Mia ei koskaan haikaillut ulkomaille. Elämä Suomessa on hyvää ja täyteläistä, olihan hänellä hyvä työpaikka opettajana, ystäviä ja paljon hauskoja harrastuksia.

-  Sitten minua pyydettiin opettamaan suomea kahdelle pikkupojalle Yhdysvaltoihin. Ensin sanoin, että en mene.

Mia tuli kuitenkin pian toisenlaisiin ajatuksiin. Olihan tämä mahdollisuus, joka oli tullut annettuna.

-  Menin sitten ja olin vain kolme kuukautta. Tutustuin moniin ulkomaalaisiin, heidän joukossaan myös tulevaan mieheeni.

Ystävyytenä alkanut suhde muuttui vuosien varrella kaukorakkaudeksi. Mies asui Yhdysvalloissa ja Mia Suomessa. Pitemmän päälle matkustelu alkoi käydä voimille – ja oli päätettävä minne asettua.

-  En koskaan viihtynyt USA:ssa niin, että olisin halunnut muuttaa sinne. Tykkäsin Chilestä, koska luonto oli niin erilaista.

Yhdellä kaksikon Chilen matkalla Mia sitten kaatui, mikä osaltaan vaikutti siihen, että pari päätti lopulta asettua miehen synnyinmaahan, kirjaimellisesti keskelle luontoa. Näiden kahdentoista vuoden aikana nukkeja valmistava Mia on löytänyt Chilestä harmonian, vaikkei matkasta mutkia – kuten rajuja luonnonmullistuksia – ole puuttunutkaan.

- Aina kun tulen lomalle Suomeen, alan heti kärsiä hartiakivuista ja päänsärystä. Täällä sitä ei ole ollenkaan, hän kummastelee.

Mutta miksi kaatuminen oli parin matkalla merkittävä käänne? Siitä lisää tämänkertaisessa jaksossa!

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Millaista on suomalaisten naisten elämä ulkomailla? Tässä podcastissa Ranskassa asuvat Lilli ja Helena juovat kahvia eri puolilla maailmaa asuvien suomalaisten kanssa ja selvittävät, mikä elämässä naurattaa, itkettää, ihastuttaa ja vihastuttaa.

Hae blogista

Blogiarkisto

2017