Tuon pöydän ääreen menen joka aamu ja sen samaisen pöydän ääreltä menen iltaisin nukkumaan. Olin vuosi sitten tienristeyksessä opintojeni kanssa, sillä en halunnut jatkaa enää omassa pääaineessani ja varmaa jatkopaikkaa ei ollut. Pallottelin koko viime vuoden sen kanssa, että lähtisinkö ulkomaille opikelemaan vai jatkaisinko omia opintojani, jos en pääsisi haluamaani maisteriohjelmaan. Tähän opintojen jatkumiseen täällä Vaasassa oli myös se lisä, että se tarkoitti yhtä lisävuotta kaukana rakkaimmista. Tämän kauhean stressin ja ahdistuksen rinnalle tarvitsin muutakin kun pelkkien opintopisteiden keräilyn, joten aloitin pitämämään tätä blogiani.

Ette ehkä tiedä miten suuri vaikutus teidän käynneillä tai kommenteilla on minuun ollut. Tein viime vuonna ihan hirveästi koulujuttuja, mutta sen rinnalla ahertelin myös blogiani. Vaikka olin miten väsynyt koulujutuista ja ainaisista tuloksien odotteluista, niin teidän kommentit saivat minut hyvälle tuulelle ja antoivat muuta ajateltavaa. Kun sain ajatukseni hetkeksi muualle, niin jaksoin tehdä paremmin koulujuttujakin. En halunnut kertoa teille unettomista öistäni ja itkuisista illoistani kun vasta silloin kun odotukseni oli päättynyt. En ole muutenkaan halunnut tuoda arkipäiväisiä juttuja tänne blogiini, sillä meillä jokaisella on varmasti ne ihan omat huolemme ja stressimme.

Sain hetki sitten lukijaltani seuraavanlaisen kommentin: "Blogien yksi parhaimmista puolista on (mielestäni) avoin keskustelu ja ideoiden ja löytöjen jakaminen! Kiitos siis Sofie, kun annat lukijoille mahdollisuuden tällaiseen vuorovaikutukseen! :)". Minusta on ollut mukava huomata, että kerrotte minulle kaikenlaisia juttuja itsestänne ja jaatte mielipiteitänne kommenttien muodossa. Se on minulle ihan todella palkitsevaa, sillä sitä kautta olen "tutustunut" moniin teihin.  Vaikka en teitä edes välttämättä kadulla tunnistaisikaan, niin tiedän teistä lukijoistani edes jotakin.

Yksi lukijani kommentoi minulle vähän aikaa sitten, että hänestä tuntuu kivalle kun vastaan aina kommentteihin.  Se kuulemma saa sellaisen tunteen aikaiseksi, että välitän. Minä todellakin välitän ja voin ihan rehellisesti sanoa, että mikään blogin kautta saatu laite tai matka ei tunnu yhtään miltään teidän kommentteihin verrattuna. Jos tulot tai erilaiset muut hyödyt olisivat lähtökohta blogini pitämiselle, niin tämä projekti olisi kuivunut kasaan jo aikaa sitten.

Olen istunut tuon pöydän äärellä viimeisen vuoden ajan ja olen monesti miettinyt, että mitä tekisin jos lopettaisin tämän harrastukseni. En todellakaan tiedä. Ennen tanssiharrastukseni oli minulle se juttu mitä rakastin yli kaiken. Nyt se on tämä blogini. Kirjoittelen tätä suurella pienellä sydämelläni ja innostuneempana kuin ikinä. Kiitos kun olette tuoneet iloa minun päiviini :*

Kommentit (44)

Mona

Ihana sinä <3 Vaikutat kertakaikkiaan niin sympaattiselta ja ihanalta persoonalta <3 Ja se kyllä huokuu niin kuvista kuin kirjoituksistasi:)
Ja olen niin samaa mieltä, että vuorovaikutus bloggaajan ja lukijoiden välillä on ehdottomasti tämän harrastuksen suola <3 Hassua, kun tuntuu että on saanut ihania ystäviäkin tämän bloggaamisen kautta:)

Kirsi

Mikä sattuma, juuri eilen istuin ystäväni kanssa kahvi- ja teekupposien äärellä ja mietimme kaikenmoista. Sinä olit yksin puheenaiheemme :) Tosin vain ehdottomasti positiivisessa mielessä! Ystäväni ei vielä kuukausi takaperin ymmärtänyt blogienlukuharrastustani, kunnes tutustutin hänet sinun kauniiden kuvien täyttämään blogiin. Sinun blogisi sai hänet koukuttumaan ja nyt hän odottaa uusia juttujasi (ja muutaman muun boggaajan) suurella innolla! Hän uhkasi lopettaa kaikkien lehtien tilauksetkin, kun teidän bloggaajien seura ja vuorovaikutusmahdollisuus tuo ihan uudenlaista näkökulmaa lehtiin verrattuna!

Suuri kiitos minun ja varmasti myös ystäväni puolesta Sinulle! :D
(Ja jos saa udella, milloin ruokakirjaasi pääsee ihastelemaan?)

IdaSofia

Kiitos itsellese, että jaksat pitää näin inspiroivaa ja positiivista blogia1 :)

Sofié

Heippa :)

Voi kiitos <3<3

Niin on. Luin tuon joulukoriste postaukseni kommentteja ja minusta oli tosi ihanaa, miten olette jakaneet kanssani että millainen joulu teille tulee. Monen lukijani olen oppinut tuntemaan nimenomaan kommenttien kautta ja se on kiva juttu se :) En välttämättä kerro itsestäni mitään postauksieni kautta, mutta täällä kommenttiosiossa pystyn antamaan enemmän itsestäni :)

Sofié

Olipa ihana kommentti! Lämmitti kovasti tässä pakkasaamussa :*
Kiitos kun ohjasit ystäväsi tänne luokseni ja kiitos paljon kun käyt täällä minua moikkailemassa.

Mummini esimerkiksi ei oikein ymmärrä tätä harrastustani. Hän ei käsitä, että mikä tämä "ploki" oikein edes on. Olen yrittänyt selittää tätä harrastustani hänelle, mutta en tiedä onko selitykseni mennyt perille.

Se on kyllä ihan totta, että lehdet ovat varmasti kokeneet kolauksen blogien vallankumouksen jälkeen. Nyt lukija pääse lähelle kirjoittajaa ja voi suoraan kysyä häntä askarruttavia kysymyksiä.

Gulps. Herkkukirja on myöhässä, pahasti myöhässä. Tästä voin syyttää oiekasti vain itseäni, mutta koulu menee tällä hetkellä kaiken edelle. Kyllä te sen saatte ja toivottavasti tämä opiskelutahti tästä pian hellittäisi :)

Sofié

Kiitos :))

Teidän käynnit saavat minut leipomaan, kuvailemaan ja kirjoittamaan :)

Sofié

No toivottavasti tästä on teille iloa :)
Aina ei tietenkään pysty muiden juttujen ohella niin paljon blogia päivittelemään, mutta päivitän tätä niin usein vain kun pystyn.

Petra Pauliina

Pus och kram, söta Sofié!

Blogien paras puoli on tosiaankin se vastavuoroisuus - tuntuu, että kommentoidessa oppii tuntemaan bloggaajaa ja jopa toisia lukijoita, jotka kommentoivat ahkerasti. Monta kertaa olen miettinyt, kuinka hassua on, miten sitä pitää periaatteessa tuntemattomia ihmisiä ystävinään, joiden kuulumisia odottaa innolla. :)

Joten kiitos, että pääsemme kurkistamaan elämääsi ja että otat meidät sen osaksi! On kiva kuulla, että kommenttimme jaksavat ilahduttaa ja antavat innostusta bloggaamiseen!

ps. opiskelutsemppiä! Ja mulla on synttärit maaliskuun puolessa välissä, että siihen voisi sen herkkukirjan kanssa tähdätä.... ;) ;)

Elle-Marie

Ihana Sofié! :) Kirjoitat niin suurella sydämellä ja positiivisella ajattelutavalla, että tulee pakostikin paremmalle mielelle. :) Monesti olen ikävän päivän jälkeen tullut vilkaisemaan blogiisi ja tullut välittömästi paremmalle tuulelle!

Itse arvostan myös todella paljon sitä, että jaksat vastata jokaiseen kommenttiin. :)

Ihanaa joulunalusaikaa sinulle! :)

Fiipi

Oi olipa ihana kirjoitus! Virtuaalihaleja kovasti sinulle! Ja se kun saa toiselle hyvän mielen, siitä saa itsellekin aivan ihanan olon sydämeen <3 Kiitos.

Elizabeth

Ihana postaus! Olen itse painiskellut samanlaisten ongelmien kanssa opintoja koskien. Oma ala ei oikeen nappaa ja oma koulu sijaitsee myös eri paikkakunnalla kun kotikaupunkini, mikä myös syö motivaatiota. Ennen minullakin oli blogi, jonka kyllä sen ikävämmän puolen takia lopetin. Nyt kun miettii, niin oli siinä paljon hyviäkin puolia, joista yksi on juurikin se "terapeuttinen" vaikutus. Sitä olen jäänyt vähän ikävöimään.. Paljon tsemppiä tähän pimeään syystalveen ja opintoihin! Toivottavasti sullakin joululoma jo lähestyy :)

Maria

Minulle tämä blogi on sellainen oma aarreaitta :) en haluaisi paljastaa tämän olemassaoloa kenellekään sellaiselle, joka ei siitä tiedä. Tämä on oikein blogimaailman helmi, tavallaan todella arkinen, kuitenkin äärettömän ylellisellä tavalla. Asiat, joita rakastat tehdä, ovat samoja kuin minulla, siksi sinuun on helppo samaistua. Samalla inspiroidun tekemistäsi asioista päivittäin. Blogisi on minun valonlähteeni arjen keskellä! Ihanaa, että se on antanut jotain myös sinulle :) Ihanaa joulunodotusta!

Sofié

No hej :))

Juurikin näin. En sinuakaan ole ikinä tavannut, mutta tämän blogin perusteella olen oppinut tuntemaan sinut jo monessakin mielessä ja olen oppinut yhtä ja toista myös Belgiasta lukiessani sinun blogiasi :)

Kommentit jos mitkä ilahduttavat minua. On kiva kuulla teidän kuulumisia ja mielipiteitä.

No joulun jälkeen ei ole enää kun kolme kurssia :))

Ps. Yritän tehdä sitä joululoman aikana ellen jo aiemmin kerkeä. Kuvat on otettu ja leipomiset leivottu, mutta nyt on vielä edessä se kirjoittaminen ja loppuhionta.

Sofié

<3 <3 <3
Kiva, että olet löytänyt blogistani sellaisen paikan josta tulee hyvälle mielelle.

Minusta se on vähintä mitä voin tehdä. Ymmärrän kumminkin, että kaikki eivät kerkeä vastaamaan kommentteihin. Varsinkin jos kommentteja tulee satoja, niin niihin vastaamiseen menisi tunteja toisen perään.

Tarja

Ihana, aito kirjoitus! Vaikka kaiken tuon kirjoittamasi kyllä aistiikin blogistasi. Olet sydämellinen ja lukijat huomioonottava ja blogisi on raikas ja kaunis! Blogistasi jää hyvä mieli! Jopa kommenttiboksiisi uskaltaa tulla lueskelemaan, koska täälläkin on mielestäni todella hyvä tunnelma ja mukavia kommentteja :-) Tätä ei voi kaikista ihan kivojenkin blogien kommenttibokseista sanoa - monesti jätänkin ne ihan tyystin lukematta ja siinä samalla jäävät tietysti ne omatkin kommentit sanomatta, vaikka ne positiivisia olisivatkin.

Jaksamista koulutöiden keskelle! Itse mietin edelleen, että mitenhän minun käy, jos aloitan toisen tutkintoni opiskelun ensi syksynä näiden ruuhkavuosien keskelle... Loppuvatko voimat jo alkumetreillä... Onneksi voi luottaa siihen, että asiat ratkeavat aina johonkin suuntaan, joten mitäpä tuosta vielä stressaamaan :-)

Ihanaa joulunodotusta sinulle!

Sofié

Voi Fiipi! Aina välillä kun selailen analyticsiani, niin kurkkaan että oletko käynyt blogissani :))
Sieltä teiltäpäin ei ihan hirmuisen montaa lukijaa taida minulla olla, joten jos siellä kohtaa karttaa näkyy pallukka, niin tiedän sen olevan sinä :)

Hyviä matkavalmisteluja! Minä saankin huomenna vieraan sieltä tanskanmaalta! Me aiotaan leipoa joulupipareita ja torttuja!

Ruusu

Hei Sofie!

Löysin blogisi tänä kesänä ja ihastuin ihaniin kuviisi ja jotenkin massasta poikkeavaan bloggaustyyliisi :) Juttusi ja kuvasi piristävät aina omaa työpäivää tai iltoja :) Kivoimpia postauksia ovatkin olleet kaikki reseptit ja ne missä olit siitä small things blogista ottanut kuviisi pienet sitaatit. Koska itsellä on paremman järkkärin ja myöhemmin vielä objektiivin hankinta edessä, odottelen innolla sitä postausta sun valokuvausvälineistä.

En ole koskaan aiemmin kommentoinut ja jotenki ikävästi se jää aina väliin :( Se on jotenkin itsekästä, koska sinä näet vaivaa ja kirjoitat ja kuvaat. Varmasti sinustakin on kivaa saada juurikin sitä vastavuoroisuutta ja saada tietää keitä täällä ruudun takana oikein on :)

Tämän postauksen innoittamana päätin sitten vihdoin kommentoida :D Muuten kokeilin muutamia viikkoja sitten kokeilla niitä sinun valkosuklaa-cashew keksejä ja niistä tuli melko hyviä. Tein niistä sellaisia aika isoja, joten ne jäivät vähän sellaisiksi pehmeiksi. Ensi kerralla voisin kokeilla tehdä niitä vähän eritavalla lisäämällä kaurahiutaleita joukkoon :)

Sofié

Hei!

Hmm. emme varmasti ole yksin tämän asian kanssa. Moni jättää opinnot kesken sen takia, että oma opinahjo ei miellyttä. Paljon tsemppiä opiskeluun. Olen sitä mieltä, että elämä tuntuu silloin paljon makeammalle, kun on joskus kokenut jotain vastoinkäymisiä. Itsemme takia näitä kouluja käymme, emme kenenkään muun :)

Niin, tänne mahtuu paljon hyvää ja paljon ikävää. Itsekin olen saanut oppia sen ihan tässä lähiaikoina.

Kiitos samoin! Kyllä se sieltä pikkuhiljaa lähestyy!

Sofié

Aika hauskasti sanottu :)

Kiitos paljon sanoistasi!
Toivoisin niin paljon, että kerkeäisin tekemään tänne kivoja postauksia joka päivä, mutta se ei valitettavasti ole mahdollista.

Tämä on antanut minulle ihan valtavasti! Ei kerkeä edes syysmasistella, sillä iltaisin puuhailen aina tätä blogiani enkä huomaa ollenkaan näitä pimeitä iltoja :)

Kiitos paljon ja glögintuoksuista joulunodotusta!

Minna

Voi Sofie :)
En olekaan pitkään aikaan kommentoinut, mutta kyllä täällä ollaan luettu silti ahkerasti! Välillä on vaan niin vaikea keksiä oikeita sanoja kommenttiin. Bloggailun ehdottomasti ihanin asia on kommentit ja keskustelu. On ihanaa että joku palaa vielä katsomaan oman vastaukseni kommenttiin ja kommentoi takaisin... harvoin sellaista kunnon keskustelua omassa blogissani on nähty, mutta itse useinkin palaan katsomaan vastauksen kommentteihin joita olen jättänyt toisille :)

Kiitos siis minunkin puolesta upeasta blogista, ihanista kuvista ja lentävästä tekstistä :) Jatka vaan samaan malliin!

Minna

Mutta näissä bloggerin ulkopuolissa blogeissa on yksi miinuspuoli, kommenttien seurantaa ei saa :(( sitä käytän paljon, kun unohdan aina kenelle kommentoin :D

Sofié

Heii!

Olen odottanut sinun kommenttejasi! Missä ihmeesä olet ollut?

Se on kyllä tosi harmillista, että jotkut blogit joutuvat ihmisten "hyökkaysten" kohteeksi. Sen takia en mielelläni halua laittaa tänne omia kuviani. Jos minulla olisi jokin eläin tai lapsia, niin ne jättäisin myös blogistani pois. Olen huomannut, että ne ovat ilmeisesti ihmisille niin herkkiä aiheita, että niistä ei kannata liiemmin kirjoitella. Jokaisella on mukamas se parempi tapa kasvattaa ja kouluttaa :/

Et varmastikaan olisi halunnut olla eilen tuolla aina niin ihanalla Palosaareen johtavalla sillalla. En tiedä montako metriä sekunnnissa tuuli puhalsi, mutta myrskytuuli se ainakin oli :D.

En muista, että oletko ikinä maininnut että mitä menet seuraavaksi opiskelemaan? No mutta hei, saat varmasti edes jotain perusopintoja hyväksiluettua (kielet ainakin) :). Ymmärrän kyllä, että hirvittää, sillä minun piti tehdä maisterit aluksi molemmista, mutta tässä syksyn mittaa olen tajunnut, että jätän sen toisen gradun kirjoittamisen nyt ainakin vähän myöhemmälle. Yhdessäkin gradussa ja kursseissa on ahertamista ihan tarpeeksi :) Kyllä sen tietää mikä on hyväksi itselle :)

Samoin <:)

Sofié

Hei!

Kiva kun nyt rohkaistuit kommentoimaan :)
Olen sen valokuvapostauksen jo kirjoittanut valmiiksi ja kuvannutkin suurimmaksi osaksi, mutta haluaisin ottaa vielä muutaman lisäkuvan kyseiseen postaukseen.

Vain murto-osa teistä lukijoista kommentoi, että älä ota siitä huonoa omaa tuntoa :)
No siis kyllähän se on palkitsevaa kun te jätätte käynnistänne jäljen jonnekin muuallekin kuin tuonne kävijätilastoihini. FB-sivuillani lukija tykkäävät kirjoituksiani ja olen sitä kautta saanut myös monille lukijoilleni kasvot :)

Varsinkin ruokapostauksiin saan kommentit vasta myöhemmin kun te olette reseptejäni kokeilleet :)
Mm. ai sellaisiksi American chewyiksi?

Mukavaa joulunodotusta!

Sofié

Heippa!

Ymmärrän mitä tarkoitat :) Välillä minäkin tuskastelen ihan samojen juttujen kanssa.
Tuo on muuten totta, että kun joku lukija vastaa vielä kerran takaisin.

En tiedä muistatko kun kirjoitin kesällä tekstin Italian tilanteesta. Se postaukseni aiheutti paljon kommentteja ja keskustelua ja sen jälkeen en ole ihan hirveästi noita kantaaottavempia kirjoituksia kirjoitellut. Välillä sitä loukkaa tahtomattaan jotain. Vaikka se ei todellakaan ole tarkoitus.

Ah, totta. Hmm. pitääkin huomauttaa tästä meidän atk-tuelle että josko hän osaisi ratkaista tämän ongelman :)

Kiitos, kumarrus ja virtuaalirutistus!

Tarja

Arki imaisee joskus aika syvälle :-) Toisina päivinä tuntuu, ettei ole minuuttiakaan ns. omaa aikaa (eli aikaa, jolloin saa yhden ajatuksen ajateltua kerralla loppuun). Monta kertaa olen alkanut kommentoida ja ajatus on kadonnut jonnekin ja olen luovuttanut :-)

On todellakin ikävää, että monesti omasta mielestä oikein mukava ja fiksu bloggaaja joutuu hyvinkin ilkeiden hyökkäysten kohteeksi, nimettömiltä kommentoijilta luonnollisesti. Mukavaa, että sinun blogisi kommenttiboksi näyttää säilyneen mukavan keskustelun paikkana.

Täällä Oulussakin on tuullut viime päivinä ihan riittävästi - en todellakaan pidä tuulesta ja yksi paikka, jota en Vaasasta kaipaa on juuri tuo Palosaaren silta :-) Huh, mitä taistelua se monesti oli, että siitä pääsi yli. Tosin nyt tuota elopainoa on sen verran, että tänä päivänä ei tarvitsisi pelätä tuulen matkaan joutumista ;-)

En ole tainnut mainita uutta (mahdollista) opiskelualaani eli kasvatustieteen tiedekunnassa olisi paikka odottamassa. Sen verran eriävä tutkinto, että varmaankin vain juuri kieliä taitaisin saada hyväksiluetuksi. Pitäisi käydä aiheesta keskustelemassa kevään mittaan jo valmiiksi. Kova palo olisi opiskelemaan - kauppatieteet eivät ihan täysin olleet minun juttuni. Tai pääaineeni (johtaminen ja organisaatio) sinänsä oli, mutta työurallani ajauduin ihan muille teille, jotka eivät olleet minua varten. Näin se elämä kuljettaa :-) Sydäntään kuunnellen eteenpäin ja eiköhän ne oikeat polut sieltä löydy!Kova urakka sinullakn on, mutta luulenpa, että kahden gradunkin kirjoittaminen perä jälkeen sujuu sukkelaan, koska tiedonhaku, metodit yms. ovat tuoreessa muistissa. Itsellä on edellisestä rutistuksesta niin kauan, että tuntuu kuin aloittaisi kaiken aivan alusta. Tieteellinen ajattelu on huuhtoutunut päästä viimeistään näiden kotivuosien aikana... Mutta into toisaalta on tällä kertaa varmasti suurempi ja uskoisin, että niin myös tehokkuus. Aika näyttää!

Saija

Kiitos itsellesi! Tämäkin ihana teksti kertoo sen miksi täällä niin moni lukija jakaa kanssasi kaikenlaisia ajatuksia. Koska blogit, joita kirjoitellaan suurella pienellä sydämellä, ovat parhaita! :)

susanna89

Tänne on aina kiva saapua siksi koska blogisi on niin positiivinen!
jotkut haluavat jakaa aivan kaiken blogissaan, mutta itse en vain viihdy jos joka postaus on valitusta ja ajattelen sen myös niin että sellaisia postauksia ei välttämättä olisi kiva lukea uudelleen vuosien päästä. Hienoa että jaksat ja ehdit vastata kommentteihinkin :)

Sofié

Joskus on kiva kirjoittaa jotain tämänkaltaista. Olette saamassa ensi viikonlopulle pastareseptin ;)

Kommentointi kannattaa, sillä sitä kautta minä olen eksynyt moneen uuteen ihanaan blogiin. Huomasin, että olet ostanut Lexingtonin uusia joulusisia tekstiilejä. Ne on tosi hyvälaatuisia :)
No ensimmäisiin postauksiini kommettien lähettäjät olivat omia kavereitani. Pienestä se kasvaa, pitää vain olla sinnikäs ja ahkera :*

Sarbo

Oli tosi ihana lukea tämä postauksesi :) Vaikka et tuo arkisia asioita esille blogissasi, oli kuitenkin hieno huomata, että myös sinulla on huonot päivät (niin kuin meillä kaikilla!) ja pystyt sen täällä kertomaan hyvin aidosti :) Sinun blogisi tuo valoa juuri niihin minun synkkiin päiviin!

Sofié

Heippa Saija!

Muistan kun sain ensimmäisen kommenttisi Fannyn brunssiin liittyvään postaukseeni. Juuri edeltävänä päivänä olin lukenut sinun haastattelusi Divaanista ja tunnistin sinut sitä kautta :))) Olin menossa silloin Vaasasta Helsinkiin ja julkaisin kommettisi poikaystäväni puhelimesta. Tuollaiset pienet suuret jutut muistan todella hyvin!

<3 Iso virtuaalirutistus <3

Ch4rlotte

Kauniita sanoja olet kirjoittanut. Ihanan rehellistä ja avointa tekstiä. Olen melko uusi lukija blogissasi mutta olen alkanut seuraamaan sitä säännöllisesti. Itse viikonloppuruoanlaittajana ruoka-aiheiset postaukset on kivoja :) Harvemmin tulee kommentointua mutta nyt olen siinä kunnostautunut kun tiedän miten ihanaa niitä on saada. Vaikka suurin osa omaan blogiin tulleista kommenteista on pääsääntöisesti omilta siskoilta, hih!

Sofié

No hyvä jos tämä on sellainen, sillä pintää syvemmälle ei postauksissani oikein pääse. Tai kyllä teillä varmasti jonkinlainen kuva minusta on, mutta mikään päiväkirja tämä ei ole. No eihän nyt kukaan jaksa ainaisia valituspostauksia lueskella. Tottakai inhimillinen puoli on myös hyvä näyttää, mutta niin kuin jo tekstissäkin sanoin, niin meillä jokaisella on ne omat murheemme ja huolemme ja omiani en tänne ole haunnut tuoda.

Kiitos kommentista, näin kivoihin kommentteihin on ilo vastata!

Sofié

Hih, no koko viime vuosi oli yhtä itkua! En vain halunnut tuoda sitä tänne blogiini ennen kuin vasta toukokuussa kun sain tiedekunnalta myöntävän päätöksen. Hekin siellä tiedekunnassa olivat varmasti jo kyllästyneet itkuisiin silmiini. Olin niin hajalla siitä, että mitä opsikelujeni kanssa teen. Luovuttaja en ole, mutta kun se oma pääaine ei napannut. Olin lukenut jo kandivaiheessakin enemmän kauppatieteiden opintoja kuin hallintotieteiden. Oikein puistattaa, kun mietinkin sitä stressin määrää. Onneksi se on vain muisto vain. Tästä syystä uskallan rohkaista kaikkia seuraamaan sydäntään varsinkin näissä opintoihin liittyvissä jutuissa. Mitään en itse jättäisi kesken, sillä se varmasti kaivaisi lopun elämää. Mietin myös sitä, että jos tulevaisuuteni oli yhdestä Vaasavuodesta kiinni, niin miksi en opiskelisi yhtä lisävuotta jos se tekisi minut kumminkin loppuelämän kannalta ehkä onnellisemmaksi :)

Minä kiitän teitä, te olette tuoneet valoa minun elämääni todella synkkinäkin päivinä <3

Sofié

Tottakai ymmärrän sen, mutta olen vain ihmetellyt että missä olet. Olen jopa miettinyt, että eikö Tarja enää tykkää postauksistani :)

Niin, se on tosi sääli. Itse olen todella tyytyväinen, että oblogini on saanut olla rauhassa. Tai jos joku nyt joskus jotain kommentoi, niin ainakin osaan rivien välistä lukea, että mistä se johtuu. Ja jos joku nyt keksisi mun kekseistä jotain pahaa sanottavaa, niin en voisi ottaa sitä ollenkaan pahalla. Itseen tai lähimmäisiin kohdistuvat hyökkäykset tuntuvat tosin varmasti todella inhottavilta. Sen takia en halua omaa blogiani laittaa alttiiksi tällaisille kommenteille.

Hih, sanomme sitä Siperian sillaksi. Ennnen kuin muutin Vaasaan, niin kaikki varottelivat minua tuosta tuulesta. Silloin ajattelin että c'moon Helsingissä ja muissa merikaupungeissakin tuulee aina, niin miten Vaasa nyt muka eroaisi siitä. Nyt ottaisin sanani kyllä takaisin :D

Minusta on hienoa jos päädyt takaisin koulun penkille. Se vaati rohkeutta ja sisua. Toisaalta ei kotiinjäämisessäkään mitään huonoa ole, lapsien kasvattamisessa jos missä sitä johtajuutta varmasti tarvitaankin :) Oikeat polut löytyvät aivan varmasti vaikka joskus tienristeyksessä olisikin. Olen enemmän kuin sitä mieltä, että asioilla on tapana järjestyä ja mennä siten kuin on tarkoituskin.

No kahta gradua ei nyt ihan lähiakoina ole tulossa. Sen lupaan. Yksi riittää näin alkajaisiksi, sillä haluan jo pikkuhiljaa töihin. Toista gradua voin sitten kirjoitella pikkuhiljaa vähän niinkuin harrastuksena :) Mietin jo seuraavaan maisteriohjelmaan pyrkimistä ensi keväänä, mutta en enää näin suoraan koulunpenkiltä jaksa siirtyä seuraavaan. Harmillista kun alalta johon olisin pyrkimässä ei olen MBA- tutkinnon tapaista koulutusohjelmaa. Teoriat on luettu jo edestakaisin monta kertaa ja nyt haluaisin jo hieman jotain käytännönläheistä ja sellaista mitä voi tehdä työn ohella.

Minulla on myös ihan erilainen into ja motivaatio mitä koulun kanssa on oikeastaan koskaan ollut :)

Uskon, että mitä ikinä sitten päätätkään, niin teet varmasti ihan oikean ratkaisun!

Saana

Kiitos tästä ihanasta blogista. Tykkään lukea ihan kaikia aiheita, mistä kirjoittelet. En ole ollenkaan kova laittamaan ruokaa, mutta olen kokeillut jo vaikka kuinka montaa reseptiäsi. Parasta sun blogissa on kuitenkin mielettömän kauniit kuvat! Jatka samaan malliin, sun blogi on ihanan aito ja mustakin on kiva, että jaksat vastata kaikkiin kommentteihin :) tsemppiä opiskeluihin, tulispa joululoma pian!

Fiipi

Voi olipa ihana kuulla että olen odotettu vieras :) Ja toisaalta taas pelottavaa kuinka paljon tuo analytics kertoo mutta olen tainnut kertoa itsestäni jo enemmän kuin analytics edes antaa tietoa :D

Kiitos :) Huomenaamulla lähden käväseen viikonlopun Etelä-Suomessa, pitäis sitäkin reissua varten pakkailla. En tykkää sitten yhtään pakkaamisesta kun laukkuun ei voi laittaa koko kämppää :D Mukavaa viikonloppua sinulle ja vieraallesi, en taidakaan keretä täällä käydä vasta kun seukki kerran kun olen kotona ensi viikolla.

Sofié

Heippa!

Kiitos paljon Saana! Sun Norjan kuulumisista on myös aina niin kiva lueskella :)
Olis kiva karata pienelle lomalle piakkoin! Tulispa kohta jo lunta, niin tulisi edes himpun verran valoisampaa! Siellä taitaakin olla jo ainakin vuorenhuiput valkoisina :)

Sofié

Heh, analytics ei kerro muuta kuin mistä ja miten se trafiikkki oikein tulee. Se kertoo myös, että kuinka paljon aikaa käytettiin ja muita juttuja, joten ei se ihan specifiä tietoa teistä anna :))

Hyvää reissua!!

Lora

Minäkin haluan kiittää ihanaa bloggaajaa jonka teksteistä välittyy lämmin ja innostava persoona.
Et arvaakaan miten paljon olet inspiroinut. Sinun reseptejäsi kokeiltuani olen innostunut entistä enemmän kokkailusta ja rohkaistunut kokeilemaan taitojani, iso kiitos Sofie!

Voin vain kuvitella miten rankka vuosi sinulla on ollut, onneksi asioilla on tapana järjestyä ja elämän pienet ilot tsemppaavat.

Vaikka bloggaajaa ei henk.koht. tunnekaan niin kyllä se tuntuu mukavalta kun omiin kommentteihin saa vastauksen, vuorovaikutus ihmisten kanssa on parasta näissä blogeissa :)

Sofié

Oi miten kiva kuulla! Ruoan laittaminen ei ole vaikeaa ja sitä ei pidä mielestäni ottaa liian vakavasti :)

Näin opiskelijana koulu on kaikki kaikessa. Loppujen lopuksi kaikki meni niin kuin halusinkin. Viime vuosi oli yhtä odottelua, mutta nyt nautin jokaisesta luennosta ja opintopisteestä :)

Niin on. Välillä bloggaaminen tuntuu yksinpuhelulta, mutta kun on näin aktiivisia ja ihania lukijoita, niin blogin pitäminen antaa paljon!

Minna

Juuu muistan sen oikein hyvin.. :) Ja minusta se oli hyvä kirjoitus, joskin aika yllättävä, koska ei ollut hajuakaan siitä tilanteesta.

Olispa ihanaa jos tännekin saisi kommenttien seurannan :)

Maija

Ihana Sofié! <3 Löysin tänne silloin aika alkumetreillä ja mukana ollaan oltu sieltä lähtien.
Ihanaa Joulun odotusta! :)

Seuraa 

Blogiarkisto

2014
2013
2012
2011
2010