimi merkittävässä asemassa Suomessa 1400-luvulla. Nousiko esim. Niilo Kylliäinen merkittävään asemaansa talonpoikaisäädystä, vai oliko hän tai hänen esi-isänsä alunperinkin Ruotsista muuttanutta eliittiväestöä? Kun vielä ajattelee hänen poikansa Peder Nilson Kyllen eli Pietari Kylliäisen merkittävää asemaa Olavinlinnan voutina, nousee tällainen kysymys helposti esille.

Vähän sukututkimusta 

Alueelle Keski- ja Etelä-Ruotsi, Tanska, Belgia, Saksa, Brittein-saaret, USA:n itärannikko. Puolasta löytyy yli 10 osumaa, mutta Baltian maista ei yhtään. Venäjältä 1, Valko-Venäjältä 3 ja Ukrainasta 5. Brittein-saaret koki suuren anglo-saksisen muuttoaallon mm. 400-luvulla. Amerikkaan mentiin siirtolaisiksi 1500-luvulta lähtien. USA:ssa johtaa useitakin sukukaistemme suoria isälinjoja aina 1600-luvulle saakka. Vaikka suomalais-ugrilainen kulttuuri- ja kielialue supistui vuosituhansien saatossa, asui mahdollisesti vielä Kristuksen syntymän tienoilla Keski-Ruotsin itärannikolla suomenkielistä väestöä. Kieli olisi ollut itämerensuomen läntinen murre. Yhteydet Ruotsin, Suomen länsi- ja lounaisrannikon, sekä Viron välillä olivat toimivat. Mm Virosta 300 eKr. peräisin olevaa rautaesineistöä on löydetty sekä Suomen että Ruotsin rannikkoseuduilta. Tiedetään myös, että pronssikaudella ja rautakauden alussa (1500 eKr. - 500 jKr.) Suomi sai germaanisia ja skandinaavisia vaikutteita ja väestöä lännestä, sekä permiläisiä ja volgalaisia vaikutteita idästä. Läntiset tulokkaat olivat useinmiten eliittiväestöä, porvareita, kauppiaita, hallintomiehiä, joiden kieli oli germaaninen (nk. suomengermaani). Pitemmän päälle tulokkaat sulautuivat kantaväestöön. Kyllösten ensimmäinen asuinpaikka, Kyllölän kylä Paimiossa, sijaitsee juuri germaanis-skandinavisen vaikutuksen piirissä. Tässäkin valossa tuntuu todennäköiseltä, että sukumme tulosuunta Suomeen on läntinen, Ruotsin kautta. Kyllönen sukunimi esiintyy ruotsin kielessä muodossa Kyllen. Ruotsalaisissa geenisukulaistemme esi-isissä esiintyy myös muoto Kyller. Useampikin tutkimuksessa esiintullut Kyllösten sukulinja johtaa 1600-luvun Tukholmaan. Irlantilaisten sukulaisten esi-isissä on sukunimi Kelly ja Kelley.

 

Olavinlinna Savossa Saimaan rannalla Savonlinnassa. Lukio aikoihin kävin linnassa miltei päivittäin koiran kanssa lenkillä 16 vuotiaana. Asuin linnan lähellä silloin Hopitzissä ilman vanhempia toisen pohjois-Suomesta tulleen kämppikseni kanssa. Matkustimme sinne kämppikseni poikaystävän punaisella avoautolla. Meitä oli neljä nuorta autossa, poikaystävä kaveri ajoi autoa, kun hänellä oli 18 vuotiaana ajokortti. Kesäpäivä elokuussa 10.8.  oli kuuma päivä, käytiin yhdessä myös torilla lippakioskilla jäätelötörreröt syömässä. Äiti ei käynyt minua katsomassa siellä, vaikkakin oli käynyt pikkuveljelleni näyttämässä Olavinlinnaa, ja olivat syöneet omat jäötelötötteröt siellä Vuohi pukki patsaan vieressä syömässä. Hospitz oli silloin eläväinen, tutustuin siellä tunnettuun näyttelijä suvun vesaa, hän oli töissä Savonlinnan teatterissa, voisin sanoa että tutustuin siellä Savonlinnassa myös tunnettuun teatteri johtajaan. Lukiossa tehtiin teatterikulissi harjoitustyö Savonlinnan teatterille. Luokkakaveri voitti sen kilpailun, meitä o,i luokassa vain tyttöjä, 2 poikaa Jari ja Reima kyllöstyi meihin tyttöihin. Siirtyivät musiikkiluokalle. Luokkakaverista tuli myöhemmin ammatti kirjailija, hän on myös kirkoittanut kirjan meistä lukiolaisista, minäkin olen siinä. Lukiossakin oli muitakin tunnettuja kulttuurisukujen vesoja. Elokuussa sinne muutettuani Savonlinna näytti leppoisalta savolais kaupungilta sisävesi laivat risteilivät silloin ahkerasti. Savonlinna on keskessä Saimaata. Lukio täytti tuona vuonna 13 vuotta. Opiskelijat olivat tulleet ympräri Suomea pohjoista myöten Meltauksesta oli pohjoisin opiskelija. Lähellä Ylitorniota, missä omat juureni on.

Meillä on kotona on Olavinlinnan vanha historia mukana päivittäisessä elämässä. Ruotsin kuningas 1500- luvulla on lahjoittanut palkkioksi Linnan herralle maata 1000 hehtaaria erämaata, pähkinäsaaren rauhanrajan vieressä. Maunu Eerikinpoika silloinen Ruotsin Kuningas oli 7 vuotias poika. Olavinlinna oli rakennettu Novogorodin rajalle suojelemaan Savon asukkaita. Linna on iso ja siellä on käyty myös taisteluita. Linnan vuoti on suoraan sukua isäpuolelleni. Peder niminen mies on täytynyt tulla Ruotsista Olavinlinnan herraksi. Peder oli tehnyt hyvää työtä ja niinpä kuningas oli lahjoittanut hänelle 1000 hehtaaria maata, Pederin  poika Matti muutti pienen järven rantaa, tilansa hän nimesi Järvenpääksi.

Historia tietoja Olavinlinnasta

Kyllösiä toimi merkittävässä asemassa Suomessa 1400-luvulla. Nousiko esim. Niilo Kylliäinen merkittävään asemaansa talonpoikaisäädystä, vai oliko hän tai hänen esi-isänsä alunperinkin Ruotsista muuttanutta eliittiväestöä? Kun vielä ajattelee hänen poikansa Peder Nilson Kyllen eli Pietari Kylliäisen merkittävää asemaa Olavinlinnan voutina, nousee tällainen kysymys helposti esille.

Vähän sukututkimusta 

alueelle Keski- ja Etelä-Ruotsi, Tanska, Belgia, Saksa, Brittein-saaret, USA:n itärannikko. Puolasta löytyy yli 10 osumaa, mutta Baltian maista ei yhtään. Venäjältä 1, Valko-Venäjältä 3 ja Ukrainasta 5. Brittein-saaret koki suuren anglo-saksisen muuttoaallon mm. 400-luvulla. Amerikkaan mentiin siirtolaisiksi 1500-luvulta lähtien. USA:ssa johtaa useitakin sukukaistemme suoria isälinjoja aina 1600-luvulle saakka. Vaikka suomalais-ugrilainen kulttuuri- ja kielialue supistui vuosituhansien saatossa, asui mahdollisesti vielä Kristuksen syntymän tienoilla Keski-Ruotsin itärannikolla suomenkielistä väestöä. Kieli olisi ollut itämerensuomen läntinen murre. Yhteydet Ruotsin, Suomen länsi- ja lounaisrannikon, sekä Viron välillä olivat toimivat. Mm Virosta 300 eKr. peräisin olevaa rautaesineistöä on löydetty sekä Suomen että Ruotsin rannikkoseuduilta. Tiedetään myös, että pronssikaudella ja rautakauden alussa (1500 eKr. - 500 jKr.) Suomi sai germaanisia ja skandinaavisia vaikutteita ja väestöä lännestä, sekä permiläisiä ja volgalaisia vaikutteita idästä. Läntiset tulokkaat olivat useinmiten eliittiväestöä, porvareita, kauppiaita, hallintomiehiä, joiden kieli oli germaaninen (nk. suomengermaani). Pitemmän päälle tulokkaat sulautuivat kantaväestöön. Kyllösten ensimmäinen asuinpaikka, Kyllölän kylä Paimiossa, sijaitsee juuri germaanis-skandinavisen vaikutuksen piirissä. Tässäkin valossa tuntuu todennäköiseltä, että sukumme tulosuunta Suomeen on läntinen, Ruotsin kautta. Kyllönen sukunimi esiintyy ruotsin kielessä muodossa Kyllen. Ruotsalaisissa geenisukulaistemme esi-isissä esiintyy myös muoto Kyller. Useampikin tutkimuksessa esiintullut Kyllösten sukulinja johtaa 1600-luvun Tukholmaan. Irlantilaisten sukulaisten esi-isissä on sukunimi Kelly ja Kelley.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Cape Ann, paikalla on suuri merkitys suvulleni ja myös itselleni. Yli 100 vuotta sitten sukuni isoisän isä eli perheensä kanssa Cape Ann alueella.

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
Tammikuu