Kerroin teille vähän aikaa sitten Sinun, minun vai meidän -postauksessani, että olen mukana Indiedaysin ja S-Pankin yhteistyökampanjassa. Tässä kampanjassa ovat minun lisäkseni mukana upeat kanssasisareni Veera, Annika ja Karla. Tämä oli minulle vähän jännittävä kampanja, sillä en muutenkaan jaa juurikaan mitään todella henkilökohtaista, mutta pienen pohdinnan jälkeen uskaltauduin kertomaan teille hieman omasta arjestani.

Jokaisella meillä on varmasti vähän erilaiset elämäntilanteet ja ?tavat. Huomasin jo kanssasisarieni postauksista,  ja viimeistään niistä teidän kommenteista ensimmäiseen postaukseeni, että miten erilaisia elämäntapoja meillä pariskunnilla voi olla. Se on toki ihan ilmiselvää, että jokaisella pariskunnalla on ihan omanlaiset ja parhaaksi huomatut käytännöt. Täällä kotona Sohvin lisäksi asustelee myös toinen työssäkäyvä ihminen, eli meillä on kummallakin omat rahat. Kumpikin käy päivätöissä ja minä kirjoittelen toiseksi työkseni iltaisin ja viikonloppuisin blogia. Meillä kaikki jaetaan näin tasa-arvon mukaisesti enemmän tai vähemmän 50/50,  eli siellä raksun kukkarolla ei tarvitse käydä. Eli jos minä haluan jotakin, niin sen myös ostan ilman toiselta kyselemättä :)

Tämän kampanjan myötä olemme myös opetelleet muitakin järjestelmällisyyteen liittyviä asioita kuin pelkästään kaupassa käymistä. Meidän kodin sisäinen viestintä on ollut vähän retuperällä tässä viime aikoina.  Minulla on sellainen huono tapa, että jos ajattelen jotakin asiaa, niin luulen että raksulaiseni osaa lukea ajatukseni. Näitä ajatustenlukukärhämiä tulee varsinkin näihin kauppareissuihin liittyen.

Tämän kampanjan myötä olemme siis oppineet myös löytämään uusia tapoja, jolla helpotamme arkeamme monella tavalla. Laitoimme kauppalistan SkyDrivelle, josta kumpikin voi käydä katsomassa mitä sieltä kaupasta oikeasti tarvitsee ostaa. Olen näissä ruokatarvikkeissa aika tarkka, joten listasin mukaan myös ruokatarvikkeiden kuvat, että oikeat jogurtit ja wasabit tulee ostettua. Täten myös turhilta ostoksilta vältytään ja rahaa säästyy :)

Siirrämme ruokatilille kerran kuukaudessa rahaa ja käytämme ruokatiliä nimenomaan ruokaostoksiin liittyen. Muut ostokset hoidamme entiseen tapaamme omilta tileiltämme, sillä kummallakin on omat mielenkiinnonkohteet ja menot. Tämä herätti ainakin kommenttikentässäni keskustelua, sillä moni teistä koki tämän vähän erikoiseksi ratkaisuksi, mutta meille tämä vain sopii näin. Minä laitan tilille totta kai enemmän rahaa, sillä tämä minun toinen työni vaatii panostusta ruoka-aineisiin hivenen enemmän. Raksulaiseni taasen syö urheilemisen takia hivenen eri tavalla mitä minä, ja sen takia meidän ostoskorit näyttävät hyvinkin erilaisilta.  Minun syötävät kukat kun eivät vain sovi hänen ruokavalioonsa ;)

S-Pankin ruokatilin voi perustaa S-ryhmän toimipisteessä, S-Pankin puhelinpalvelussa tai S-Pankin verkkopankissa. Itse kävin Helsingin keskustan Sokoksella ja koin käynnin todella hyväksi vaihtoehdoksi, sillä meille varsinkin tämä oli hyvä ratkaisu kun opettelimme uusia arkikäytäntöjä. Ruokatilimme saldoa seurailemme ihan samalla tavalla mitä muidenkin tilien, eli verkkopankin kautta. Sähköpostiin voi tilata toki myös maksuttoman saldon seurantaviestin, jolloin verkkopankkiin ei tarvitse edes kirjautua.  Vaikka käytämme tiliä vain ruokaostoksiin, mutta bonusta keräämme totta kai muistakin ostoksista. Esimerkiksi kosmetiikkaostokseni olen keskittänyt Sokokselle ja raksulaiseni tankkaa autoaan ja hakee venebensat ABC:ltä. Arkisin käymme kotia lähellä olevassa Alepassa kaupassa, mutta viikonloppuna menemme isommille kauppareissuille esimerkiksi Prismaan, jolloin ostamme suurimmat ostokset. Olemme kumpikin tällaisia vakuutusihmisiä ja meillä on vakuutukset ihan kaikkeen mahdolliseen ja sen takia vuosittaiset vakuutusmaksut nousevatkin aika korkeiksi. Vakuutuksemme omat IFissä ja nämä vakuutusmaksutkin kerryttävät ruokatilimme bonusta.

Niin kuin jo aiemmin mainitsin, kuuluu tähän yhteistyöhön myös arvonta. S-ryhmän lahjakortin arvontaan voi siis edelleen osallistua. Jaathan siis arkea helpottavia niksejä minulle ja lukijoilleni. Osallistumisaika on 5.6 klo:23.59 asti.  P.S. Tämä arvonta ei ole tarkoitettu vain parisuhteessa oleville :)

Kommentit (20)

Fiipi

S-bonus on oikeasti tosi kannustava juttu keskittämään ostoksia ja muita menoja. Ihan jo oman työnikin vuoksi puhun sen puolesta :) Hyväksi todettu juttu siis!

Hiii, ihana p.s.-lisäys :)

hanna

Tuo on se syy miksen pidä avoliittoa suurenakaan sitoumuksena. Yhteen muutetaan nopeasti ja erota saatetaan yhtä pian. Todellista sitoutumista ei ole tapahtunut vaan eletään kuin kämppikset. Molemmilla omat menot ja omat rahat ja kaikki maksetaan puoliksi. Kämppiselämää.

Maria

Meillä on ollut pitkään yhteinen ruokatili ja mekin ollaan aikamoisia keskittäjiä, eli suositaan S-ketjuja. Me panostetaan todella paljon ruokaan ja sen laatuun, joten välillä on kiva huomata saavansa rahallista vastinetta ostoksistaan. Mutta emme mekään osta ihan kaikkea yhteiseltä tililtä, vain oikeastaan ruoat ja muut etukäteen sovitut hankinnat:) Haluaisin kiinnittää huomiota tuohon Ifin mainitsemiseen, se meinaan kirjoitetaan IFissä ;) Terkuin vakuutusalalla työskentelevä:)

Sofié

Hei,

niin kuin jo kirjoituksessani mainitsin, on niin monta eri tapaa elää parisuhteessa kuin on parejakin. On parisuhteita, vapaitasuhteita, avioliittoja, avolittoja, yksineläjiä jne. Pääasia että on onnellinen. Me ollaan eletty näin kahdeksan vuotta ja tällä samalla tavalla elää moni kaverinikin.

Minulle on ollut aina kaikista tärkeintä, että pärjään itse ja voin olla toisesta riippumaton taloudellisesti. Eikä se yhteine talous sitä parisuhdetta rakenna, se sitoutuminen tulee muualta kuin yhteisestä tilistä. Näin minä ainakin sen näen.

Helmi

Moikka. Meilläkin on ihan samanlainen jako talouden suhteen, vuokra ja laskut puoliksi, yhteinen ruokatili S-pankissa ja loppu onkin sitten omaa rahaa eli ostan mitä haluan. Tietty käydään molemmat päivätöissä joten sen ansiosta tämä järjestely on mahdollista ja toimii! Lisäksi meillä on yhteisiä säästötilejä, mihin laitamme samanverran rahaa kuukaudessa. Säästämme asuntoa, häitä, reissuja ja yllättäviä menoja varten. Meille tämä tasa-arvoinen talouden hoito osoittaa, että kumpakin haluaa kantaa kortensa kekoon eikä elää toisen siivellä tmv.! :) Raha on vain rahaa eikä kerro sitoutumisestani mitään. Minun rakkauteni ei ole ostettavissa :) Tulipa pitkä kommentti, kerrankin kun innostuin taas kommentoimaan :D

Krista

Haluan vielä lisätä oman mielipiteeni pariskunnan yhteisiin rahoihin.

Ollaan mieheni kanssa mietitty paljon raha-asioita, kun olemme muutaman päivän kuluttua menossa naimisiin ja pakkohan nyt on vähän miettiä, että miten toimitaan tulevaisuudessa. Me ollaan tähän asti toimittu niin, että mies maksaa ruuat omalta luottokortiltaan ja minä maksan hänelle kuun lopussa oman osuuteni ruuista eli puolet laskusta. Mies hoitaa myös autoon liittyvät menot, vakuutukset, verot ym. ja minä maksan hänelle oman osuuteni, jälleen puolet, myös näistä menoista. Auton lainan lyhennykset hoitaa mieheni, sillä minä opiskelen ja rahaa ei kovin paljon jää kaikkien kiinteiden menojen jälkeen. Minä taas maksan asunnon vuokran ja mieheni maksaa minulle puolet vuokrasta.

Tällainen järjestely on toiminut meillä varsin hyvin ja molemmat ovat tyytyväisiä. Ja tämä tuntuu tasavertaiselta, joka on minulle parisuhteessa tärkeää. En halua elää mieheni rahoilla ja mieheni elätettävänä. Jos rahaa jää kiinteiden menojen jälkeen jäljelle, ne voi hyvillä mielin kuluttaa siten, kuin itse tahtoo. Ja mitä sitä hyvää vaihtamaan, avioliitosta huolimatta päätettiin jatkaa samalla tyylillä :)

Lotta

S-tili on niin näppärä!! Mitä parisuhteisiin tulee ja raha-asioihin, tapoja on varmasti niin monia kuin on pariskuntiakin.

Meillä on ollut s-tili ruoka- ja päivittäistavaroiden ostamista varten melkein alusta lähtien. Olemme rakkaani kanssa muuttaneet yhteen käytännössä melkein heti tavattuamme ja ostosten teko tuntui kaikista luontevimmalta, kun oli yhteinen tili. Tällöin ei tullut kummallekaan huono omatunto. Meillä ei oikeastaan koskaan tule riitaa raha-asioista: suurista hankinnoista (kuten juuri nyt taulusta, kihlasormuksista yms.) päätetään yhdessä. Kaikki muut hankinnat on molempien omia päätöksiä.

Els

Sinkkuna nämä ruokaraha asiat järjestyvät kyllä helposti, mutta kovin pitkää aikaa siitä ei ole, eli muistan kyllä käyneeni ?käytännön tasa-arvo keskusteluja? Prisman juusto-tiskillä ts. neuvotteluita juuston valinnasta, kun yhteisistä ruoka rahoista oli kyse ? ja aina, kun näen näitä samanlaisia pariskuntia, niin väkisinkin alkaa hieman hymyilyttämään :)
ja vaikka olen vankka tasa-arvon kannattaja?niin kieltämättä välillä ketutti käydä näitä neuvotteluita väsyneenä työpäivän jälkeen, kantaa omaa kassiaan ja avata itse ovensa, sillä tuo asetelma meillä ?valui? ajan myötä ihan kaikkeen, mutta kuten on todettu jo aikaisemmin, tärkeintä on, että homma toimii?ja ihmiset on onnellisia :)?

Tuo S-pankin tili on tosi kätsy, itselläni se toimii tällä hetkellä ns. kirppis- tilinä, eli jos kyllästyn johonkin hankkimaani juttuun ja olen sen myynyt, niin sitten voin taas hussailla, joko kaupungilla tai kirppiksellä jotain uutta kivaa tuolta s-tililtä :)

Xeve

Kertyneillä S-bonuksilla on kiva hemmotella itseään jollain suuremmilla hankinnoilla tai yhteisillä matkoilla miehen kanssa. :)

iia

Eipä tuohon mitään kummempaa niksiä ole. Ainut keskustelua herättänyt tilanne on juurikin sama kuin teillä. ELi jos minä haluan leipoa niin kuka maksaa kulut? se joka leipoo? vai se joka myös osallistuu herkkujen tuhoamiseen ;) Tai jos on vain toisen ystäviä kylässä, kuka maksaa tarjoamiset.

Näihin emme ole löytäneet absoluuttista ratkaisua (omien ystävien tarjoamiset kyllä maksetaan)vaan niistä keskustellaan edelleen joka kerta jos suurempia leipomuksia edessä on. Tosin hyvässä hengessä. Ja mielelläni sitten maksan vähän enemmän silloin, kun koen että elän toisen siivellä.

K

Moi,

Me muutettiin avomieheni kanssa ulkomaille muutama vuosi sitten. Muutto tapahtui hänen työnsä perässä ja vähän pakon sanelemana vietin alkuajat "kotirouvana". Ei kyllä sopinut mulle, kahden ihmisen taloudessa ei oikein riitä hoidettavaa kokopäiväisesti... Joka tapauksessa tilanne alkuun oli se, että se oli tuo avomies joka rahan silloin kotiin toi.

Itselle toisen rahojen käyttäminen oli vähän hankalaa, tämän suomalaisen itsenäisen naisen roolin kun olen niin hyvin sisäistänyt. Jossain vaiheessa pääsin kuitenkin työskentelemään osa-aikaisesti ja myöhemmin täysiaikaisesti. Näiden töiden välillä olin kuitenkin jonkin aikaa myös kotona.

Myöhemmin tilanne kääntyi niin, että minä olin työskennellyt jo pidempään täysiaikaisesti ja kivunnut työssäni ihan hyvään asemaan, tienaten myös ihan hyvin. Avomieheni päätti tuolloin pitää taukoa töistä ja hankkia toisen mastertutkinnon. Asetelma kääntyi tuolloin toisin ja minä olinkin päävastuussa taloudellisesti.

Vielä Suomessa asuessa meillä oli tavallaan omat rahat. Toki silloinkin ehkä enemmän esimerkiksi ruokakuluja maksoi se, jolla rahaa sattui enemmän olemaan. Ulkomaille muuton jälkeen tilanne on tietysti muuttunut.

Meillä toimii yhteiset rahat -kuvio (vaikka rahat omilla tileillä ovatkin) hyvin ehkä siksi, että molemmilla on aika tavalla samanlaiset kulutustottumukset ja syödään esimerkiksi ihan samaa ruokaa :) Osataan molemmat myös säästää. Minun 1000 euron käsilaukkuostos ei tuota avomiestäni hirvitä, sillä tietää, että hankinta ei meidän talouteen vaikuta.

Voisin sanoa, että tämä toimii siksi, että me molemmat tiedetään toistemme osaavan käyttää rahaa järkevästi. Luottamus ja pitkä suhde siis ovat tässäkin taustalla. Sitäkin voi toki miettiä, että jonkun toisen miehen mielestä tuo 1000 euron laukku ei välttämättä olisi niin järkevä hankinta ;)

Yhteinen taloustili on ollut suunnitelmissa kauan, mutta eipä vain olla saatu aikaiseksi. Yhteinen tili kuulostaa hyvältä siksi, että esimerkiksi ruokakuluja olisi näin paljon helpompi laskea. Ei niinkään siksi, että voitaisiin laskea kulut tasan 50/50. Meillä maksaa siis yleensä enemmän se, joka silloin enemmän tienaa.

Kielenhuoltoalalla työskentelevä

Vaikka yritys käyttäisi minkälaista tyylittelyä nimessään, sen voi aina kirjoittaa yleisten oikeinkirjoitussääntöjen mukaan. Vaikka yritys itse siis käyttäisi muotoa "IFissä", aivan yhtä oikein on kirjoitta Ifissä.

Elisabeth

Meillä on yhteinen tili sen takia, että meillä on yhteinen asuntolaina :) Siltä maksetaan ruoat ja lainamaksut. Muuten kaksi eri tiliä siis. Ruokaostoksilla käydään yleensä yhdessä maanantaisin jolloin ostetaan ruokaa koko viikoksi. Jos jotain unohtuu, sen voi aina ostaa viikon aikana sitten. Mielestäni on mukavaa käydä yhdessä ruokaostoksilla ainakin kerran viikossa. Henkilökohtainen säästöniksini on kyllä että en osta uusia vaatteita jos en ole saanut vanhoja ensin myydyksi, esim. Siivouspäivinä tai Huuto.netin kautta.

xxx
E
http://www.dragonflyelisabeth.blogspot.fi/

ingrid

Moi!

piti vielä vinkata että kun taidat käyttää lumiaa?? Jos molemmat käyttää windows kännykkää niin voida luoda yhteisen Roomin (Kohtauspaikan), jossa esim. yhteinen ostoslista. Eli kumpi vaan päivittää omassa kännyssään niin näkyy heti toisen puhelimessakin. Mullistanut meidän kaupassa käynnin!

Sofié

Hei,

oih, sulatit sydämeni! Käytän kyllä ja kohtauspaikka on paras keksintö ikinä! Helpottaa niin paljon kaikenlaista kommunikaatiota ja suunnittelua. Olemme perustaneet OneNoten SkyDrive:lle sen takia kun siellä meillä on muitakin supertärkeitä filejäni. Muun muassa siivousohjeet kuvin ja äänin varustettuna tietenkin :D

Terv. Himahirviö

Herne

Olen samaa mieltä itsenäisyydestä ja oman rahan käytöstä. Rakkaus ja naimisissaolo ei ole rahasidonnainen,käsittääkseni parisuhdetutkimuksissa käy hyvin usein ilmi rahan olevan syy eroon pettämisen rinnalla.
Kiitos hyvästä blogista?

R

Meillä on avomiehen kanssa yhteinen ruokatili ja tämä on koettu fiksuksi asiaksi! Muuten meillä raha-asioissa tehdään niin, että se maksaa jolla on sillä hetkellä enemmän rahaa. :)

tiku

Meidän suhteessa on ollut jostain syystä alusta asti aika höveli molemminpuolinen "mun rahat on sun rahoja" mentaliteetti. Erikoista siinä on se, että olemme olleet yhdessä jo teini-ikäisestä lähtien, jolloin ei vielä moneen vuoteen eletty yhteisessä taloudessa.

Nykyään vuokranmaksu on ainoa, joka hoidetaan tasapuolisesti vuorotellen. Opiskelijataloudessa rahat menevät välillä tiukille ja silloin kun toisella on vähemmän rahaa, toinen maksaa enemmän.

Meillä on yhteinen tili s-pankissa, mutta nykyään lähinnä sitä käytän minä. Hoidankin kyllä suurimman osan ruokaostoksista, koska nautin rauhassa kaupassa käymisestä ja olen tarkempi ostettavien aineiden suhteen :) Lisäksi meillä on yhteinen säästötili, jonne rahaa laitetaan, silloin kun sitä on ja josta sitä joskus otetaan yhteisiin isompiin ostoksiin tai matkoihin. Kuitenkin niin, että sinne aina jää vähän pahan päivän varalle.

Seuraa 

Blogiarkisto

2014
2013
2012
2011
2010