Esittelin teille viime viikolla Iittalan aarteitani ja yllätyksekseni kommenttikenttääni tuli pienoista kurnutusta. Ei siis tuotteiden osalta, vaan tarrojen. Itse en ollut tätä tarra-asiaa edes tullut ajatelleeksi, mutta ilmeisesti Iittalaa keräilevät ovat jakautuneet  kahteen eri koulukuntaan, toiset jättävät tarrat tuotteisiin ja toiset ottavat ne heti pois.

Teidän kanssa käydyn keskustelun jälkeen otin yhteyttä Fiskarsin yhteyshenkilööni ja kysäisin häneltä asiasta. Heille tulee kuulemma paljon yhteydenottoja juurikin näihin tarroihin liittyen. He ovat myös hyvin tietoisia siitä, että keräilijöiltä löytyy eriäviä mielipiteitä tästä asiasta.

Tarra on ikään kuin sinetti ja kuluttajalla on loppujen lopuksi totta kai vapaus tehdä sillä mitä haluaa.  Niin kuin varmaan moni muukin minun lisäkseni säilyttää jossakin tuotteissa  ne myös jälleenmyyntiarvon takia. Nämä tuotteet eivät tosin ole jokapäiväisessä käytössäni. Arkiastioistanikaan en ole ottanut tarroja pois, vaan olen antanut niiden lähteä ihan omia aikojaan. Osa kuluttajista taasen ottaa tarrat heti pois tuotteista, sillä ne koetaan ylimääräisenä eikä osana tuotetta. Iittalalla koetaan, ettei ole yhtä tiettyä oikeaa tapaa, vaan jokainen voi toimia kuten parhaaksi näkee.

?Kaikki on ihan yhtä oikein, tärkeintä on että esine itse ilahduttaa kokonaisuutena käyttäjäänsä ja tekee arjesta hieman parempaa ja kauniimpaa?

P.S. Ensi kuussa minulla on tiedossa teille Iittalasta pitäville yksi aika tosi kiva arvonta ;)

Kommentit (35)

Sari

Yleensä irrottelen tarrat,jos saan ne irti helposti,oli Iittala tai ei.
Sellainen huomio jos niitä,ei irrota että voivat tehdä tukoksen astianpesukoneeseen.Ei varmaankaan yksi tarra,mutta jos niitä kertyy johonkin poistoputjeen tukkeeksi...
Meillä uusi astianpesukone hajosi ja korvaaja sanoi,että hajonneet lasin sirut tai astioiden tarrat monesti tekevät tukoksen..
Meillä oli sillä kertaa hajonnut viinilasin pienen pieni sirpale...
Tahroista tai merkeistä kun puhutaan,niin moni mies erhdyksessä jättää takin hihaan merkin,joka osoittaa nopeasti kaupassa bleiserin merkin..
Tai nainen jättää napsimatta hameen halkion sulkevan ristipiston,joka tehty tehtaalla,että tuote pysyisi siliänä... ;o)

Sophia

Täytyy myöntää, että ihmettelen, jos huomaan, että jollakin on jäänyt tarrat irroittamatta. En nyt sentään ääneen mene kenellekään huomauttamaan, mutta kiinnitän asiaan huomiota. Itse siis irrotan tarrat heti, kun astiat saan kotiin ja ennen kaappiin laittamista. Ehkä joissakin keräilytuotteissa kannattaa säilyttää liput, tarrat ja lappuset yms., mutta käyttöastioissa mielestäni nuo tarrat ovat ihan turhia ja vähän rumiakin ja ehkä pikkuisen levottomia, jos vaikkapa kivi-tuikkukokoelma on täynnä punaista i-tarraa. En halua, että joku logo pomppii silmilleni kodissani. Jos ne olisi tarkoitus säilyttää (ihan todella, todella tarkoitus muussa kuin keräilymielessä), niin kai ne olisi aselteltu astioihin säntillisemmin - nythän tarrat ovat vinksinvonksin vinossa ja miten sattuu.

Mutta jokainen tehköön toki tyylillään: toiset poistavat tarrat, toiset jättävät, ja kolmannet antavat tarran irrota omia aikojaan. Meitä on moneksi. Sen sijaan huomauttelu ja vauhkoaminen tarroista on ajattelematonta ja hölmöä.

Siitä olen kyllä eri mieltä, että tarrat olisi hankala irrottaa tai että niistä jäisi liimajälki - vähän kun kynnellä avittaa, Iittala-logo irtoaa liimoineen todella helposti ilman kuuman veden ja tiskiharjan apua (millä muuten saa irtoamaan inhottavan tiukassa olevat paperiset hintalaput ja niiden liimajämät).

riiri

Hahaha, minua oikeasti niin huvittaa tämä tarrajuttu:) Muistan kun törmäsin ekaa kertaa jossakin blogissa juttuun, missä lukijat kauhuissaan kommentoivat astioiden tarroista :D Itse olen aina ajatellut tarrojen kuuluvan astioihin ja irtoavan sitten aikaan. Koskaan en ole tarroja heti ostettuani repinyt, mutta poistanut kyllä niiden repsottaessa. Mulle tarrat errottaa ykköslaadun kakkosesta, enkä oo koskaan kokenut niitä häiritseviksi. Pakko ottaa asia puheeksi tyttökavereiden ja sukulaisnaisten kanssa hahha.

Sanna

Hei ja kiitos ihanasta blogistasi. Iittala lukeutuu myös minun suosikkeihini. Itse otan tarrat pois etenkin laseista koska en tahdo tarrojen "tarttuvan" huuliin vahingossa.

Hessu

Mulla sama kuin Sannalla, että otan tarrat heti pois varsinkin laseista koska mua häiritsee jos vahingossa juo siitä tarran kohdalta ja huulten välissä tuntee sen tarran. Ja kyllä ne vähän mun esteettistä silmää myös haittaa (varsinkin jos on asitaa jo pesty ja tarra vähän lerpattaa...) ;-)
Mutta kukin tavallaan omien astioidensa kanssa. Tätä bloginlukijaa vähän yllätti miten kiivaita tunteita tarrat herättivät.

Cherry

Hassu juttu, minä esittelin myös joskus talvella Iittalan astioita jossain postauksessani ja samaa kurnutusta kuulin, hih. En ollut ikinä edes ajatellut, että tämmöisiä koulukuntia olisi :))

lili

Voi hyvänen aika mitä kommentteja tuossa edellisessä postauksessa:D Mä sain kanssa joskus kommentin, että olen idiootti, kun mulla näkyi jossain postauksessa noita tarroja astioissa. Olin myös ihan että häh? En ollut asiaa sen kummemmin ajatellut vaan antanut tarrojen lähteä irti itsestään pesussa. Onhan se nyt aika vaivalloistakin alkaa niitä erikseen irrottamaan, niistä jää sellainen ärsyttävä liimajälki. Meidän aterimissa on jopa sellaiset pienet viivakooditarrat vielä kiinni, kun ne eivät meinaa lähteä edes tiskatessa, ne on kyllä jo vähän noloja;D

Hauskaa, että sait tuollaiset "virallisen" vastauksen Iittalalta, itse kun silloin pohdin, että olenko mä sitten tosiaan ihan idiootti.. Nyt selvis, että empä ollut!;)

Minni

Tämä tarra-asia on ainakin joskus ollut vakio kinailun aihe mammapalstaoilla (Vauva.fi ja kaksplus) :D Herättää paljon tunteita, pieni tarra. Itse en tykkää niistä ja poistan ne heti. Mutta ikinä ei ole ne tarrat ärsyttänyt toisten ihmisten astioissa ;) Ainakin noissa omissa viinilaseissa (niin Iittalassa kuin Riedelissä) on merkki kirjoitettu sellaisella valkoisella huuruisella tekstillä lasin jalkaan, että siinähän se merkki näkyy (mutta on huomaamaton).

Pakko kysyä kun näitä Iittala-haasteita oli muissakin blogeissa että saatteko Iittalalta jotain vaivanpalkkaa näistä postauksista, kovin paljon saavat meinaan ilmaista mainosta ;)

Kiitos kivasta blogista!

Eeru

Hahaa, meillä on tämä tarra-asia jakautunut niin että minä mielelläni pidän tarrat (jos olisivat kerrankin suorassa tuotteissa -krohm...) tuotteissa, mutta mieheni ei niitä siedä lainkaan ja usein väittää tarrojen irronneen tiskikoneessa ;-)

indie by heart

Itseäni on joskus harmittanut kun tiskatessa on joku tarra lähtenyt liikkumaan, etenkin jos vesi tosi kuumaa. Niin olen sitten ruvennut "tahalleen" niitä repimään :D Pohjassa kumminkin lukee valmistaja, ja eipähän ole tarroja pöpöjä keräämässä..^^ Kukin astiakaapin omistaja tavallaan!

Satu
Indie by heart

Absolutely white

Hauskaa, että viimeinkin sain varmuuden siitä, ettei ole yhtä oikeaa tapaa noiden tarrojen suhteen. Itse jätän ne paikoilleen, mutta toisaalta minua ei myöskään haittaa, jos/kun tarrat irtoavat ajan kuluessa. :-)

Miims

Mua on aina jaksanut naurattaa tää tarrajuttu :D muistan kun mun eräs tuttu tuli kylään ja tarjosin sille sitten teetä iittalan mukista ja se ilme kun se näki sen tarran siinä. Sain oikean "saarnan" tästä tarrasta siinä mukissa ja mä en voinut kuin nauraa :D mä en oo ees ajatellut tuota tarrajuttua vaan annan niiden olla ja sitten kun ne irtoaa niin ne irtoaa :)

Sofié

Heippa Hessu!

Niin, jos tarra lerpattaa niin otan sen pois :)

No ihmiset suhtautuu eri asioihin vähän intohimoisemmin. Eikä siinä mitään väärää ole :)

Sofié

Niin, en minäkään. Tuli minullekin ihan todellisena yllätyksenä :)

Itse en ole millään lailla hirveän jyrkkä mihinkään suuntaan tässä tarra-asiassa. Ne lähtee kun lähtee :)

Viipeiii

Meillä suvussa kaikilla on kaapit täynnä Iittalaa ja Arabiaa. Nähtävästi ainakin osa sukulaisista haluaa pitää tarrat astioissaan kiinni, sillä juurikin ne mitä ilmeisimmin(?) erottavat I ja II-laadut toisistaan. Tällaisen kärkkään kommentin sain kerran, jolloin kylässä ollessani kahvikupposeni tarra oli puoliksi irronnut ja meinasin repäistä... :)

Sofié

No en oikein ollut koskaan kuullut näistä koulukunnista. Iittalalla heistä ollaan hyvin tietoisia, sillä heille tulee todella paljon kyselyitä tähän asiaan liittyen :)

Olen kanssasi samoilla linjoilla, että ne saa lähteä kun lähtevät :)

Eikö. Minua jäi myös hieman kaivelemaan, etä olenko nyt tehnyt jotakin jollain lailla "väärin" :)

Sofié

Hih, ei sinänsä yllätä :D

Niin, jokainen voi tehdä näissä ja HYVIN monissa muissa asioissa niin kuin parhaaksi näkee :)

Siis Indiedays on palkanmaksajani, eli toimin Iittalan kanssa samalla tavalla kuin muu media. Minulle Iittala ja Arabia ovat sydämen asia, joten minulle paras palkinto on se että astiakaapeistani löytyy heidän tuotteitaan jotka olen itse maksanut.

Minulle blogi on aina ollut sydämen asia eikä rahanlähde. Eli kirjoitan tätä vähän ehkä eri kantilta kun moni muu. Otan vastaan vain niitä yhteistyöjuttuja, jotka ovat minusta aidosti kiinnostavia enkä niitä joista kokisin hyötyväni taloudellisesti. Koen myös, että lukijoitani alkaisi myös häiritsemään ainaiset yhteistyöpostaukset tai postaukset, jotka olisi kirjoitettu suoraan pressitiedotteista. Eli haluan, että voin seisoa tukevasti jokaisen blogipostaukseni takana. Vaikka blogini on kaupallinen, niin yritän pitää sen kaupallisuuden kumminkin joidenkin rajojen sisällä.

Kiitos :))

Sofié

Hih, ei sinänsä yllätä :D

Niin, jokainen voi tehdä näissä ja HYVIN monissa muissa asioissa niin kuin parhaaksi näkee :)

Siis Indiedays on palkanmaksajani, eli toimin Iittalan kanssa samalla tavalla kuin muu media. Minulle Iittala ja Arabia ovat sydämen asia, joten minulle paras palkinto on se että astiakaapeistani löytyy heidän tuotteitaan jotka olen itse maksanut.

Minulle blogi on aina ollut sydämen asia eikä rahanlähde. Eli kirjoitan tätä vähän ehkä eri kantilta kun moni muu. Otan vastaan vain niitä yhteistyöjuttuja, jotka ovat minusta aidosti kiinnostavia enkä niitä joista kokisin hyötyväni taloudellisesti. Koen myös, että lukijoitani alkaisi myös häiritsemään ainaiset yhteistyöpostaukset tai postaukset, jotka olisi kirjoitettu suoraan pressitiedotteista. Eli haluan, että voin seisoa tukevasti jokaisen blogipostaukseni takana. Vaikka blogini on kaupallinen, niin yritän pitää sen kaupallisuuden kumminkin joidenkin rajojen sisällä.

Kiitos :))

Sofié

En siis pidä tarraa sen takia, että kokisin sen tuovan jotakin lisäarvoa lasille sillä tavalla. Koen vain että se on vähän niin osa tuotetta. Nimenomaan :)

Hmm. Pöpö-asiaa en ole edes ajatellut...

Sofié

Hih, eikö! Mun oli pakko kysäistä tätä asiaa, sillä jäi vähän mietityttämään ne edellisen postaukseni kommentit :)

Niin, minulle on aivan sama onko niissä ne tarrat vai ei. Annan niiden myös lähteä ajan kuluessa :)

Sofié

No mutta tästä just huomaa, että ihmiset kiinnittävät niin eri asioihin huomiota. En ole minkään tuollaisen asian kanssa millään lailla tarkka. Mielestäni muutenkin jokainen saa tehdä kotonaan ja tavaroilleen ihan mitä haluaa :)

Mari

Minä irrotan tarrat, koska Iittalan logo on mielestäni niin ruma. Voi miksi miksi sen pitää olla punavalkoinen, eikä esim. läpikuultava? Valkoisissa astioissa se ei ehkä pistä niin pahasti silmään, mutta jossain värikkäämmissä/kirjavissa kyllä :(

Mutta ei minua kyllä muiden tarrat haittaa, mikäli vain ovat siististi astiassa kiinni eivätkä repsota tarrapinta likaisina. Hassua, että niin monea muuta haittaa :).

MinnaK

Huikea vastine kurnutukseen, äärimmäisen asiallinen. Siksi tykkäänkin blogistasi kun tämä ei ole mikään sotatantere :)

Elina

Aika sama se on miten ne pitää, mutta ite tykkään, että tarra on siinä, ainakin niin kauan kunnes itestään lähtee irti :) mä en oo tällasesta saarnaamisesta ennen kuullukaan :D

Sofié

Niin, varman juuri tuollaisissa tilanteissa se jälleenmyyntiarvo on tarran taustalla. Varsinkin jossain vanhemmissa tuotteissa ne tarrat nostavat tuotteen hintaa huomattavasti :)

Sofié

No mutta sitä tarraa on varmaan vähän vaikea enää tässä vaiheessa mennä muuttamaan sillä se juuri yhdistää brandin ja tuotteen.

Siis jos ne repsottavat, niin otan ne tietenkin pois :)

Sofié

Hih, kurnutus on ihan okei, joskus. Tällaisista mielipide asioista on vaan vähän turha kurnuttaa. Jokainen nimittäin saa tehdä juuri niin kuin itse haluaa.

Yep, ei tästä sotatanteretta saa. En ole ihan ohutnahkaisin tyyppi että loukkaantuisin varsinkaan tämäntyyppisistä kommenteista. Kurnutushan oli tässä mielessä hyvä, sillä nyt sain ihan oikean vastauksen Iittalalta tähän asiaan :)

Sofié

Minullakin on kaikissa vähän käytetyissä aarteissani tarrat vielä jäljellä, mutta niissä arkiastioista tarrat ovat karanneet :)

Koulukuntia on monia ja myös tarroilla on omansa :)

R

Mullakin on Iittalaa kaapit täys ja piti ihan tämän postauksen johdosta alkaa tarkistamaan mitä omille tarroilleni kuuluu :D Olen joku keskitien kulkija, koska osassa on tarrat jäljellä ja osassa ei...en siis kuulu kai kumpaankaan koulukuntaan.

M

Itsekin olen pohdiskellut asiaa joskus. Mutta hyvä tietää, että mitään varsinaista oikeaa ratkaisua ei edes löydy.

Innolla odotten, mitä kivaa Iittalaa on arvottavana syksyn tullen.

Elle-Marie

Itse en ole tarrojen suhteen erityisen tarkka. Otan kyllä tarran heti pois, jos se alkaa"lerpsuttamaan" ja vaaleanpunaisista Iittalan tuotteista olen ottanut tarran heti pois, sillä inhoan vaaleanpunaisen ja punaisen yhdistelmää. :)

Kuulostaa vähän hupsulta mielestäni, jos joitakin hirveästi häiritsee ne tarrat! Tuli minullekin uutena juttuna tämä "tarravastaisuus". :)

Ihanaa viikonloppua!!:)

suklaasydän

Tää on kyllä hassu juttu miten tää tarra-asia innostaa ihmisiä. Itse en voi sietää noita tarroja, ja ärsyttää kun näkeekin käytössä olevia Iittaloita joissa tuo tarra on. Se tarra näyttää vaan pahalta silmään. Itse revin ne heti irti :) Mut, kukin tehkööt tietty miten tykkää, ei se niin vakavaa oo :)

G

Tarra on vaan juntti. Mielestäni Iittala voisi siirtyä diskreettiin lasikaiverrukseen. Itse asiassa se ei taida olla kaiverrus, en tiedä virallista nimeä, mutta sellainen hyvin himmeä merkki lasissa - jos siis haluavat brändäitä lasinsa pysyvästi...

Seuraa 

Blogiarkisto

2014
2013
2012
2011
2010