Olen mukana Indiedaysin ja S-Pankin yhteistyökamppiksessa ja tämän kampanjan tarkoitus on yhdistää meidän kahden hengen taloutta vähän uudella tavalla. Olemme olleet yhdessä raksuni kanssa jo kahdeksan vuotta (!?!) ja vaikka olemme asuneet yhdessä pitkään, mutta siltikin olemme hallinnoineet yhden talouden sijasta kahta.

Tällä kahdella taloudella tarkoitan sitä, että käymme arkisin ominemme kaupassa ja mietimme lähinnä siellä ollessa, että mitä minä tarvitsen emmekä mitä me tarvitsemme. Ruokailu- ja kulutustottumuksemme ovat muutenkin hivenen erilaiset. Minulle on hirmuisen tärkeää, että minä syön Iittalan haarukalla Arabian lautaselta samalla kun istun Kartellin tuolillani. Raksulle nämä eivät ole millään lailla kovinkaan merkityksellisiä asioita, vaan hän panostaa mieluummin esimerkiksi veneilyyn kun sisustukseen.

Olemme monta kertaa miettineet yhteisen tilin hankkimista, mutta sitten on tullut pientä kädenvääntöä esimerkiksi siitä, että mitä siltä tililtä sitten ostetaan. Minä en halua laittaa rahojani herran uusiin virveleihin eikä hän minun pellavalakanoihini tai yrttitarhoihini.  Tämäntyyppisten asioiden takia olemme aina päättäneet kumminkin pysyä omissa tileissämme ja ostoksissamme. Minä olen keskittynyt sisutushankintoihin ja raksulaiseni muihin juttuihin. Kumminkin nämä arkiset yhteiset ostokset tuottavat välillä aina hivenen päänvaivaa, sillä kun siellä kaupassa ramppaa kumpikin vuoronperään ja kun sen ajan voisi oikeasti käyttää vähän järkevämminkin. Tämä toinen työni toisaalta hankaloittaa meidän ruokaostoksia sillä lailla,että yleensä inspiroidun nimenomaan siellä kaupassa. Eli ne reseptipostaukseni voisivat olla hivenen toisenlaisia jos raksuttimeni kävisi meillä ainoastaan kaupassa ;).

Tämän kampanjan myötä etenemme kohti yhteistä taloutta pienin askelin, sillä päätimme ottaa yhteisen ruokatilin, minne kumpikin siirtää saman verran rahaa kuukausittain ja hoidamme yhteiset ruokaostokset sitä kautta.  Täten arki sujuu mutkattomammin kun yhteiset ruokaostokset tulee ostettua kerralla. S-Pankin ruokatililtä voi toki ostaa ihan kaikkea muutakin, mutta meille tili toimii nimenomaan ruokatilinä. Teimme jopa kummallekin oman check-listin pilveen, eli se kumpi menee kauppaan tarkastaa kummankin kauppalistan ennen kauppaan lähtemistä, niin nämä pakolliset hyödykkeet tulee ostettua.

Tähän kamppikseen sisältyy myös arvonta. Arvontaan osallistuneiden ja kysymykseen vastanneiden kesken saan arpoa yhden S-ryhmän sadan euron lahjakortin. Kysymys kuuluu: Miten sinä ja kumppanisi olette järjestäneet raha-asianne yhteisessä taloudessanne? Kuulisin myös mielelläni jos teillä on jotain hyviä ideoita toimivamman arjen rakentamisessa. Kilpailu päättyy 2.6. klo 23.59. Kilpailun viralliset säännöt löytyvät täältä.

*Kuvissa näkyy muutamia tuotteita, jotka ovat blogiyhteistöiden kautta saatuja*

Kommentit (126)

Saara

Olemme olleet kohta kymmenen vuotta yhdessä, mutta meillä ei ole vieläkään yhteistä tiliä. Maksamme yhteisiä ruoka- ja muita ostoksia ihan miten sattuu. Mottonamme on ollut, että kyllä ne sadassa vuodessa tasaantuvat :)

Anna-Maija

Meillä on periaate, se jolla on rahaa, maksaa. Tai kumpa sattuu menemään kauppaan, maksaa. Toimii meillä hyvin, toki tämänhetkinen elämäntilanne myös ns pakottaa toimimaan näin.

Kaisa

Ihana kuulla että on muitakin joilla on omat tilit ja omat menot (kalastus ja veneily on myös mieheni intohimo ;) ). Mutta olemme mekin ottaneet askeleen yhteistä taloutta ja perustimme tilin josta maksamme kaikki yhteiset laskut, vastikkeet, sanomalehdet, sähkölaskut, vakuutukset sekä suuremmat kotiin tulevat hankinnat. Ruokaostokset tosin maksamme molemmat omalta tililtämme vuorotellen. Tämä tuntuu toimivan tällä hetkellä oikein hyvin meidän kahden hengen taloudessa. :) Mukavaa kesän alkua!

Lora84

Sen jälkeen kun muutimme yhteen yhteiseen omistusasuntoon avasimme yhteisen pankkitilin johon liitimme omat Visa electron korttimme. Kyseiselle tilille menee joka kuukausi molempien henk.koht. tililtä tietty summa rahaa jolla katetaan ruokakustannukset, yhtiövastike ja sähkölasku. Eipähän tarvitse sumplia sitten ruokakaupassa tai ravintolassa :)

Molemmilla on kuitenkin ne omat henk.koht. tilit joten niistä sitten maksetaan niitä omia ostoksia. Meillä minä keskityn sisustukseen ja kenkiin, avopuoliso taas autojuttuihin ja rannekelloihin :D

Absolutely white

Meillä on miehen kanssa yhteinen tili ollut jo ennen avioitumista, mistä maksamme kaikki ruokaostokset, yhteiset ravintolaillalliset ja muut yhdessä sovitut jutut. On toiminut kyllä erityisen hyvin tämä systeemi Laitamme tilille kuukausittain rahaa. Muuten isot ostokset ostamme aina puoliksi ja jos toinen on ostanut jonkun jutun toinen siirtää oman osuutensa toisen tilille.

AK

Kuullostapaa tosi hurjalta, että lakanatkaan ei ole yhteisiä. Meillä isommat ostopäätökset tehdään aina yhdessä kummankin toiveita kunnioittaen ja molemmat myös pystyy joustaan tarpeen mukaan. Koti, laina ja talous on kaikki yhteisiä.

af

Me ollaan oltu pitkään yhdessä ja aina kummallakin on ollut omat rahatk ja tilit, mutta vuosien myötä hyvin yhteiset menot. :-) Siis lasten ja isomman asunnon hankinnan jälkeen on selvää, että molemmat maksaa kuluja suhttasan. Ruokakaupassa käy ken ehtii. Mieheni on aika säästeliäs, muttei varsinaisesti saita, mutta hänellä on myös perittyä, ym. omaisuutta, jota pitääkin "vaalia". Mutta toi ruokatili on varmasti hyvä ja reilu ratkaisu ja laajenee sit myöhemmin ehkä muihinkin kuluihin.

Ansku

Vuokra ja muut pakolliset vastaavat menot maksetaan puoliksi, ruoka- ja muut tällaiset vähän sinnepäin puoliksi, ilman mitään turhaa pilkunviilausta. Ja omista menoista kumpikin vastaa yksinään.

Pearl

Minä ja poikaystäväni avasimme s-tilin ruokaostoksia ja ulkonasyömistä varten heti kun muutimme yhteen. Hyvin on toiminut kunhan muistaa siirtää rahaa tilille. Nyt olemme kuitenkin miettineet että olisi ehkä fiksumpaa käyttää s-tilin credit ominaisuutta ruokaostoksiin ynnä muihin, niin lasku voitaisiin vain maksaa aina puoliksi eikä turhaa rahansiirtelyä tarvitse tehdä.

Celina

Hyvä, kun näistä puhutaan sillä monet eivät ajattele talouttaan sen kummemmin :) Meillä on omat tilit, joista juuri ostellaan ne omat hömpät sekä sitten yhteinen tili yhteisiä menoja (kuten ruokaostokset) varten. Myös tulevia häitä varten avattiin yhteinen säästötili, jonne molemmat laittavat rahaa sitten sitä tärkeää päivää varten sivuun <3 Mielestäni on tärkeää pitää osittain rahat myös erillään ja varsinkin naisena pitää huoli omasta taloudestaan :)

Sofié

Hei,

ymmärrän mielipiteesi ja tottakai jotkut lakanat ovat yhteisiä. Ymmärrän poikaystävääni tosin hyvin jos hän ei halua investoida satoja euroja lakanoihin ja sen takia ostan kalliimmat lakanat itse :)

Peruslakanoilla ei ole tietenkään mitään väliä, mutta jos puntarissa on vaikka lentoliput ja lakanat, niin ymmärrät varmaan kumpaan hän kallistuu :)

Taateli

Mekin otimme vasta avopuolisoni kanssa käyttöön yhteisen tilin, josta maksetaan ruoat ja bensat. Kokeilimme tätä jo pari vuotta sitten, mutta jostain syystä se vain jäi. Josko siitä nyt tulisi tapa, että yhteiselle tilille siirretään tietty summa joka kuukausi. Paljon mukavampi, kun ei joka reissulla tarvi kinastella, että kumman vuoro onkaan maksaa ostokset!

satsumas

Omat rahat, omat menot. Asumismenot maksamme toki puoliksi ja ruokaa ostelemme vuorotellen, suunnilleen puoliksi nekin menot menevät. Meilläkin minä naisena ostan lähes kaikki kodin hankinnat (astiat, tekstiilit ym), mies hoitaa elektroniikkapuolen ja autoasiat.

Zemaina

Minä panostan kaikkeen hömppään kuten sisustamiseen niinkuin mieheni sanoo ja hän maksaa käytännön asiat esim auton ja sen mukana tulevat kustannukset.

yhteiset ruokamenot hoidamme myös s-pankin tililtä jonne kuukausittain siirrämme tietyn summan ja sillä sitten hoidamme arjen sujuvasti, suosittelen ;)

Jonna

Miten jaksaa miettii kumpi maksaa enemmän tai muuta, mulla itellä on isommat tulot ku avopuolisollani, joten maksan esimerkiksi vuokran kokonaan.. ja kaupassa heitetään välillä kolikolla että kumpi maksaa tällä kertaa. Ja muut laskut maksetaan vähä miten sopii eräpäivä ja rahapäivä yhteen. Meillä ei oo niin turhan tarkkaa. :)

Anna

Naimisiin mennessä siirryimme yhden tilin taktiikkaan. Hyvin on toiminut, vaikka erilaisia ollaan arvoilta ja tarpeiltamme.

Laura

Me kun ollaan naimisissa ja lapsiakin jo kaksi, on aika luontevaa että talous on yhteinen ja periaatteessa kaikki rahat ovat yhteisiä. Käytännössä meillä siis on yhteinen tili, jolle kuukausittain kumpikin laittaa suurimman osam palkastaan. Tuolta tililtä hoidetaan laskut, ruokaostokset ja muut yhteiset menot. Omat tilit ovat sitten niitä (vähiä) omia ostoksia varten ja yhteisen tilin ylittyessä tietenkin myös yhteisiin menoihin. :)

Satu

Meillä molemmilla on omat tilit, joilta vuorotellen laskuja ja yhteisiä ostoksia makselemme. Ihan hyvin on tämä systeemi toistaiseksi toiminut. Lisäksi säästämme molemmat kuukausittain tietyn summan ASP-tilille tulevaa asunnon ostoa varten.

Meillä on myös yhteinen S-Pankin tili, jonne säästämme rahaa isompia ostoja varten. Viimeksi ostimme säästöön kertyneillä rahoilla ruokaryhmän!

Lumo

Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, joissa taitaa olla käytäntöjä yhtä paljon kuin pariskuntia...

Meillä on yhteinen tili, johon maksamme kuukausittain yhtiövastikkeen ja aiemmin myös nyttemmin pois maksetun lainanlyhennyksen. Toinen maksaa Hesarin tilauksen, toinen kotivakuutuslaskut, sähkölaskut jaetaan. Kumpikin maksaa oman autonsa kustannukset. Isot ostokset, matkat, ravintolakäynnit maksetaan puoliksi (matkoilla vuorotellen) ja ruokakaupassa käydään vuorotellen. Muuten omat ansiot voi käyttää kuten haluaa.

Meillä on samanlainen käsitys säästämisestä ja rahankäytöstä, joka helpottaa hommaa aika lailla. Esim. kun kummallakin oli vähän ylimääräisiä tuloja, kumpikin oli sitä mieltä että asuntolainaa maksetaan etuajassa pois niillä rahoilla normaalin lyhennyksen lisäksi. Kummankin mielestä rahaa pitää olla vähän säästössä tulevaisuuden hankintoihin ja pahan päivän varalle. Emme kuitenkaan laske pilkun tarkasti onko kumpikin maksanut varamsta saman verran. "Kyllä maailma tasaa" on yksi mottojamme.

Tarja

Me olemme olleet yhdessä lähes 16 vuotta ja meillä on edelleen erilliset tilit. Emme myöskään omista mitään yhdessä. Kun olimme molemmat töissä, jaoimme kulut suurin piirtein (ei tappelua, eikä pilkunviilausta, mutta kuitenkin suurin piirtein). Kun minä olen ollut kotona tai nyt kun opiskelen, on mies maksanut luonnollisesti enemmän. Lasten hankinnat olen pääsääntöisesti hoitanut kuitenkin minä. Kumpikin rahoittaa omat hankintansa (vaatteet, kosmetiikan, harrastukset...) itse. Luulen, että kun jossain vaiheessa toivon mukaan taas olen työelämässä, puolitamme suurin piirtein juoksevat menot kuten aikaisemmassakin elämässä ja tuskin meille tulee yhteistä tiliä sittenkään. En näe sitä mitenkään tarpeellisena, hyvin on asiat saatu hoidettua näinkin :)

nupsi

Jos olisin parisuhteessa haluaisin järjestää raha-asiat juurikin niin, että olisi yhteinen tili yhteisille menoille ja ruualle ym. Omilla rahoilla saisi sitten ostaa omia juttuja. :)

Joanna

Voi ei, kehtaako sitä myöntää, ettei ole järjestetty oikein mitenkään. :) Mutta oikeastaan koko seurustelun ajan meillä on ollut hyvin erilaiset tulot: minä opiskelen ja mies on töissä. Tästä johtuen mies maksaa suurimman osan menoista. Mutta aina, kun itsellä on ylimääräistä rahaa, esim. satunnaisten töiden johdosta, laitan hänen tililleen rahaa.
Ruokaostosten osalta olen huomannut, että itse hoidan usein viikolla yksin ruokaostokset, viikonloppuisin taas mies maksaa.

EKL

En tiedä mihin bittiavaruuteen vastaukseni katosi... Eli: Meillä yhteiset menoerät hoidetaan juurikin yhteisen s-pankkitilin kautta :)

LH

Meillä taasen mennään periaatteella yhteinen perhe, yhteiset tulot. Samameininki ollut ensimmäisestä yhteisestä päivästä saman katon alla. Suuret hankinnat keskustellaan yhdessä. Mistään hankinnasta en ole koskaan joutunut luopumaan. Ostopäätöstä tehdessä tulee miettineeksi hyvin tarkkaan tuotteen todellista tarpeutta. Tosin meidän tilanteessa meillä molemmilla on hyvin samanlainen ostokulttuuri, joten yhteentörmäyksiltä on vältytty.

bananatree

Naimisiinmenon jälkeen olemme automaattisesti käyttäneet rahojamme yhteisesti. Meillä on kyllä edelleenkin omat tilit, mutta käytämme niitä aina sen mukaan, kumman tilillä sattuu olemaan rahaa. Isommista hankinnoista keskustelemme aina yhdessä ja mietimme, onko esimerkiksi uuden kameraobjektiivin hankinta juuri nyt järkevää vai pitäisikö sitä lykätä myöhemmälle. Meillä tämä toimii hyvin, kaikilla pareilla on tietysti omat systeeminsä. :)

Piukku

Vähän niin ja näin. Yhteiset hankinnat tehdään puokkiin maksettuna, mutta ruokaostokset maksetaan puoliksi molemmat omilta tileiltä, vaikka voitaisiin käyttää ruokatiliä (ja perustaa se...). Menis helpommin!

SiniKivelä

poikaystävän kanssa jaetaan silleen yhteiset menot kumpi sattuu löytämään lompakon ensin :)

Elviira

Kiva postaus. Olen keskustellut tästä aiheesta hiljattain useamman henkilön kanssa, ja eri pariskunnilla käytännöt vaihtelevat hyvinkin paljon. Mikä sopii toiselle parhaimmin, ei ehkä sovi toiselle laisinkaan.

Minä ja mieheni olemme olleet yhdessä kaikkiaan yli 10 vuotta, joista yli neljä vuotta naimisissa. Yhteinen tili meillä oli vain häiden aikaan häämatkaamme varten. Kun häämatka oli takana, niin tilikin suljettiin. Teemme yhdessä isot ruokaostokset kerran viikossa (toki pikkutarpeita sitten täydennellään tarpeen mukaan, jos/kun jotain tarvitaan), ja kumpi tahansa meistä saattaa ne maksaa. Ruokaan, kotiin ja yhteisiin tekemisiin kuluvat menot jaetaan likimain puoliksi, mutta mieheni ei puutu esim. vaate- tai meikkihankintoihini enkä minä puolestani puutu hänen omiin harrasteisiinsa. Tämä tietysti edellyttää sitä, että pidämme ostokuitit tallessa ja tsekkaamme tietyin välein (esim. 1-2 kk:n välein), miten tilanne on mennyt ja tasaamme menoja tarpeen mukaan. En muista, että meillä olisi tullut koskaan rahasta riitaa. Hyvänä tässä systeemissämme pidän sitä, että kummallekaan ei pääse tulemaan sellainen olo, että toinen käyttäisi yhteisiä rahoja sellaiseen, mistä ei itse välitä.

Milla

Meillä on omat tilit ja yhteiset ostokset tehdään suunnilleen vuorotellen. Tai sitten se, jolla on rahaa, maksaa.

Lili

Minulla ja poikaystävälläni on omat tilit ja koitamme puolittaa kulut niin, että laskut ja ostokset maksettaisiin puoliksi. Yhteinen ruokatili olisi kuitenkin paljon kätevämpi ja täytyykin harkita tuota s-tiliä :)
p.s. Tykkään sun blogista tosi paljon. Ruoka-, vaate- ja sisustuspostaukset ja valokuvat ovat todella kivoja :)

sa

Kyllä mäkin ostan "omat" lakanat vaikka tietysti niillä yhdessä nukutaan. Se on vaan se että itse haluaa pientä luxusta kivoilla lakanoilla kun toiselle kelpaisi ne vanhat ja kuahtaneet. Tällöin tottakai minä maksan jos minä haluan :)

Sarr

Meillä maksetaan yhdessä yhteiset ruokakauppakäynnit, vuokra, sähkö jne. Mutta tuollainen tili olisi pitkään pitänyt jo hankkia sillä välillä kismittää siirrellä sitä rahaa toiselle ja miettiä mitä kumpikin on maksanut ja paljon on jäänyt velkaa

Bella

Meillä on yhteinen "taloustili", josta maksetaan kodin ostokset lyhyesti sanottuna. Tähän kuuluu niin pesuaineet, pumpulipuikot, alkoholijuomat, kuin ruoatkin. Emme jaksa laskea kauhean tarkasti että montako olutta meni miehelle ja montako pulloa viiniä minulle tai käyttääkö hän enemmän topseja, sillä minä käytän ainoastaan vanulappuja jne..eli aika tasan menee, eikä koeta tarpeelliseks laskea yhtään tarkemmin. Omat harrastukset, vaatteet, kosmetiikka, ulkona syöminen ja juominen (ellei olla yhdessä liikkeellä) yms menevät omilta tileiltä. Todella toimiva systeemi. Koska opiskelen ja mieheni on hyvätuloinen, laitan hieman vähemmän rahaa kuukausittain tilillemme. Ei tunnu niin tähdelliselle, sillä meilläkin n. 6v yhteiseloa takana. Sitten valmistuttuani menee varmaan niin päin, että minä maksan hiukan enemmän jonkun aikaa tasoituksen vuoksi :)

Fiipi

Saako tähän osallistua jos ei oo kumppania jonka kanssa jakaa raha-asioita...

Itse tienaan ja itse kulutan, niin se menee minun taloudessa.

emilia

Meillä on kanssa yhteinen s-ruokatili, jonne laitamme ruokaan menevän rahan. Kaiken muun oikeastaan ostamme omilta tileiltämme. Meillä on kyllä sistustamisen ja muun harrastamisen suhteen samat ajatukset ja mietimme aina yhdessä mikä lasku tai hankinta on tärkein hoitaa. Ostelemme suurinpiirtein vuorotellen kaiken. Meillä raha-asiat sujuvat todella hyvin. Minä maksoin juuri mieheni autosta vakuutusmaksut ja ostin uudet verhot ja lakanat. Mies oli laittanut ruokatilille rahaa joten minun ei tarvinnut jne... Ai niin, meillä on myös yhteinen matkustustili ja säästötili jonne laitamme rahaa omantuntomme mukaan. Tämä sujuu hyvin, jos haluaa nopeammin reissuun, silloin laittaa enemmän rahaakin :)

RRR

Olemme asuneet vasta vähän aikaa yhdessä, mutta pääosin ruokakulut jaamme silloisen rahatilanteen mukaan niin tasapuolisesti kuin on mahdollista. Opiskelemme molemmat, joten raha ei tosiaan kasva puussa.

Kotihankintoihin käyttää avopuolisoni enemmän rahaa, mutta pyrin kompensoimaan tätä ostamalla isomman satsin ruokaa kerralla tai panostamalla rahallisesti muuhun yhteiseen tekemiseen.

Molemmilla myös omat menonsa, joiden budjetoinnit hoitaa itse, mutta toinen toki tukee jos sellaiseen tarvetta on. Vuokran maksamme puoliksi.

AK

Niin tärkeintähän on se, että systeemi on toimiva teidän välillänne! Monesti kuulee, että rahariidat ovat yksi suuri erojen syy ja itsestä kuullostaa niin turhalta riidanaiheelta.

Jaminamaría

Mieheni kanssa yhteenmuutettuamme hankimme myös yhteisen S-tilin, jonne kummatkin siirtävät saman verran rahaa kuukausittain.
Ennen häitämme hankimme yhteisen säästötilin ja nykyään meillä on myös yhteinen ASP-tili, jonne molemmat laittavat säännöllisesti saman summan.
Kalliit hankinnat (sohva, sänky, televisio, astiat ja lomamatkat) maksamme yhdessä kuin myös laskut, mutta niin kuin monella muullakin tuntuu menevän, minä käytän enemmän rahaa vaatteisiin ja sisustukseen kun taas mieheni tykkää kalastelusta ja pyöräilyharrastuksestaan. Näihin käytämme niitä omia varoja, mitä jää jäljelle kaikesta muusta.
Viime vuonna oli myös sellainen tilanne, että mieheni tienasi opiskelujensa ohella enemmän kuin minä, joten silloin hän laittoi rahaa esimerkiksi säästöön enemmän kuin minä. Mutta kun naimisissa ollaan, niin jotenkin tuntuu, että tuollainen "sun vuoro maksaa"-vaihe on ohi, eikä tarvitse sittemmin miettiä, onko toinen velkaa toiselle..

Ella

Mielenkiintoinen postaus! :)
Meillä on ollut yhteinen tili siitä lähtien kun muutettiin poikaystävän kanssa yhteen. Tilille siirrämme molemmat joka kuukausi tietyn summan ja sillä maksetaan ruokaostokset (johon menee kaikista eniten rahaa) + muut yhteiset ostokset esim. kotiin hankittavat jutut. Tää järjestely on toiminut meillä tosi hyvin, ei tule semmosta tunnetta että toinen joutuisi maksamaan enemmän yhteisiä menoja. Meillä ei ainakaan ruokaostokset menis tasan koska mä käyn useammin kaupassa. Ja tietysti meillä on vielä omat tilimme ja maksetaan itse kaikki "omat" ostoksemme.

Sofié

Heippa!

Kaikki tuollaiset perusmenot menevät tietysti puoliksi, mutta tämä toinen työni on näiden ruokapostausten takia välillä raha-syöppö. Sen takia haluan ostaa tarvikkeet itse, sillä raksuttimeni harvoin syö näitä makeampia juttuja.

En viitsi pyytää häntä maksamaan asioista jotka menevät pahimmassa tapauksessa roskiin, kun en minäkään voi koko aikaa muffinseja mussuttaa :)

Minnak

Kun muutin avopuolisoni kanssa yhteen 3 vuotta sitten hankimme yhteisen tilin ja kummallekin Visa Electron -kortit siihen. Kumpikin laittaa oman opintotuensa sinne ja siltä tililtä maksetaan vuokra, laskut, ruoka yms yhteiset asiat. Lisäksi kummallakin tietenkin omat tilit, joilta omat asiat ostellaan :)

Sofié

Meille tämä uusi systeemi on myös tavallaan vähän kaiken uuden opettelua. Tai kun kumpikin syö vähän missä ja mitä sattuu ja milloin sattuu, niin nyt sen toisen perusjutut voi kätevästi katsomassa pilvestä jopa kuvien kera.

Olen aika tarkka tietyistä ruoista mitä syön, niin nyt kun se oikea wasabi esimerkiksi on tallennettu pilveen kuvan kera, niin aina tulee oikea :)

Riikka

Meillä on myös yhteinen S-pankin taloustili. Siltä maksamme tosin vain ruoat. Tietysti vuokran, sähkön jne. plus isommat hankinnat maksamme puoliksi. Loput onkin sitten omaa rahaa ja ne saa käyttää mihin haluaa.

Mielestäni on toimivaa, että osa itse ansaitsemista rahoista on oikeasti omaa enkä ikinä suostuisi yhteen yhteiseen tiliin. En jaksaisi perustella uusia kenkiäni tai vaatteitani puolisolleni eikä hänkään varmasti minulle..

Sofié

Heippa!

Siis tämä järjestely ei ole oikeastaan mistään tarkkuudesta kiinni. Lähinnä sen takia olemme käyneet erikseen kaupoissa kun tulemme ja menemme vähän miten sattuu ja tämän toisen työni takia ostan myös normaalista poikkeavia ruoka-aineita ja lähinnä inspiroidun siellä kaupassa ja saatan viettää siellä kauankin aikaa. Enkä muutenkaan halua laskuttaa näitä tästä toisesta työstäni tulevia ruokakustannuksia kenelläkään muulla kuin itseltäni.

Ja esimerkiksi poikaystäväni ei halua laittaa satoja euroja lakanoihin, vaan hänelle kelpaisivat ihan normaalit pellavalakanat, mutta minulle ei. Ja kun minä haluan jotkut vähän paremmat, niin luonnollisesti minun ne on sitten maksettava :)

Rii

Mielenkiintoista keskustelua, tosiaan taitaa olla rahankäyttö- ja jakotapoja niin monta kuin on pariskuntaakin :) Meillä minä olen ehkä hieman tuhlailevampaa sorttia, ja avopuolisoni ei sitten taas esim. kukkien ostelua pidä niin välttämättömänä kuin itse. Myöskin itse menen mieluummin viimeisillä rahoilla ulos syömään ja loppukuun kitsastelen, kun taas hän on vähän toista maata :D Eli meillä on kotona yksi Roope Ankka ja yksi materialistinen hedonisti. Muutettuamme n. vuosi sitten yhteen, emme halunneet enää yhtäkään uutta tiliä, joten avopuolison silloiselle S-pankin bonus (tms.)-tilille hankimme itselleni käyttöoikeudet. Siirrämme joka kuukausi vuokrasumman sekä sovitun määrän rahaa tilille, summa on siis molemmilla sama ja kattaa kotiin tehtävät ruokaostokset, yhteiset ulkonasyömiset ja kodin laskut sun muut. Tällä hetkellä ehkä ajankohtaisempaa on se, että itse opiskelen ja avokkini on täyspäiväisesti valmistumisen jälkeen töissä, ja mietinnässä on summan jonkinlainen tasaaminen. Tällä hetkellä se joustaa, jolla enemmän on rahaa (eli avopuoliso.. :D). Meillä tämä järjestely on ollut ihan toimiva, ne loput omalle tilille jäävät rahat saa sitten kumpikin luonnollisesti käyttää ihan miten itse haluaa :) Kiitos muuten kivasta blogistasi, en varmaan ole aikaisemmin kommenttia jättänyt, mutta usein vierailen!

Tuuli

Hei,
meillä on juurikin sama meininki kuin teillä. Emme tosin ole olleet kauhean kauaa saman katon alla (noin 8kk) ja nämä asiat varmasti hakevat vielä mallejaan. Ostamme siis lähes kaiken erikseen. Sisustus meni 50/50 kun muutimme, mutta nykyään ostelen tänne enemmän kaikkea kivaa, kun taas mies säästää. Roope Ankka kun on. ;)

Jenni N

Meillä isommat jutut maksaa se, jolla sattuu olemaan rahaa (koska tilanteemme vaihtelevat paljon), ja kun yhdessä asutaan niin vuokra+sähköt yms maksetaan puokkiin, ja mies hoitaa netti- ja hupimaksut (esim vuokraelokuvat) ja minä hoidan ruokaostoksista maksamisen.

Petra Pauliina

Hmph, tämä kilpailu syrjii sinkkuja! ;)

Pus*

Ex-pankkilaisena muuten törmäsin joskus myös sellaisiin talouksiin, joissa oli pelkästään yhteinen tili! Huihui... Siis vaikka yhteinen taloustili on järkevä, omat palkkatilit on ihan ehdoton juttu. Ja joo, kuten Fiipi, meitsi myös sinkkuna maksaa kaiken a:sta ö:hön itse. Tosin samalla diktaattorina itse päätän, mihin sitä rahaa laitan. ;)

Polly_50

Mekin asutaan saman katon alla, mutta meillä on silti omat tilit. Vuokra+sähköt, sekä muut yhteiset laskut maksetaan puoliksi, mutta muut kulut maksetaan molempien pussista melkeinpä vuorotellen. Aika tasaisesti kulut siis jakautuvat, mutta itse olen myös miettinyt tuon ruokatilin hankkimista. Olisi varmasti helpompaa miettiä ruokakulujen määrää ja ostokset tulisi suunniteltua paljon tarkemmin, kun tietäisi etukäteen paljonko on ruokatilillä rahaa käytettävissä. Ehkäpä sitä rahaa säästyisi tällä tavalla myös muuhunkin.

Mitään erityisiä vinkkejä en rahankäytön/säästämisen suhteen osaa antaa, mutta suosittelen kaikille että puhutte yhdessä raha-asioista ja sovitte reilusti yhdessä miten kulut jaetaan, se vähentää huomattavisti kitkaa parisuhteessa, kun ei tarvitse kinastella kaikista ostoksista :)

Hepa

Meillä on yhteinen taloustili, jolta maksetaan ruuat, autokulut, yhteiset laskut, vastike ym. Molemmilla on omat palkkatilit, joista siirretään taloustilille saman suuruiset summat aina palkkapäivänä. Tämä onnistuu, kunhan molemmilla on melko lailla yhtä suuret tulot.

Isompien hankintojen kohdalla tietysti neuvotellaan. Meillä on sama juttu, että avomieheni ei ole innoissaan maksamassa design ruokapöydän tuoleja vaan rahat menevät mieluummin moottoriurheiluun. Olenkin sitten keräillyt tuoleja pikkuhiljaa ja nyt kasassa on 3/6. Yksi saatiin joululahjaksi, toisen maksoin itse ja kolmannen ostimme yhdessä. Lisää ostetaan, kun ylimääräistä rahaa ilmaantuu.

Anis

Hankimme mieheni kanssa muutama vuosi sitten yhteisen käyttötilin, josta maksetaan kaikki yhteiset ostokset - ruoat, kotijutut, ravintolaillat jne. Molemmilla on kortti tilille, joten kumpikin pystyy maksamaan ostoksia näppärästi. Toimii!

Anneli

Meidän taloudessa rahapolitiikka on yksinkertaista: se jolla on rahaa, maksaa. Toinen meistä on vielä opiskelija ja toinen jo töissä, joten jako maksuasioissa on itsestäänselvyys. Toki neuvottelemme hankinnoista jos toisella on mielessä jotain meille yhteisesti esimerkiksi kotiin tai omiin harrastuksiin jne. Aika reilu meininki mielestäni. :)

marjo66

Mies tienaa ja minä tuhlaan, näin ollut jo yli 20v. Siis minä olen aina hoitanut talouden raha-asiat, erillinen laskutili, johon palkkapäivänä siirrän tarvittavan summan jonka jälkeen tietää minkä verran on tuhlattavissa ruokaan, vaatteisiin yms. Aikoinaan oli erilliset tilit, rahat oli yhteisiä kuitenkin. Nykyään onkin tilit S-pankissa, käyttötili johon kortit molemmille, laskutili ja sivuunlaittotili eli tili jolta pystyy siirtämään isompien hankintojen maksuun tarpeen vaatiessa.

Jappitappi

Olipas kivat nuo kuvitukset tuossa postauksessa! :)

Meillä raha-asiat on järjestyny todella luontevasti. Aluksi meillä oli omat tilit ja sitten maksettiin suunnilleen puoliksi menot, tai vaihtoehtoisesti se maksoi, kummalla oli enemmän rahaa. Sitten kun ostettiin oma asunto, otettiin yhteinen tili, johon kummankin palkat tulevat. Meillä on siis nyt täysin yhteiset rahat. On meillä tietenkin omatkin tilit, joita käytämme säästötileinä, siirrämme kummallekin saman summan säästöön joka kuukausi, sillä rahalla voi sitten tehdä, mitä haluaa. Lisäksi meillä on S-pankin tili, johon bonukset tulevat ja johon myös säästämme yhdessä. Se on sellainen pahan päivän varalle -tili, jota emme käytä, ellei ole pakko.

Riitaa meille ei ole oikeastaan ikinä tullut raha-asioista. Olemme kumpikin aika säästäväisiä, emmekä ostele mitään kalliita juttuja ilman lupaa. Kumpikaan meistä ei myöskään käy joka viikonloppu baarissa, niin ei tule siitäkään riitää, että kaikki rahat menee sun ryyppäämiseen. Pikkujuttuja ostelemme molemmat yhteiseltä tililtä kysymättä toiselta mitään, mutta jos jotain isompaa haluaa, täytyy siitä ensin kysyä kumppanilta, että onko ok. :) Meillä on myös rinnakkaisluottokortit ja lisäksi omat, ihan vain siltä varalta, että jos esimerkiksi ulkomailla toisen lompakko varastetaan tms.

Tellu

Olen asunut mieheni kanssa yhdessä nyt noin seitsemän vuotta. Alkuun tilit oivat erillään, mutta huomasimme, että kaupassa käynti jäi jatkuvasti minun harteilleni. Molemmat opiskelimme ja mies kävi illat töissä. Tällöin pienituloisempi meistä kuitenkin maksoi yhteisistä ostoksista suurimman osan.

Ensin perustimme yhteisen taloustilin. Molemmat laitamme kuukausittain tilille tietyn prosentin palkastamme, ja tililtä maksetaan vuokra, kaikki laskut, auton kulut ja ruokakulut. Jos olemme sopineet yhteisistä sisustus- tms hankinnoista niin myös ne rahoitetaan yhteiseltä tililtä. Myös minun harrastuksiini kuuluu leivonta, mutta ne ostokset teen myös yhteiseltä tililtä. Jos taas keksin yhtäkkiä ostaa uudet verhot, ne saatan hyvinkin maksaa itse. Hieman omantunnon mukaan siinä, onko hankinta yhteinen vai ei. Tämä systeemi toimii meillä hyvin, koskaan ei ole tullut sanomista kummaltakaan, eikä tarvitse ruokakuluja tms tasailla.

Nyt vuosien mittaan tässä on yhteisiä tilejä kertynyt muutenkin mm. asp-tili ja toinen säästötili matkoja varten.

Nelli

Moikka!

Oli hauska kuulla teidän rahankäytöstä, koska meillä mennään aika samalla linjalla. Molemmilla omat tilit, rahat ja menot. Tosin ruokaarahat ollaan päädytty jakamaan! Ollaan sovittu summa, jonka molemmat maksaa kuukaudessa ja sillä yritetään näin opiskelijoina pärjätä :) Ymmärrän myös miestäsi, koska meillä tämä herra taas kuluttaa aika paljon kovan ruokahalunsa vuoksi. Joten välillä tuntuu tyhmältä maksaa sama summa vaikka hän syö puolet enemmän. Tosin on hänkin sen huomannut ja maksaa sitten pieniä erillisä ostoksia yms :)

Emilia

Olen asunut kumppanini kanssa yhdessä vasta ihan vähän aikaa, joten mitään yhteistä tiliä meillä ei ole -eikä varmaan pitkään aikaan vielä tulekaan olemaan. Ruokaostokset ja muut pakolliset tarpeet pyrimme maksamaan vuorotellen, mutta kumpikin hoitaa sitten itse omat menonsa, esim. vaatteet ja omat laskut.

Richard

Kyllähän se niin taitaa olla, että yhteinen säästöpossu on entisissä jutuissa se parhaaksi havaittu juttu. Pitkällä tähtäimellä tili kuulostaa kyllä paremmalta :)

myyyyyyyyyy

ruuat ja muut yhteiset pyritään maksamaan vuorotellen ja omat jutut taas maksetaan omilla rahoilla. yritettiin että se joka on ostanut jotain yhteistä kirjottaa lapulle sen että molemmat maksais yhtä paljon mutta kumpikaan ei sit jaksanu kirjottaa siihen mitä on ostanu :D

Ingrid

Onpa käyttökelpoinen arvonta! Meillä yhteinen s-tili ruokatilinä. Lisäksi toinen yhteinen tili, jolle molemmat siirtää kuukausittain tulojensa suhteessa summan. Sieltä maksetaan asuminen, matkoja ja muita yhteisiä menoja.

Mukana ollaan siis!!

Alexandra

Meillä on avomiehen kanssa omat tilit (joilta maksetaan omat harrastukset, shoppailut ja sen sellaiset) ja sitten yhteinen S-pankin tili, jota käytetään "taloustilinä". Sieltä sitten maksetaan kaikki yhteiset ruuat, sähköt, vakuutukset, ravintolakäynnit, huonekalut, jne ja myös autoon liittyvä (vaikka sen omistaa mies, mutta on myös minun käytössäni).

Tällä hetkellä molemmilta menee tilille kuussa saman verran rahaa, vaikka hän tienaakin enemmän. Toisaalta minulla on enemmän omaisuutta, joten turhan tarkka ei kannata olla. Kun/jos jossain vaiheessa jään kotiin lapsen kanssa on tietysti tarve miettiä niitä summia - suhteessa tuloihin kuulostaa lähtökohtaisesti reilulta.

Täysin tasoissahan ei voi ikinä olla, kun kerran mies yleensä syö enemmän & haluaa välillä ottaa oluen, kun taas itse haluan usein ostaa jotain vähän parempilaatuista - toisaalta, jos toista rakastaa, onko sillä mitään väliä?

Syntymäpäivälahjat perheelle ja sen sellaiset, hieman epämääräiset ollaan toistaiseksi maksettu jokainen omalta tililtään, mutta sekin muuttunee ajan myötä. Ylipäänsä ei lasketa pennejä, eikä rahasta juurikaan ole ollut tarvetta tapella. Hyvä niin!

Hanna

Hei, hieno arvonta!

Meillä on omat tilit, lomasäästötili, lainanhoitotili ja käyttötili. Laitamme siis miehen kanssa kuukausittain rahaa näille kolmelle tilille palkasta tietty prosenttiosuus.

Käyttötililtä maksamme ruoat ja lasten menot, puutarhajutut ja muut yhteiset menot. Usein tämä tili menee nollille ennen aikojaan, jolloin siirrämme lainanhoitotililtä rahaa tänne käyttötilille. Lainanhoitotililtä menee isot suoraveloituslaskut, liittyen asuntolainaan, vakuutusmaksuihin ja kaikkiin kodin laskuihin.

Lomatilille saamme siirrettyä liian vähän rahaa, siksi lomamme ovatkin harvassa!

Riia

Minä olen ollut aina hyvinkin itsenäinen raha-asioitteni suhteen. Vanhemmat ovat iskostaneet päähäni ajatuksen, että kenenkään miehen mukaan ei lähdetä siipeilemään ja kaikkein tärkeintä on pystyä elättämään itse itsensä. Nyt voisin kyllä ihan käytännön syistä olla valmis yhdistämäänkin taloutta johonkin pisteeseen saakka, mutta esim. ruokaostostemme ongelma on se, että olen itse kasvissyöjä enkä haluaisi maksaa miehen lihaostoksia :) Toisaalta saatan mussuttaa sitten itse enemmän esimerkiksi kalliita juustoja, joten ehkä rahallisesti kulutamme syömiseen molemmat saman verran. Ja ehkä voisimme siirtää yhteiselle taloustilille tietyn summan omien tulojen suhteessa, niin se tuntuisi jotenkin tasa-arvoisemmalta ja reilummalta.

Paula

Meillä oli pitkään käytössä vihko, johon kirjasimme ylös, mitä kumpikin oli ostanut ja sieltä sitten näki kumman vuoro maksaa, eli "kumpi on velkaa". Vihkoon kirjasimme lähinnä ruokaostokset ja muut yhteiset hankinnat kotiin tai yhteisiin harrastuksiin. Kumpikin maksoi sitten omat mieliteot, harrastukset ja esim vaateostokset itse. Tämä vihko on lähipiirissämme aiheuttanut huvittavuutta, mutta meillä toimi aivan loistavasti! Eipä päässyt kumpikaan sanomaan, että olisi maksanut enemmän, eikä rahasta ole koskaan tarvinnut kinastella. Nyt minun ollessa hoitovapaalla, joutuu mieheni luonnollisesti maksamaan isomman siivun taloutemme menoista ja luulen että minun palatessa töihin, voisi tuollainen ruokatili olla kätevä.

Hippu

Omat tilit, mutta yhteiset rahat. Eli ruokaa ostetaan ja laskuja maksetaan sen mukaan, kumman tililtä rahaa löytyy.

Ansku / Valentine's Afternoon

Heips!
Meillä on yhteiset rahat, mutta silti omat tilit. Raha-asioista ei tarvitse koskaan keskustella ja kumpikin ostaa mitä vaan haluaakin. Eikä ole väliä kumpi minkäkin jutun maksaa. Euroja ja kuitteja ei tosiaankaan lasketa. Tämä järjestely on meille ollut alusta asti luonnollinen, enkä ole sitä ennen tätä postaustasi edes ajatellut. Kaipa yhteinen asuntolaina ja muut menot vaikuttavat siihen että kaikki tuntuu luonnollisesti yhteiseltä. Hyvä niin. :)

Snow*

Yhteinen Visa, johon kerrytetään rahaa säännöllisesti. Tältä tililtä maksetaan yleiset, yhteiset kulut. Omat harrastukset ym. maksetaan omalta tililta.

Sofié

Heippa!

Nimenomaan :)

Tai itse olen ainakin ollut aina todella itsenäinen kaikissa asioissani ja niin ovat myös ystäväni ymprillänikin. Olemme kaikki koulutettuja, jotka haluavat pärjätä itse ja sen takia meille kaikille on todella tärkeää että meillä on myös omat rahat :)

Sofié

Hih, me emme ole pihejä, enemmänkin ehkä niin että omat asiat menevät kumminkin vielä yhteisten asioiden edelle :)

AnnaJ

Meillä on yhteinen taloustili, jonne kumpikin siirtää X summan kuukaudessa. Tältä tililtä menee lainalyhennykset, bensat ym yhteiset pakolliset maksut. Kummallakin lisäksi omat tilit ja ne rahat sitten käytetään mihin itse haluaa.

ansu

meillä pistetään kaikki about 50-50, omat ostokset (vaatteet, kirjat, elektroniikat yms) tosin omista pusseista. s-tiliä voisi tietty hyödyntää yhteisenä ruokatilinä, nyt kun maksetaan noin suunnilleen vuorotellen kaupassa.

Katka

Itselleni on todella tärkeää, ettei ole yhteisiä rahoja miehen kanssa. Jotenkin koen, että oma itsenäisyys kärsii, jos en saa itse hallita varojani ja ostaa mitä haluan. Yhteinen tili meiltä löytyy silti ja sinne siirretään saman verran rahaa joka kk ja sieltä maksetaan kuukausittaiset kiinteät menot. Ruokakaupassa maksetaan vuorotellen, mutta ei kyllä lasketa joka senttiä puoliksi. Joskus ärsyttää, kun itse haluausin laittaa ruokaan tosi vähän rahaa, jotta esim. matkusteluun ja muuhun kivaan jäisi enemmän :)

inni

Minulla on kortti mieheni tilille, jolta maksamme kaikki menot niin ruuan kuin asumisenkin. Omat rahani =opintotuki+lapsilisät siirrän tarvittaessa mieheni tilille, mutta saatan jättää omalle tilille makaamaan. Ne on kiva muistaa huonon rahatilanteen hetkellä. Jaamme siis rahamme ja sovimme yhdessä kaikista ei-pakollisista ostoista. Tämä sopii meille molemmille :)

Maee

Yhteiset raha-asiat hoituvat meillä aika suurpiirteisesti. Kummallakin omat tilit ja omat tulot - myös aika erilaiset omat menot. Minä ostan vaatteita, sisustusjuttuja ja kauneudenhoitoa, mies tekniikkaa ja moottoripyöräilyjuttuja. Ruokakaupssa käymme yleensä kerran viikossa yhdessä, ja ostokset maksetaan arviolta puoliksi. Siis kapula ostoshihnalla ostosten puoliväliin - ja yllättävän tasan summat yleensä menevät. Isommat ostokset maksaa toinen, ja toinen laittaa toisen tilille puolet summasta (siis esim. sohva tai muut isommat yhteiset hankinnat). Kumpaakaan ei häiritse, vaikka ei sentilleen olla sujut. Yhteisymmärrys lienee aika hyvä lähtökohta näissä asioissa :)

Yhteiset rahat

Meillä on molemmilla omat tilit, mutta yhteiset rahat. Allekirjoitan erään kommentoijan moton, jonka mukaan "kyllä maailma tasaa". Meillä molemmat saavat ostaa ja harrastaa mitä itse haluavat ja kaikki kustannukset maksetaan yhteisistä rahoista. Toimii hyvin varmaan sen vuoksi, että minulla ja rakkaallani on hyvin samankaltainen tapa käyttää rahaa. :)

Jennu

Meillä on yhteinen taloustili ja yhteinen säästötili sekä yhteinen "häätili". Tämän lisäksi molemmilla on omat palkkatilit. Aina palkkapäivinä siirretään x-määrä euroja taloustilille, josta maksetaan kuukauden ruokaostokset. Tämän lisäksi vuokra yms muut yhteiset maksut maksetaan suurinpiirtein puoliksi.
Säästötili on puolestaan matkailua, yhteisiin isompiin hankintoihin tarkoitettu tili, jonne laitellaan kuukudesta riippuen enempi tai vähempi rahaa :) ja sitten se "häätili", ollaan varmaan kolme-neljä vuotta säästetty häitä varten rahaa. Kiire ei ole, siksi summatkin pyörii kuukausittain muutamissa kymmenissä euroissa. Heh.

Omat palkkatilit ovat ehdottomia, saa shoppailla hyvin mielin itse tienaamiaan rahoja :) mutta kyllä nuo yhteiset tilit helpottavat päivittäisten asioiden hoitoa.

Esmeralda

Meillä on ollut naimisiin menosta saakka yhteiset rahat ja yhteinen tili. Hyvin toimii kun kaikki talouteen tuleva raha tulee ja menee samalta tililtä, pysyy kokonaisukuva talouden tilasta molemmilla selvänä!

Sanna

Meillä raha-asiat on hoidettu erittäin ei-fiksusti. Käymme molemmat kaupassa itsekseen ja sitten oman pään sisällä pohdimme, että mitähän sinne jääkaappiin tarvitsisi. Lopputulos on usein se, että ostamme kummatkin samoja asioita ja jääkaapissa on sitten kaksi kertaa se iso kermajuusto ja neljä pakettia jauhelihaa. Huvittavinta on se, että yleensä kävelemme samaa matkaa kaupoille, toinen poikkeaa Lidliin ja toinen K-Kauppaan ja ostetaan mitä ostetaan, ja sitten kotiin ihmettelemään ostoksia. Voisi toki sopia etukäteen, että kuka ostaa mitäkin!

Maria

Olemme lapseton, piiitkään yhdessä ollut pariskunta. Raha-asioista ei koskaan tule kinaa, kun molemmat hankkivat tarvitsemansa/ haluamansa, oman kiinnostuksen mukaiset asiat omilla rahoilla. Toki meillä on yhteinenkin tili, jonne laitetaan tietty summa kuukausittain. Sieltä maksetaan asumiseen liittyvät kustannukset ja yhdessä päätetyt suuremmat hankinnat. Ruoat maksamme suurinpiirtein puoliksi.
Eipä olisi kivaa neuvotella jokaisesta kenkäparista, laukusta ja sisustustavarasta sekä miehen teknisten laitteiden ja veneilyharrastukseen liittyvistä hankinnoista.

ss

Meillä on omat tilit, joilta hankimme kaiken mitä itselleen haluaa (ostan myös joskus omalta tililtä jotain kotijuttujakin, kuten vaikka kukkia, joihin mies ei halua osallistua :D) Ruokaa, taloustavaroita, laskuja, yhteisiä bensakuluja, vuokraa ym. varten on yhteinen taloustili, jolle mieheni laittaa kuukausittain hieman enemmän rahaa, koska hän syö paaaljon enemmän ostamastamme ruuasta, kun minä.
Näen jotenkin itse, että oma tili on oltava henkilökohtaisiin hankintoihin, sillä tuntuisi oudolta ostaa esim. vaatteita yhteisistä rahoista. Yhteinen tili on kuitenkin ehdoton, sillä muuten meillä menisi aivan sekaisin kumpi on maksanut milloinkin mitäkin, emmekä sitä tilannetta tahdo, koska molemmat olemme vähävaraisia opiskelijoita, eikä varsinaisesti huvita päätyä "vahingossa" maksumieheksi yksin yhteisiin menoihin. Näin siis meillä toimii, tapoja on monia ja jokaisella parilla omansa :)

lq

Meillä on yhteinen ruokatili, johon siirrämme kuukausittain sovitun summan rahaa. Tältä tililtä maksamme kaikki ruokaostokset ym. Välillä tiliä käytetään myös ravintolaillallisten, viinilasillisten ja muiden vastaavien maksamiseen.

Ruokatilin lisäksi molemmilla on omat palkkatilit.
Matkat ja muut isommat hankinnat maksetaan suurinpiirtein puoliksi(siirtelemme tarvittaessa rahaa tilitä toiselle). Ostan ajoittain myös omalla rahallani uusia pyyhkeitä ym. pieniä sisustusjuttuja kotiin. Näille ei tosiasiassa olisi mitään tarvetta vaan ostan ne omasta halustani. Tämän vuoksi koen myös perustelluksi maksaa ne itse.

Mielestäni on tärkeää säilyttää itsenäisyytensä ja omat rahansa. En siis varmaan suostuisi luopumaan omasta palkkatilistä, mutta yhteinen ruokatili helpottaa huomattavasti arkea.

Annastiina

Meillä on ollut yhteinen talous naimisiin menosta lähtien (yli 11 v). Aluksi oli yksi yhteinen tili, mutta sitten kun minulle tarvittiin henkilökohtaiset pankkitunnukset, otin ?oman? tilin, johon palkkani nyt menee. Kaikki tilit on kuitenkin ristiin, ja meillä minä hoidan kaikki raha-asiat, eli maksan laskut, laitan säästötilille ym. Kerron sitten tilannetietoja miehelle, joka esim. oli yhdessä vaiheessa yli vuoden ilman omia verkkopankkitunnuksia kun ne olivat menneet lukkoon eikä hän saanut aikaiseksi käydä pankissa hoitamassa niitä kuntoon ? Mieheni tienaa reilusti enemmän kuin minä, mutta emme millään lailla laske kumpi käyttää mitäkin. Miehellä on yksi kallis harrastus, mutta sen kuluerät ilmoittaa aina minulle etukäteen, vaikka en sitä ole vaatinutkaan. Minä taas ostan itselleni vaatteet, kengät ym miten hyväksi näen, vaikkakin kerron kyllä jos jotain kalliimpaa aion hankkia. Samoin kotiin ostan kaikki jutut, eikä mies ole mistään koskaan valittanut. Ruokakaupassa meillä käyn pääsääntöisesti minä, mutta rahan vuosi sillä ei olekaan merkitystä, kun ne ovat yhteisiä. Mieheni joskus vitsailee, että häneltä on taloudellinen itsenäisyys mennyt, kun ei näe rahaliikennettä koskaan, mutta oikeasti olemme todenneet todella toimivaksi tämän systeemin, että toinen hoitaa käytännön raha-asiat. Monesti olen miettinyt, että mieheni täytyy todella luottaa minuun näissä raha-asioissa, koska useinkaan ei edes avaa omalla nimellään tulevia laskuja, kun tietää että minä hoidan ne ? Tähän systeemin toimivuuteen vaikuttaa tietysti se, että näkemyksemme rahan käytöstä on hyvin samanlainen. Meillä kummallakin on myös lapsuudenkodin perintönä tämä naisten hoitama talous, ehkä se sen vuoksi sujuu niin luonnollisesti.?

Omi

Meillä on yhteinen taloustili. Sinne laitetaan sama summa (paitsi nyt kun olen kotona lasten kanssa laitan vähemmän). Tililtä menee ruokamenot, vastikkeet ja joitakin laskuja. Muuten maksellaan menoja miten sattuu. Tällä hetkellä mies maksaa huomattavasti enemmän. Asia muuttunee hieman kun palaan syksyllä taas töihin.

Merita

Meillä on juuri tuollainen S-pankin yhteinen tili, jota käytämme ruoan ja muiden yhteisten hankintojen ostamiseen. Tämä toimii aina niin kauan kun molemmat muistavat siirtää tilille lisää rahaa. ;)

Emskii

Meillä menee periaatteessa sillain että vuorotellen maksellaan. Välillä toisella meistä saattaa olla permpi rahatilanne joten sillon on luonnollista et toinen maksaa enemmän :) nyt meillä on yhteinen tili tulevaa Canadan reissua varten! Tulevaisuudessa tulee kyllä olemaan yhteinen tili, kun tilanne muuttuu.

Haa

Meillä on ollut jo vuosia mieheni kanssa yhteinen taloustili juurikin tuolla s-pankissa (sikälikin tämä on ollut helppo ja kätevä ratkaisu, kun s-ryhmän kaupat ovat jo vuosia olleet meidän lähikauppanamme). S-tilin lisäksi kummallakin on omat henk.koht. tilit, joista makselemme omat henkilökohtaiset halumme ja menomme.

taru

Meillä menee tällähetkellä raha-asiat niin, että mies suurempituloisena maksaa suurimman osan ostoksista koska minä olen hoitovapaalla lasten kanssa kotona. Toimii meillä hyvin näin vaikka ajoittain vähän omat pienet tulot ahdistaa. Sitten kun palaan työelämään niin yhteinen säästö/ruokatili voisi olla hyvä idea.

Charlotte

Meillä on mieheni kanssa eri tilit.Yhdessä isommmista asioita päätetään. Kaupassa käydään kuka ennättää, minulla ruuanmaksusta päävastuu.Meillä on omakotitalo jonka menoja molemmat kustantaa. Taloudessa on kaksi autoa ja niiden kuluja ja korjauksia mieheni maksaa.Molemmat maksaa omien autojensa bensat ja vakuutukset. Lasten vaatteet ja sisustus sun muut, minun kontolla.Yhdessä maksellaan kuitenkin :)

Nipukka

Meillä on avomieheni kanssa ollut oikeastaan ihan alusta asti yhteiset rahat. Tavattiin ihan opiskeluaikojen alussa, jolloin molemmat kituutti opintotuella ja satunnaisilla kesäduuneilla. Rahaa oli vähän ja pääsääntönä oli, että se maksoi kumman tilillä sattui olemaan katetta. Samalla hyvällä menetelmällä mennään vieläkin, lähes kuusi vuotta myöhemmin. Yhteinen tili meiltä löytyy, avasimme sen ennen kuin muutimme yhteen. Tosin käytämme rahoja niin sekalaisesti sieltä täältä eri tileiltä ja eri pankeista että yhteisellä tilillä ei juurikaan ole merkitystä.

Käytännön raha-asiat olen ulkoistanut miehelleni. Hänellä on verkkopankkitunnukseni ja hän hoitaa kaikki laskut, asuntolainan yms, minua ei voisi vähempää kiinnostaa. En koe tätä lainkaan itsenäisyyttäni uhkaavaksi, vaan pikemminkin vapauttavaksi. Olen aina inhonnut raha-asioita ja jokaisen sentin kanssa vitkuttamista, joten järjestely on aivan loistava. Minun itsenäisyyteni ei ole kiinni siitä, kuka naputtelee sähkölaskun maksuun verkkopankissa.

Sigrid

Meillä on kummallakin omat sekä omat tilit, omiin juttuihin että yhteinen tili, josta menee lainan lyhennykset ym. yhteiset laskut sekä isommat menot/hankinnat. Yhteiselle tilille meillä ei ole korttia, joten ruokaostoksissa ja muissa yhteisissä menoissa, jotka maksetaan kortilla tai käteisellä toteutamme kuittisysteemiä, eli kerätään kuitit, merkataan kumpi maksanut ja tasataan tilit, pyrkimyksenä kuukauden jälkeen, nooh, taitaa olla mennyt kolme kuukautta kun viimeksi noita kuittteja on laskesteltu :)

Tuo "kuittisysteemi" on ehkä vähän on vanhentunut meillä, koska hirveän tarkkaan ei jakseta laskella ihan jokaisen euron päälle. Systeemissä on ollut kyllä se hauska puoli että on voinut itsekin havannoida mihin sitä rahaa oikein menee ja kuinka paljon, paremmin kuin vain tiliotetta katselemalla.

Suoraan omat menot ja juuri esim. harrastuskustannukset maksetaan ihan itse, enkä osaisi ajatellakaan tilannetta että joskus meillä olisi vain yhteisiä tilejä, että luonnollisesti varmaan jatkossakin on sekä omat tilit että yhteinen tili.

TiiaHanna

Saako tähän osallistua vaikka ei vielä virallisesti asuisikaan toisen kanssa yhdessä? :D Noh, kerron kuitenkin kuinka meillä.

Yhteisiä tilejä ei vielä ole, mutta eiköhän sellainen olisi hyvä perustaa sitten kun toivottavasti jonain päivänä muutamme miehen kanssa yhteen. Tuolta tililtä maksettaisiin sitten yhteiset menot, vuokrat, laskut, ruokaostokset jne....Haluan kuitenkin että molemmilla säilyisi omat tilit (enkä usko että mieskään kovin innostuisi yhteisistä varoista), sillä itse olen välillä melko tuhlailevainen enkä usko miehen arvostavan kaikkia niitä kosmetiikka- ja kenkäostoksia, mikäli ne yhteisillä rahoilla ostaisin ;)

Nykyisin maksamme ruokaostoksilla suurin piirtein puoliksi sekä ravintolat yms. kumpikin maksaa itse. Kuitenkin jos vietämme pitempiä aikoja toistemme luonna, saattaa toinen käydä kaupassa toisen ollessa töissä, eikä sillion juurikaan aleta kuitteja kaivelemaan esiin ja senttejä laskemaan :)

Eeva Karjalainen

Me halusimme järjestää ruokaostokset kätevästi pari vuotta sitten, kun aloitimme seurustelun. Näistä asioista kun helposti tulee ihan turhaa kränää. Laskeskelimme ensin, paljonko ruokaostoksiin menee kuussa rahaa ja päätimme paljonko kumpikin laitamme palkkapäivänä taloustilille rahaa. Palkkapäivänä muiden laskujen yhteydessä laitamme kumpikin saman verran rahaa - niin, että se varmasti riittää ruokaostoksiin ja yhteisiin ravintolakäynteihin. Eipä tarvitse miettiä, kumpi maksaa ja molemmat voivat ostella omia juttujaan "omilla rahoillaan". Sekin on tärkeää. Eli meillä on erikseen minun rahat, hänen rahat ja meidän rahat - s-debitillä tietty!

aiai

Molemmilla on omat tilit, mutta asumis- ja ruokakulut jaetaan tasan vuorottelemalla maksuja. :)

Myy

Meillä on yhteinen käyttötili. Sieltä maksetaan ruuat ja taloustarvikkeet, sähkö, vesi, vastikkeet ja asuntolainan lyhennykset. Eli kaikki arjen perusasiat. Molemmat laittavat sinne kuukausittain rahaa; enemmän tienaava hieman enemmän kuin vähemmän tienaava, niin tasapaino säilyy. :) On toiminut vuosikausia moitteettomasti.

Ihan siihen en olisi valmis siirtymään, että molempien palkat menisi suoraan samalle tilille ja sieltä hankittaisiin kaikki. Tämä puolivälin ratkaisu on hyvä, niin molemmat saa silti tehdä omia hankintoja, jotka ei heti summaltaan näy toiselle. :D

AnnikaK

Meillä molemmilla on omat tilit. Yhteisten ostosten summat jaetaan puoliksi. Käytössämme on lista, johon merkkaamme molemmat omat ostoksemme ja laskemme summat yhteen. Siitä näkee helposti, mitä kumpikin on yhteisiin ostoksiin kuluttanut. Käytännössä siis sama idea kuin yhteisellä tilillä, hieman hankalammin vain toteutettuna.

Heli

Suunnilleen puoliksi maksetaan ruoka- ja muut peruskulut, isommissa hankinnoissa sitten mietitään tarkemmin. :)

Noora K

Hassua, miten erilaisia taloustapoja pariskunnilla on. :) Me olemme olleet yhdessä kohta kuusi vuotta, ja aluksi (kun olimme molemmat suht köyhiä opiskelijoita) yritimme tasata ruokamenot puoliksi niin, että kaupassa ostokset jaettiin kahtia kassalla. Ravintolassa yms. maksoimme vuorotellen tai puoliksi, miten milloinkin. Puoliso maksoi useammin, koska hänellä oli silloin osa-aikatyö, minulla ei. Emme missään vaiheessa jaksaneet laskea menoja sentilleen, ja pikkuhiljaa rahat muuttuivat enemmän ja enemmän yhteisiksi. Tätä nykyä meilä on edelleen omat käyttötilit, mutta molemmilla on niihin käyttöoikeudet ja verkkopankkitunnukset. Lisäksi olemme yhdistäneet säästötilimme ja hankkineet ASP-tilin. Kaikki isommat hankinnat pohditaan yhdessä, mutta periaatteessa kumpikin saa ostaa kaiken haluamansa (jos rahaa on riittävästi). Emme ole mitään tuhlareita tai kamalan saitoja kumpikaan, joten riitaa yhteisistä rahoista ei ole juuri tullut. Ymmärrän myös itsenäisyyspointin, mutta tämä järjestely ei ole minun itsenäisyyden tunnettani mitenkään vähentänyt. Se kun on täysin omien toiveideni mukainen. :)

Oikeastaan meillä voisi siis yhtä hyvin olla yhteinen käyttötili.

petra

Omat tilit on mutta ruoka ostetaan vuorotellen, kai suurin piirtein puoliksi siis menee. Yhteistä ruokatiliä on mietitty.. saa nähdä milloin toteutuu.

-e-

Meillä on mieheni kanssa yhteinen lainanhoitotili, jolta makselemme asunto- ja remonttilainaa sekä satunnaisesti myös yhteisiä isompia esim. vakuutuslaskuja. Lisäksi laitamme kuukausittain molemmat saman summan s-tilille ruokamenoja varten. Tämä toimii kohdallamme loistavasti ja rahasta emme ole tämän systeemin aloittamisen jälkeen tainneet kinastella enää kertaakaan :)

VivianP.

Hei Sofie,
Yhdessä ollaan mieheni kanssa oltu yli 8 vuotta, tästä 4,5 vuotta naimisissa. Lapsia meillä kaksi 6 ja 8 vuotiaat pojat.

Ollaan asuttu yhdessä omistamassa asunnossa 6,5 vuotta; asumiseen liittyvät kulut ollaan jaettu puoliksi (sina maksat tämän, minä tämän -periaatteella).

Ruokaostokset maksamme vuorotellen, tai se maksaa jolla on rahaa. Yritämme(huomaa sana yritämme :)) kuitenkin käydä vain kerran viikossa kaupassa ja saada kaikki tarvittavat viikoksi hankittua.

Meillä ei siis edelleenkään ole yhteistä käyttötiliä, vaan maksamme kaikki puoliksi. Tästä olen keskusteluja käynyt tuttavien kanssa, mutta tämä toimii meillä näin. Meillä on yksi yhteinen säästötili, mutta sinne harvemmin mitään säästämme.

Sisutukseen liittyvät hankinnat teen itse -en voi olettaa että toinen maksaisi jostain mitä ei omasta mielestä tarvitse/halua. Isommissa hankinnoissa (mm. kalusteet, remontit) teemme päätöksen yhdessä.

Itse ostan lapsille vaatteita ja maksan suurimman osan sisustus hankinnoista - vastapainoksi mieheni maksaa meidän perheen lomareissut.

Eli noin 50/50 meillä. Emme toki laske kaikkea pennillee,pääasia on että molemmat kantavat kortensa kekoon. Rahasta emme silti koskaan riitele!

Tämmönen sepitys, mutta itsepähän kysyit! ;) hih

Emma

Me olemme mieheni kanssa syksyllä muuttamassa ensimmäiseen omaan kotiimme, ja muuton yhteydessä suunnittelemme vihdoin avaavamme yhteisen taloustilin s-pankkiin. Tähän mennessä yhteiset menot on maksettu suunnilleen vuorotellen.

Mahina

Meillä on yhteinen käyttötili, jolle tulee palkat. Yhteinen säästötili, jollesiirretään aina ylimääräistä matkoja varten. Käyttötililtä maksetaan laskut, mies maksaa, sillä minä naisena ahdistun herkemmin isojen rahojen pyörittämisestä. Käyttötililtä saa kumpikin tehdä hankintansa. Osa rahasta menee sitä tarvitsevien auttamiseen. Näin yksinkertaisuudessaan.

Ouimi

Ihanaa, tykkään tälläisistä kaikista raha- ja säästämisjutuista. Tykkään jopa pyöriä nettipankissa, seurata tilitietoja yms, vaikka raha opiskelijana ei tietenkään ole mikään suuri. Mutta siis paras on kun kummallakin on omat tilit ja sen lisäksi yhteinen tili, jolta maksetaan yhteiset menot (ruoka, vuokra yms.)

Ullalaa

Yhteen muutettaessa perustettiin taloustili, mistä maksetaan juuri asuminen,sisustukseen liittyvät menot ( molemmilla aika samanlainen ja hintainen maku onneksi)huonekalut kun muutettiin, ruoat ja välillä yhteiset "arkiset" ravintolakäynnit. On toiminut todella hyvin!

Susanna. S

Hei,

Olemme mieheni kanssa olleet nyt 1,5 vuotta naimisissa ja yhteistä taloutta pyörittäneet 5 vuoden ajan. Meillä normaalisti raha-asiat jakautuu aika tasapuolisesti. Kaupassa maksetaan vuorotellen ja molemmat tietysti osallistuu asumiskustannuksiin. Minä sisustushankintoihin ja mies sitten hoitaa omat hömpötyksensä;)Hifistelyt ja auton. Nyt kuitenkin olen hoitovapaalla ja omat tulot eivät päätä huimaa, joten suurimmat maksut hoitaa mies. Meillä ei siis yhteistä tiliä ole, koska asiat ovat näinkin toimineet hyvin. Tosin olemme puhuneet, että yhteinen säästötili, minne palkasta siirtyisi automaattisesti tietty summa olisi hauska. Vuodessa sinne voisi saada säästöön vaikka pienen jemman ulkomaanmatkaa varten.

stiinapauliina

Meillä omat tilit. Ruokalista suunnitellaan yleensä sunnuntaina seuraavalle viikolle (nautin siitä suunnittelusta) ja maanantaina käydään/jompi kumpi käy kaupassa. Maksetaan vuorotellen viikon ruokaostokset, jolloin menee aikalailla tasan. Ja sitten perjantaina haetaan kaupasta vain tarvittaessa maitoa, salaatti tai muuta tuoretta. Toimii ja voin suositella. Säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. :)

Johanna

Meidän kahden hengen taloudessa on myös käytössä S-Pankin tili, josta maksetaan kuukauden ruokakulut. Tiliä käytetään välillä myös muiden yhteisten menojen maksamiseen. Mieheni on jo työelämässä, mutta minä opiskelen, joten hän on periaatteessa päävastuussa perheemme elättämisestä. Käymme ruokaostoksilla noin kaksi kertaa viikossa eli alkuviikosta ja sitten viikonloppuna. Näin säästyy rahaa, kun jaksaa vaan ensin miettiä mitä syö seuraavan viikon. Suosittelen kokeilemaan :) Sitten, kun siirryn itse työelämään, jatkamme samanlaisella mallilla, mutta kumpikin siirtää rahaa kyseiselle tilille tietenkin suhteessa omaan palkkaan. Yhteiset menot maksetaan yhdessä ja omat menot on sitten omia :)

heartbeat

Olemme hankkineet yhteisen tilin ruokaostoksia varten, mutta totesimme ettei se toimi. Syömme molemmat 99% omia ruokia. Maksamme kaikki muut paitsi isot ostokset (tv, huonekalut...) itse. Joskus on vaikea saada mies osallistumaan sisustusostoksiin, kun sille kelpaisi kulahtaneet muilta saadut huonekalut ja verhot...enkä sitten halua kustantaa niitä itse, koska toinen saisi sitten kuitenkin nauttia niistä :D

Tienaamme suurinpiirtein saman verran molemmat, joten kummankaan ei tarvitse ruokkia toista, vuokrakulut on puoliksi:)

mili

Meillä omat tilit ka yhteinen asintolainanhoitotili. Kumpikin maksaa omat menonsa, laskut maksaa se, kellä on rahaa. Meillä tällä hetkellä on niin pienet tulot, että kaikki tulevat rahat myös menevät. Yhteinen ruokatili ei olis huono idea ollenkaan

Usvakettu

Asumme opiskelija-asunnossa ja vuokraamme sisältyy käyttömaksu, joka kattaa kaiken eli sähköt, veden, netin ja autopaikan. Näin ollen maksamme vain molemmat oman osamme vuokrasta eikä muita laskuja tule. Omat kännykkälaskut maksamme itse.

Ja mitä tulee ruokaan ja muihin arjen pikkumenoihin, maksamme ne yhteiseltä S-Pankin taloustililtä. Laitamme molemmat rahaa tilille satunnaisesti rahatilanteesta riippuen. Avomieheni laittoi vielä hetki sitten tilille huomattavasti enemmän rahaa, koska minulla ei ollut muita tuloja kuin opintotuki, josta suurin osa meni vuokraan, mutta nyt kesätöiden alettua minäkin pystyn jälleen osallistumaan. Vielä vuosi sitten minä elätin meitä molempia, koska tuloni olivat huomattavasti suuremmat, joten aika vastavuoroista tämä on.

Emme ole turhan tarkkoja rahojemme suhteen, joten makselemme surutta toistemme kuluja. Hän siis saattaa maksaa Sokoksella kosmetiikkaostokseni ja minä hänen lentolippunsa. Isommista ostoksista keskustelemme yhdessä, mutta molemmat saavat tietysti harkita itse mikä on oma rahatilanne ja kuinka paljon rahaa voi johonkin sijoittaa.

Emme juuri puhu rahasta, koska emmme koe sitä tarpeelliseksi. Tämä malli toimii meillä tällä hetkellä todella hyvin. Jos joskus esimerkiksi päädymme ostamaan oman asunnon tai saamme lapsia, suunnittelemme kenties näitä asioita vähän tarkemmin.

Maikki

Meillä menot jaetaan osittain, johtuen suuresti siitä, että avomieheni tienaa huomattavasti paremmin kuin minä. Tilannetta mutkistaa vielä se, että asumme osan vuotta eri kaupungeissa. Mutta pääsääntöisesti ruuat maksaa se jolla on sillä hetkellä parempi rahatilanne ja molemmat kustantavat omat "harrastuksensa", eli minä omat kosmetiikkani, koirien tarvikkeet ja vaatteet, mies elektroniikan jne. Toimii ainakin meillä kivasti, vaikka usein toivoisin voivani osallistua enemmän pakollisiin menoihin :)

santra

Meillä on omat käyttötilit ja säästötilit sekä yhteinen säästötili, millekään yhteiselle taloustilille emme ole tunteneet tarvetta. Asumiskulut ja suuremmat ostokset, kuten huonekalut ja matkat, maksamme puoliksi, ruokakaupassa käy ja maksaa se, joka ehtii. Joskus olemme laskeneet paljon ruokaan menee rahaa kuussa ja suunnilleen saman verran olemme maksaneet. Todennäköisesti vähän vaihtelee, kumpi maksaa missäkin kuussa enemmän ruoasta, mutta eiköhän se ainakin vuositasolla suunnilleen tasan mene. Rahat ovat kuitenkin siinä mielessä yhteisiä, kun naimisissakin ollaan, eikä kumpikaan meistä niin tarkka omista rahoistaan ole, että sentilleen tarvitsisi menoja jakaa. Omat laskut ja muut ostokset kumpikin tietysti huolehtii itse.
Tällä hetkellä tosin asumme väliaikaisesti eri maissa, joten kulutkin jakaantuvat vähän toisin kuin normaalisti eli molemmat maksavat itse asumisensa ja ruokansa, jaamme vain joitakin vakuutusmaksuja, mutta emmeköhän palaa vanhaan malliin, kun taas ollaan samassa maassa molemmat.

Riina

Edellisestä parisuhteestani viisastuen avasimme yhteisen "ruokarahatilin" heti nykyisen poikastäväni kanssa yhteen muutettuamme. Opiskelijoita kun ollaan, tulot ovat pienet ja suunnilleen yhtä suuret, ja koin aikaisemmin epäreiluksi sen, että itse kävin ruokakaupassa huomattavasti exääni useammin ja tavallaan ruokin hänetkin vähistä rahoistani.

Yhteinen ruokarahatili toimii loistavasti! Tililtä maksetaan normaalien ruokaostosten lisäksi myös yhteiset hankinnat. Ravintolassa mies saa leikkiä herrasmiestä, vaikka raha meneekin yhteistä pussistamme ;)

Laitamme tilille yhtä isot summat rahaa sen tyhjentyessä. Omat henkilökohtaiset hankkeet tehdään omilta tileiltä. Lisäksi maksan itse omilla rahoillani "tarpeettomat" jutut kuten sisustusasiat...

Todennäköisesti siinä vaiheessa kun jompi kumpi alkaa tienata toista enemmän ja menotkin kasvavat, muuttuu asia niin, että toinen sijoittaa automaattisesti enemmän yhteisiin menoihimme. Itse valmistun näillä näkymin aiemmin ja pidän luonnollisena sitä, että työssäkäyvänä tulen rahoittamaan myös opiskelijapuolisoni elämää.

NeaK

Omat tilit, mutta yhteiset rahat. Se maksaa laskut ja muut menot, jonka tilillä on rahaa. Toistemme käyttötileihin meillä on käyttöoikeus, joten kumpikin näkee nettipankistaan aina paljon tileillä on. Isommista ostoksista sovitaan aina yhdessä.

LeAnn

Meillä on yhteinen tili, jonne menee molempien palkat. Lisäksi on yhteinen säästötili isommille ostoksille. Minä hoidan ruokaostokset, laskut yms yhteiseltä tililtä. Hyvin on meille sopinut. :-)

Katja

Meillä on juuri tuo S-pankin tili käytössä. Sieltä teemme kaikki päivittäistavaraostoksemme. Mutta esimerkiksi molempien omien autojen bensat yms. maksaa kumpikin omalla kortillaan. Muutoin rahaa pitäisi olla vähän väliä siirtämässä S-pankkiin, kun palkat eivät tule sinne kuitenkaan.

Mia

Meilläkin pitkään ollut juuri noin, että molemmilla omat rahat ja menot puoliksi, kaupassakäynnit about vuorotellen. Toimi siihen saakka kun jäin lapsen syntymän jälkeen kotiin. Nykyään puolisoni maksaa enempi muita menojamme ja minä pääasiassa kaikki kauppalaskut kun kotiäitinä ns on aikaa kauppareissut hoitaa. Se on lapsellekin kiva ohjelmanumero kun reippailemme pari kertaa viikossa kaupoille.

Sen verran pitää vielä sanoa, että olemme mekin ahkeria S-bonuksen kerääjiä. Olemme useana vuonna tehneet jonkuk pitkän vkl-loman niin että lennot ja toisinaan jopa koko hotellimaksu on katettu pelkillä bonuksilla. On siis tullut todettua, että keskittäminen kannattaa.

Iina S.

Meillä on suunnitelmissa myöskin yhteisen taloustilin avaaminen lähitulevaisuudessa, saapi nähdä miten se toimii käytännössä. Tähän asti on hoidettu ruokaostoksia vuorotellen tai jos on oltu yhdessä ruokakaupassa, niin on laitettu ostokset puoliksi ja molemmat maksettu toinen satsi.
Ehkä enemmänkin se ostoskorin sisältö tuottaa enemmän päänvaivaa kuin se, että kuka maksaa. Itse pyrin aina valitsemaan edullisempi vaihtoehtoja ja mies taas surutta kippaa koriin mitä huvittaa hintojen sen enempää tutkimatta. Opiskelijabudjetilla kun vielä toistaiseksi ollaan liikenteessä, niin itseä aina hirvittää moinen.

Rosa

Olemme asuneet yhdessä nyt vuoden ja meillä homma menee niin, että ostelemme kumpikin tahoillamme ja kuun lopuksi tasaamme tilit ruuan ja muiden yhteisten menojen osalta. Kulut jaetaan tasan puoliksi. Isommista hankinnoista neuvotellaan etukäteen. Tämä on toiminut toistaiseksi, mutta ehkä jatkossa voisi harkita yhteistä tiliä tai jotain muuta systeemiä.

Els

Sinkkuna nämä ruokaraha asiat järjestyvät kyllä helposti, mutta kovin pitkää aikaa siitä ei ole, eli muistan kyllä käyneeni "käytännön tasa-arvo keskusteluja" Prisman juusto-tiskillä ts. neuvotteluita juuston valinnasta, kun yhteisistä ruoka rahoista oli kyse ... ja aina, kun näen näitä samanlaisia pariskuntia, niin väkisinkin alkaa hieman hymyilyttämään :)
ja vaikka olen vankka tasa-arvon kannattaja...niin kieltämättä välillä ketutti käydä näitä neuvotteluita väsyneenä työpäivän jälkeen, kantaa omaa kassiaan ja avata itse ovensa, sillä tuo asetelma meillä 'valui' ajan myötä ihan kaikkeen, mutta kuten on todettu jo aikaisemmin, tärkeintä on, että homma toimii...ja ihmiset on onnellisia :)...

Tuo S-pankin tili on tosi kätsy, itselläni se toimii tällä hetkellä ns. kirppis- tilinä, eli jos kyllästyn johonkin hankkimaani juttuun ja olen sen myynyt, niin sitten voin taas hussailla, joko kaupungilla tai kirppiksellä jotain uutta kivaa tuolta s-tililtä :)

Hensu

Ollaan oltu yhdessä reilu 5 vuotta ja täysin yhdessä asumista takana reilu vuosi, sitä ennen molempien opiskellessa muutamia kuukausia yhdessä ja sitten etäsuhteessa välillä. Meillä on omat tulot ja tilit, yhteinen tili on avattu muttei ole käytössä. Minä käyn töissä, hän vielä etsii töitä ja tekee matalapalkkaisia harjoitteluita, joka tekee raha-asioistamme monimutkaista. Ruoka menee suurinpiirtein tasan, hieman enemmän puoliso maksaa, sillä hän syö noin 3 kertaa enemmän kuin minä... Ja se on hänelle ok. Asunto on minun omistusasunto, joten kalliit lyhennykset maksan täysin itse ja hän maksaa sitten vastikkeen. Netin maksu on hänellä ja sähkön minulla. Kaikki omat menot sis. myös vakuutukset ym menee omilta tileiltä, tosin ajoittain ostelen hänelle kivoja vaatteita tms jos hänellä ei ole varaa, mutta silloinkin hän ennemmin toivoo ne kirjattavan velaksi, sillä ei halua elää minun siivellä. Sisustus, astiat ym on aivan täysin minun maksamani, hän tosin suunnittelee maksavansa osan takaisin kunhan saa kunnon töitä, niitä en kuitenkaan itse mitenkään vaadi. Hän tulee kuitenkn vielä ostamaan minulta asunnon puolikkaan ja tuolloin mennään sähkön, vastikkeiden ym suhteen puoliksi. Lisäksi minulla on auto, jonka kulut maksan itse, sillä ajan itse. Jos hän lainaa autoa, niin hän tankkaa omista rahoistaan. Tilanne siis hyvinkin epätasapainoinen, muttei riitoja tms ole tullut, helposti on asiat sovittu aina. Olemme vain hieman eri tahdissa valmistumisen ja työllistymisen suhteen. Joskus tulee huono omatunto, että minulla alkaa olla jo hyvät säästötkin töiden pohjalta ja hänellä taas on rahan suhteen aika kitkutusta, mutta toisaalta minäolen rahani tienannut ja miehenikin mielestä ne on ilman muuta minun säästöjä, eikä hänen. Lapsia ei ole, emmekä ole naimisissa.

Seuraa 

Blogiarkisto

2014
2013
2012
2011
2010