Yksi parhaista ystävistäni on alunperin Ranskasta ja olemme tutustuneet yliopistossa Vaasassa opiskellessani. Minun onnekseni tämä ranskatar on viihtynyt Suomessa viimeiset viisi vuotta ja olemme oikeastaan olleet kuin paita ja peppu heti siitä asti kuin ensimmäisen kerran tapasimme.

Hänen sukulaiset tulivat eilen pitkästä aikaa Suomeen joten näytimme heille eilen illalla hivenen Helsinkiä. Kävimme Tornissa teellä ja söimme Juuressa suomalaisia makuja modernisti.  En ollut ikinä aiemmin käynyt Juuressa syömässä, mutta mielestäni Juuri oli hivenen parempi mitä esimerkiksi Aino. Tunnelma oli lämpöinen ja ruoka ihan todella hyvää.

Tänään meillä on vuorossa suomalainen aamiainen jonka jälkeen menemme Kirkkonummen Hvitträskiin. Ranskattaren äiti ei tunnetusti puhu muuta kuin ranskaa, niin tämä on minulle erittäin hyvä ja intesiivinen kielikurssi. Se on niin harmillista kun ranskaa ei suomessa pääse puhumaan kun ihan silloin tällöin. Minun ja ranskikseni yhteinen kieli on nimittäin englanti, sillä  meillä on yleisesti niin paljon puhuttavaa että turhaudumme minun ranskaani ja hänen suomeensa. Tällä viikolla onneksi saan taas sopertaa ja puputtaa

Kommentit (4)

Sofié

Hip hei sinä!

No uskon! Hih, tämä kansainvälisyys tuli todistettua tänään.. Kehuin ranskaksi aamiaisella pöytäseurueelleni tarjoiliaa kauniiksi "elle e trés jolie". Tarjoilija vastasi: "merci". Vähän punastuin, mutta tämä meitä palvellut neiti oli kyllä niin kaunis että häntä kelpasi kehua ihan kaikilla kieleillä :)

Niin on varmastikin. Tai oikeastaan se on ihan itsestä kiinni. Yritän rohkaistua puhumaan ranskaa yhä enemmän ja enemmän, mutta kun se ei ole päivittäistä, niin nämä kielioppiasiat unohtuvat helposti. Vaikka pääasiahan se on että kieltä puhuu ja tulee ymmärretyksi. Pikkuisilla kielioppivirheillä ei todellisuudessa ole mitään merkitystä :)

Seuraa 

Blogiarkisto

2014
2013
2012
2011
2010