Tasan viisi vuotta sitten sanoin poikaystävälleni, että mitä jos Helsingin sijaan lähtisimmekin Vaasaan opiskelemaan. Vastaus oli jotakin tämän suuntaista; "Jaa, Vaasaan? Jos ei nyt kumminkaan". Neuvottelutaitoni osoittautuivat tässäkin kohtaa niinkin hyviksi, että loppu keväästä rustasimme Vaasan yliopiston ensimäiseksi vaihtoehdoksi ja täällä me nyt olemme :)

Olin viisi vuotta sitten lopen kyllästynyt välivuosiin ja halusin kovasti takaisin koulun penkille. Olisin tullut tänne Vaasaan tai ihan mihin tahansa muuallekin ihan yksinkin, mutta onneksi meistä kumpikin pääsi samana vuonna kouluun sisään. Ihan ruusuinen ei opiskelujen alku tosin kohdallani ollut, sillä silloinen pääaineeni ja rakkaiden ikävä painoi kovasti mieltäni. Fuksivuoteni marraskuussa pakkasin laukkuni ja lähdin takaisin Helsinkiin. Olen luonteeltani aika periksiantamaton, joten pidemmän joululoman jälkeen palasin kumminkin takaisin Vaasaan opintojeni pariin. Onneksi niin.

Elämäni on pyörinyt viimeiset vuodet pelkästään koulun ympärillä ja tiedän, että siellä ruudun takana on monia kaltaisiani. Haluaisin nyt kovasti tsempata kaikkia teitä pääsykokeisiin pänttääviä. Itsestäni ainakin tuntuu, että se pääsykoe on ollut kaikista stressaavin ja vaikein. Muut tentit (paitsi tilastotiede) ovat menneet läpi sen suurempia ponnisteluita.

Eli lukekaa nyt kunnolla niihin pääsykokeisiin, niin niistä ei tarvitse enää vuoden päästä stressailla. Suosittelisin myös olemaan rohkea ja astumaan mukavuusalueen ulkopuolelle ja uskaltautumaan hakemaan myös muihin kaupunkeihin/maihin. Loppujen lopuksi, teette kumminkin palveluksen vain itsellenne. Kyllä ne rakkaat odottavat siellä kotikaupungeissa opintojen päätyttyäkin ja uusista ympyröistä voi tarttua mukaan kultaakin kalliimpia ystäviä <3 Näin ainakin minun kohdallani. 

Vaikka poikaystäväni oli Vaasaan muuttoa kovasti vastaan ja taisi siinä muukin lähipiiri vähän kauhistella, mutta jälkeenpäin niin poikaystäväni kuin muutkin ovat kiitelleet minua siitä etten antanut tässäkään asiassa ihan helposti periksi. Poikaystäväni on sanonut minulle, että Vaasaan muutto on ollut paras päätös mitä hän on koskaan tehnyt.

Opintoni ovat ihan loppusuoralla ja maaliviiva häämöttää jo edessäni. Tulimme tänne Vaasaan yhdessä ja lähdemme täältä myös käsikädessä kohti uusia haasteita ja uutta elämäntilannetta. Etelässä minua odottaa niin monta ihanaa ja rakasta avointa syliä. Eli ei ne rakkaat sieltä minnekään katoa, lähinnä lisääntyvät ;)

Kommentit (21)

Sofié

Joo, kyllä me ollaan täällä viihdytty vaikka alku oli hieman hankala. Heti kun löysin paremman pääaineen niin kaikki muukin on tuntunut niin paljon kivemmalle :)

Sinulla on kyllä kaunis mutta tuulinen kotikaupunki :)

Juuri niin, ne kenen ei ole tarkoitettu jäävän niin ne katoaisivat muutenkin :)

Tervetuloa takaisin tänne Vaasaan!

lili

Voi, ihana postaus Sofie! Itse stressailen ja pähkäilen juuri näiden vaikeiden valintojen kanssa, joten tämä antoi lisärohkeutta siihen, että välillä pitää tehdä yllättäviäkin valintoja!:)

Sofié

Ajattelin että nämä ovat juuri niitä aikoija jolloin ihmisiä alkaa stressata tulevaisuus aika lailla. Muistan omat fiilikseni erittäin hyvin. Halusin kouluun enemmän kuin mitään muuta ja olin muuan muassa liimannut post-it lappuja seinälle sänkyni viereen ja heräilin keskellä yötä taskulamppuni kanssa tarkastamaan asioita, mitkä tulivat uniini ;D

Minulle on aina toitotettu, että elämässä pitää olla rohkea mutta ei uhkarohkea :)

Luin kerran Helsingin ylipostoon ja muistan sen tunteen niin elävästi kun postiluukusta tuli ohut kirje. Se ei ollut kiva tunne. Sen takia päätin laittaa varman päälle ja hakea suoraan Vaasaan :) Eli tee samoin, älä laita tulevaisuuttasi yhden kortin varaan :)

Jessi

Hei! Muistaakseni taisit mainita joskus, että luet kansainvälistä liiketoimintaa. Mietitkö missään vaiheessa Aalto-yliopiston kauppiksen tai Turun IB-ohjelmaan hakemista? Pähkäilen juuri itse maisterihakuja. Olen siis ulkomailla tehnyt kandin.. ihana blogi :)

Sofié

Hei!

Opiskelen maisteriksi juurikin IB-ohjelmassa ja olen tykännyt kovasti. Meidän vuosikurssi on tosi kansainvälinen ja suurin osa koulukavereistani on muualta kuin Suomesta. Olen aina ollut todella kiinnostunut muista kulttuureista joten IB-ohjelma oli kuin minulle tehty. Kurssitarjonnan ohella oppii niin paljon muutakin :)

By J

Seurailen blogiasi mutta nyt myös kommentoin, koska olemme näemmä olleet molemmat Vaasan kauppiksessa. Valmistuin jo 2009 ja siirryin Hkiin. Vaasaa voin myös suositella kyllä varauksetta lämpimästi, vaikka monet sitä epäilivät. Mistään muualta en olisi päässyt kahta kertaa vaihtoon kaukokohteisiin! Paras opiskelijameininki ja yhteisöllisyys kyltereiden kesken, monen epäilevät ajatukset muuttuivat sinne tultuaan! :) Ja nyt kaikkien siirryttyä etelään, edelleen parhaat ystävät ovat opikeluajoilta. Hyvää viikonloppua ja loppurutistusta Sofié!

*Sophie*

Ihailen aina tota saippuakuplakuvaa ;)

Itse olen 21-vuotias ja viimeistä vuotta opiskelemassa yliopistossa international BA ohjelmassa ulkomailla, totta kai haluan vielä mastersin paperit mutta sitä ennen olisi tarkoitus saada vähän työkokemusta omalta alalta. Tuntuu kyllä siltä että olen todella onnekas, kun olen näin varhaisessa vaiheessa löytänyt oman alan, tai ainakin siltä vahvasti tuntuu.

Tosi rohkea valinta oli teille varmasti tuo Vaasaan muutto, olitteko molemmat ihan syntyperäisiä Helsinkiläisiä? Ihana myös kuulla että ette ole muuttoa katuneet.

Minulla meni niin päin että halusin ehdottomasti opsikelemaan yhteen ja ainoaan kaupunkiin ja tuntui siltä että ihan sama mitä opiskelen kunhan saan vaan asua siellä. No lapsellinen asenteeni kuitenkin koitui onnekkaaksi kun melkein summamutikassa valitsin sellaisen alan mikä sopii minulle todella hyvin :)

neitiR

"Blogia kirjoittelee kaksikymppinen neitokainen" ja "Tasan viisi vuotta sitten sanoin poikaystävälleni, että mitä jos Helsingin sijaan lähtisimmekin Vaasaan opiskelemaan".. joku ei nyt ihan täsmää.. :D minkä ikänen sä siis olet?

K

Ihana lukea että ootte viihtyneet Vaasassa, itse muutin Vaasasta Helsinkiin opiskelemaan ja nyt olen jälleen takaisin ihanassa kotikaupungissani <3
Ja en voi muuta kuin olla samaa mieltä kanssasi, rakkaat ystävät ja perhe eivät todellakaan kadonneet mihinkään vaikka toiseen kaupunkiin muutamaksi vuodeksi lähdinkin, ja ne jotka katoavat olisivat varmasti kadonneet jossain vaiheessa myöhemmin. Tsemppiä siis minultakin kaikille opintoja vieraassa kaupungissa suunnitteleville! :)

Sofié

Kiva kun kommentoit :)

Voin kyllä yhtyä sanomaasi sata prosenttisesti. Täällä Vaasassa on kyllä hyvä yhteishenki ja mukaan on tarttunut niin ihania ihmisiä :)

Kiitos samoin :)

Aurinkoista kevättä!

Sofié

Hihi! Se on yksi mun suosikkikuvista :)

Moni painiskelee vuosia oman alan löytämisestä ja moni ei löydä sitä koskaan. Olet todellakin onnekas:)

Poikkis on, mutta minä olen helsinkiläistynyt "maalaistyttö" :). Ei olla kaduttu tänne tuloa, vaikka tämä edes takaisin ravaaminen aina välillä väsyttääkin, mutta parempaa palvelusta en tule itselleni varmaan koskaan tekemään :)

Sofié

Siis mikä ei täsmää? Mielestäni niin kauan kun ikäni alkaa kakkosella, niin olen kaksikymppinen :)

Sofié

Oi, meillä on nyt aika awww-olo, kun olemme selvinneet tästä urakasta kumpikin kunnialla :)

k

Hieno homma että teillä kävi noin hyvin muuton suhteen, että kaikki onnistui loppujen lopulta mainiosti :) Itselläni kävi kuitenkin aivan päinvastoin: muutin kaukaa pienemmästä kaupungista Helsinkiin opiskelemaan "unelmieni kouluun" suoraan lukiosta, minkä luulin naiivisti hyväksi päätökseksi ja "uuden elämän" aluksi.

Loppujen lopuksi puolentoista vuoden kuluttua kärsin loputtomasta koti-ikävästä, yksinäisyydestä, sopeutumattomuudesta Helsingin ainaiseen meluun (vasta rauhaisammasta kaupungista suurempaan muuttaessa tajuaa, miten onnekas on ollutkaan aiemmin ku ei tarvinnut _koko ajan_ kuulla melusaastetta, jopa kotona ollessaan), vierastavaisuudesta ihmisiä kohtaan, sillä heillä on aivan erilainen tapa käyttäytyä, solmia suhteita ja käyttää rahaa kuin mihin olen täällä "maallempana" tottunut.

En usko että kestän enää 3,5 vuotta Helsingissä... tosin en tiedä mitä vaihtoehtoja minulla on, sillä entisessä kotikaupungissani ei ole läheskään yhtä hyvää koulua eikä myöskään pää- eikä sivuainettani (vaikkakin ala kyllä löytyy) tarjota kyseisessä yliopistossa. Siispä pitää varmaan valita, haluanko hyvän koulutuksen ja ammatin vai onnellisen elämän ja opiskella jotain sellaista, joka minua ei kiinnosta. No kai elämä on sitten valintoja täynnä, ja tämä on vain yksi valinta niiden kaikkien muiden joukossa. Kai minussa on sitten jotain vikaa, kun en osannut hyödyntää uuden kaupungin tarjoamaa uusien ihmissuhteiden solmimismahdollisuutta...

eveliina

Hei Sofie!

Saako kysyä montako välivuotta vietit ennenkuin lähdit Vaasaan opiskelemaan? Itse olen jo yhden alemman korkeakoulututkinnot tehnyt, mutta ala ei ollut yhtään oma juttu sittenkään. Joten nyt teen töitä ja nyt taas edessä pääsykokeet! Jännittää :)

Sofié

Hei!

Voi miten ikävä kuulla :(

Helsingissä asumisessa on hyvät puolet, mutta myös ne huonot. Nyt kun muutamme tämän kevään lopussa takaisin Helsinkiin korotuvat hyvien asioiden mukana myös ne huonommatkin asiat, pitkät välimatakat yms.
Vaasassa esimerkiksi kaikki on niin lähellä, keskustan alueella kaikki on maksimissaan 15 minuutin kävelymatkan päässä.

Toisaalta 3,5 vuotta on loppuelämäsi kannalta niin lyhyt aika, niin kyllä se on sinnittelyn arvoinen. Eipähän tarvitse enää myöhemmin jossitella. Kävin tuollaista samanlaista kamppailua täällä Vaasassa ja en ole kyllä katunut päätöstäni.

Sanoit "siispä pitää varmaan valita, haluanko hyvän koulutuksen ja ammatin vai onnellisen elämän". Voit saada kummatkin. Kaikki on asenteesta kiinni! Jos minä pystyin sinnittelemään täällä Vaasassa niin kyllä sinäkin pystyt siellä Helsingissä :)

Sofié

Hei!

Saat kysyä. Pidin kaksi välivuotta :)

Lukion jälkeen minulla ei ollut mitään selkeää suuntaa. Ensimmäisen vuoden jälkeen hain lukemaan sosiologiaa, mutta en siis päässyt sisään. Onneksi ajauduimme tänne Vaasaan kun täällä on ollut niin helppo lukea vähän kaikkea yli tiedekuntarajojen. Lukemalla ja kokeilemallla ne omat ajatukset ovat selkeytyneet, että millaisten asioiden parissa sitä haluaa tulevaisuudessa työskennellä :)

Tsemppiä ja lukuintoa :)

Heidi

Kiitos, tästä saaki uutta motivaatiota ja puhtia pääsykokeisiin lukemiseen! =)

Mullakin on tosiaan jo yks (kohta) takana, ja oon kyllä niin päättäny, että on PAKKO päästä jo opiskelemaan, et ei enää välivuosia kiitos! =)

Sofié

No hieno juttu!

Suosittelen, että et jätä mitään pelkästään vain yhden kortin varaan, vaan että haet moneen paikkaan. Vaikka myös ihan johonkin sellaiseen mistä et niinkään pidä. Sain ammattikorkean paikan välivuotenani ja myöhemmin olen kyllä harmitellut että miksi en ottanut sitä vastaan. Siellä olisin edes voinut lukea pakolliset kieliopinnot :)

Joten laita vaan monta koukkua veteen samalla kerralla jos se on vaan siis mahdollista ;)

Lukuintoa :)

Vivvi

Ah, niin samaa mieltä. On pakko tutustua uusiin ihmisiin, lähteä liikkeelle...siinä oppii paljon itsestään ja muista, kun katsoo asioita kauempaa. Itse muutin Vaasaan Lapista vuonna 2009 opiskelemaan viestintää.

Seuraa 

Blogiarkisto

2014
2013
2012
2011
2010