Olette täällä useampaan otteeseen kyselleet, että mitä minä oikein opiskelen. Vaikka en ihan hirveästi (mielestäni) itsestäni kerro, mutta ajattelin kertoa teille hieman omasta opiskelutaustastani ja samalla antaa hieman motivaatiota ja kannustusta opiskeluihin.

Usein luulette, että opiskelen jotain ruokaan tai valokuvaamiseen liittyvää, mutta oikeasti opiskelen jotain aivan muuta. Joskus lukiossa mietin kovasti näitä kahta, mutta olin enemmän kumminkin "järkiratkaisun" kannalla. Ruoanlaittoa ja valokuvaamista voi kumminkin opiskella itse, ja lähinnä sen takia ne jäivätkin minun kohdallani vain harrastuksiksi. Joskus mietin, että menisin lukemaan lakia, mutta kun ensimmäisen kerran sain pääsykokekirjat eteeni, tajusin että ehkei se ihan olisikaan minun juttuni. Unelmoin lukiossa sisustusarkkitehdin urasta, mutta kaksi kesää arkkitehdin perässä juokseminen kuivatti ne unelmat. Ja mikä tulee valokuvaamiseen ja sisustussuunnitteluun, Suomessa on kumminkin aika pienet markkinat aloille, joten kilpailu on kovaa ja töitä vähän.

Muutaman välivuoden jälkeen aloin olemaan aika valmis koulunpenkille, joten päädyin selailemaan Helsingin yliopiston opintotarjontaa. Sosiologia. Siinä se nyt oli. Vai oliko? Noh. Luin yhden kevään pääsykokeisiin Helsingin yliopsitoon ja en päässyt sisään. Pisterajat olivat pilvissä, muistaakseni kahta vaille täydet piti saada, jotta ovet olisivat auenneet. Seuraavana syksynä/talvena luin avoimessa yliopistossa sosiologiaa. Kevään lähestyessä ja lukuloman kynnyksellä sanoin poikaystävälleni, että meidän pitää miettiä myös plan B, jos ei Helsingin yliopiston ovet aukea toisellakaan kertaa. Mietimme vaihtoehtoja ja päädyimme Vaasaan ja laitoimme sen ensimmäiseksi vaihtoehdoksi. Poikaystäväni haki kauppatieteisiin ja minä hallintotieteisiin, kumpikin pääsi sisään. Tässä kohtaa pitää vähän brassailla, sillä sain  kahta pistettä vajaa täydet :).

Vaikka ystävät ja perhe ovat kaukana, en siltikään kadu Vaasaan lähtöäni. Vaikka tottakai minun pitää tässä kohtaa myöntää, että olen täällä ollessani monet itkut itkenyt. Mutta samalla olen myös  tiedostanut sen, että teen itselleni suuren palveluksen kun opiskelen, en nimittäin voisi elää itseni kanssa jos en olisi tänne tullut. Kertaakaan ei ole mieleeni tullut lähteä kesken kaiken pois, niin hyvin olen täällä kumminkin  viihtynyt.

Vaasaan tullessani, en tuntenut täältä juuri ketään. Nyt koko yliopisto on kuin yhtä perhettä, sillä olen koulun kahvilassa ja kirjastossa kuuliaisesti melkeinpä joka päivä. En usko, että olisin näin moneen ihanaan ihmiseen  tutustunut jos olisin Helsinkiin jäänyt.  Moni tulee kumminkin Vaasaan samalla tavalla kuin minä, tuntematta ketään, joten tutustuminen on helppoa.

Itse opiskelusta voin sanoa sen verran, että koska tänne on tultu pelkästään  opiskelujen takia, niin ei täällä oikein muuta tehdäkkään. Maanantaista lauantaihin istun koululla ja opintopisteitä ropisee. Vaasassa on myös mahdollista opiskella aineita yli tiedekuntarajojen. Olen muun muassa opiskellut aika paljon talousoikeutta, joka ei varsinaisesti kuuluisi opintoihini, mutta koen sen erittäin mielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi. Minulta puuttuu pääaineestani käytännössä vain gradu, mutta eihän tämä opiskelu taida minun kohdaltani vieläkään olla ohi, sillä haen toiseen maisteriohjelmaan opiskelemaan kansainvälistä markkinointia ja johtamista.

Ainoa iso miinus, joka minua täällä olossa harmittaa, on jokavuotinen kesäasunnon etsiminen. Ja sekin, että jos opiskelisi Helsingissä myös kesätyöpaikan etsiminen saattaisi olla helpompaa. Mutta ensi vuosi on viimeinen Vaasa vuosi, joten loppu  häämöttää jo. Tottakai olen iloinen, että opiskelut alkavat olemaan jo loppusuoralla, mutta toisaalta tiedän jo tässä vaiheessa, että tulen ikävöimään tätä helppoa ja idyllistä ympäristöä. Ja kaikkein eniten,  näitä ihania koulukavereita. Mutta toisaalta suurin osa on pääkaupunkiseudulta, niin eihän näistä taida päästä ikinä eroon :)

Kommentit (5)

MissV

Kiitos tästä(kin) postauksesta. Kiva kun kerroit tämän "tarinan". Itsekin yritän omassa blogissani vaalia yksityisyyttäni, mutta aina välillä pitää paljastaa jotain oleellista :) Oli kiva lukea sinut opiskeluvalinnan "syyt ja seuraukset. :) minua ovat myöskin aina kiinnostaneet niin sisustussuunnittelu kuin valokuvaaminenkin, mutta ihan kuin sinäkin, minäkään en ole koskaan lähtenyt noita opiskelemaan, vaan tutkinto on muualta :) Ihania harrastuksia ne toki ovat! Oikein hyvää syksyä sinulle! Nautitaan auringonpaisteesta ja läheisistä ympärillämme :)

Sofié

Laura:Niinpä! On jo nyt haikea fiilis, vaikka lähden täältä pois "lopullisesti" vasta vuoden päästä. Äkkiä tämä aika vain menee! Tämä aika täällä Vaasassa on kumminkin iso osa pientä elämääni, joten tästä "vapaudesta" pitäisi kyllä muistaa osata välillä nauttiakin, eikä vain kököttää kirjojen edessä.

Laura

Aivan totta, Sofié, Vaasa on kyllä mahtava paikka! Ja ihania ystäviä olen myös sieltä löytänyt!<3 L

Seuraa 

Blogiarkisto

2014
2013
2012
2011
2010