Olen kirjoitellut teille joskus lentopelostani ja miten se aikoinaan vaikutti omaan matkustuskäyttäytymiseeni. Tämä aihe aina välillä pulpahtaa pintaan ja minulta kysytään siitä varsinkin nyt kun joudun lentämään koko ajan.

Kaikki oikeastaan alkoi vuonna 2008 kun lensin Shanghaista Suomeen. Kone heittelehti, ruoat ja juomat tulivat päälle ja ihmiset kiljahtelivat. Kuka tahansa on siinä vaiheessa todella epämukavassa olotilassa ja varsinkin kun ohjaamosta ei kuulutettu mitään. Tämä lento jätti minuun pitkäksi aikaa jäljet ja meinasin jättää reissaamisen joskus jopa väliin jos joutuisin lentämään.

Monta vuotta minulla oli niin sanottu oma ”musta lista” ja suostuin lentämään vain tietyillä lentoyhtiöillä. Olen esimerkiksi mieluummin odottanut 8 tuntia lentokentällä kuin että olisin lentänyt toisella lentoyhtiöllä.  Aasiassa asuessani en myöskään ikinä suostunut iltapäivä lennoille sillä yleensä ukkonen ja monsuunisateet alkoivat 2-4 maissa iltapäivällä. Aasiassa varsinkin lentohenkilökunta on rennompaa ja näin suomalaiselle lentopelkoiselle lennot esimerkiksi Air Aisialla olivat välillä pienoinen koettelemus.

Viimeisen reilun vuoden varsinkin olen oman elämäni takia lentänyt käytännössä koko ajan ja lentopelko on sen mukaan hälvennyt. Minulla on edelleen ne lempiyhtiöni enkä mielellään lennä Atlantin yli. Sitäkin on nyt tosin tullut tehtyä monta kertaa vuoden sisällä ja joka kerran jälkeen olen ihan kuin uudesti syntynyt kun astelen koneesta ulos ;)

 

 

Mitään tietynlaista en ole pelolleni tehnyt, eli en ole mennyt lentopelko kurssille tai ottanut lääkkeitä lennolla oltaessa. Eli ihan siedätyshoidolla ollaan menty. Yksi asia mitä edelleen teen, että lentomatkustaminen olisi minulle mukavampaa, niin menen lentokentälle ajoissa. En pidä muutenkaan mistään hosumisesta ja juoksemisesta, niin olen kentällä yleensä 2 tuntia ennen lentoa. Näin myös sunnuntai-aamuna kun lensin seitsemältä aamulla Pariisiin, niin olin jo viideltä kentällä. Join aamukahvini rauhassa uutisia lueskellen ja odottelin koneen lähtöä.  

 

Olisi kiva kuulla millä te olette päässeet peloistanne yli?

P.S. Kuvia paikoista minne en olisi päässyt ilman lentämistä ;)

Kommentit (9)

Vierailija

Hyvä aihe ottaa esille. Itse en lentopelon takia ole koneeseen astunut sitten vuoden -99. Lomamatkat mennään siis autolla, raiteilla tai laivalla. Ja niin kovasti tekisi mieli New Yorkiin :) Mielelläni kuulisin muiden "kikkoja" pelon taltuttamiseksi.

Avec Sofie
Liittynyt5.8.2013

Voi ei miten ikävä kuulla :(

 

Vaikka itse rakastan junalla matkustamista varsinkin Keski-Euroopassa, on se kumminkin aikaa vievää puuhaa ja junan kyydissä ei kaikkialle pääse.

 

Toivottavasti uskaltaudut joskus lentämään, jotta näet New Yorkin :)

Vierailija

Ois kyllä kiva päästä peloista yli. Oon oikeesti niin pelkuri. Nykyään pelkään autoissa ja busseissa. Mutta enhän mä voi olla menemättä autoonkaan. Tämäki pelko tuli kun matkustin Oulusta Kemiin bussilla ja kuski oli aivan selvästi humalassa ja bussi heittelehti laidasta laitaan. Siinä oli kyllä niin paha olla ja soitinkin sitten kemissä poliisit koska bussissa ollessa akku loppu, tottakai. Myös kauheet traumat jäi kun nukuin kerran ullakolla varahuoneessa kotona ollessa ja heräsin siihen, että tyynyn alla olikin hiiri. Nykyään kotona ollessa en uskalla nukkua ja kärsin unettomuudesta. Pidänki valoja päällä aina ku kotona oon. Kyllä, oon 27vuotta ja pelkään olla pimeässä :D

Vierailija

Hyvä aihe ottaa essille! Täälläkiin on olut lentopelko, pelko johtui siitä kuin jäin hissiin kiinni /muuiden kanssa kouluvuosina ja haluaan olla niin tarkka asioista että se on turvallista. Se pelko johtu sitä. 

Paras päästä lentopelosta on että oleen ajoissa lentokentällä 2 tuntia ennen. Minulla  autaa vain lentää sitten se lentopelko on sen mukaan mennyt pois. Sain myös harjoitus tehtäviä lentoemänltä ja puhuin asiasta. Pitemäät matkat otaan sitten kuin pystyyn siheen. New Yorkiin haluaisiin joskus joku päivä! :)

Vierailija

I hear ya! Mullakin alkoi lentopelko kun turbulenssin takia kaaduin käytävälle vessasta palattuani ja jouduin ryömimään paikalleni ja matkatavarahyllyjen ovet avautuivat ja tavaroita lensi päälleni ja ihmiset kiljuivat ja tätä kesti tunteja...

Sen jälkeen pelotti kamalasti ja jouduin keksimään hetken tekosyitä miksi en voinut mennä työmatkalle...

Nyt on asiat jo paremmin. Mua on auttanut:

1. Työmatkakohteeni ovat yleensä lyhyiden lentojen pääsä ja lyhyillä lennoilla olen ehtinyt tottua taas lentämiseen.

2. Katson youtubesta niitä filmipätkiä ja Facebookista kuvia montako lentoa päivässä lentää ja kuinka paljon ilmaliikennettä on ja se auttaa todella paljon. En ole ainoa, en ole yksin.

3. Luen Turbulence Forecastin ennen jokaista lentoa ja print screenaan turbulenssikartan kännykkääni ja sitä seuratessa voin itse jo miettiä "okei, kohta alkaa täristä mutta se kestää vain vartin".

4. Istun aina ikkunapaikalla koska kun näen ulos ja näen "referenssikohteita" ja siten en pelkää yhtä paljon kun jos kone liikuu oudosti mutta en käytäväpaikalta näe miten.

Näiden avulla pelkoni lähti lähes kokonaan paitsi joululomalla lensin Rio de Janeirosta Pariisiin sillä samalla lennonnumerolla, kun se Atlanttiin putonut kone... ja olin tietenkin lukenut kaikki artikkelit tästä ennen omaa lentoa, hölmö minä. Juuri samassa kohdassa jossa se lentokone uppoi alkoi myös minun lennollani turbulenssipomppiminen. Olin jo hieman tottunut, koska Rioon mentäessä meillä oli 11 h hyppimistä ja pomppimista mutta se fakta oli kun printattu aivoihini, että tässä kohtaa ne muut kuoli ja nyt me ollaan pahassa säässä. Siinä tilanteessa auttoi laskea montako saman lennonnumeron omaavaa lentoa oli juuri siitä lentänyt ja kun pelotti ihan sikana mietin, että onpas mulla ollutkin sitä mun lapsuuden koiraa ikävä ja kohta taas tavataan.

Mutta ei se lentopelko ole matkustamista vähentänyt. Ja oon saanu sen aika hyvin kuriin ihan itse :) Yksi tuttuni kävi Saksassa Lufthansanin lennonpelon kurssin ja sanoi, että auttoi kovasti!

 

Vierailija

Jo ja Ois kyllä kiva päästä pelosta yli ihan kokonaan, jo itse tällääkiin saanu sen vähäseen itse kurrin ja joskus tuntuu että se on mennyt pois.

Vierailija

Lentopelko on kauheaa ja olen kärsinyt siitä koko elämäni,mutta silti lennämme joka vuosi muutaman kerran ja käymme kerran vuodessa Amerikassa,joten nuo matkat ovat minulle painajasmaisia.En pelkää nousuja enkä laskuja,vaan sitä keskiväliä,kun ollaan keskellä Atlanttia.Kerrain sain aivan hirveän paniikkikohtauksen,mutta koska minulla oli lapset mukana,minun piti vain peittää kauhuni. Olen kerran lentänyt Vegaista Atlantaan niin ,että salama osui koneeseen ja sähköt meni muutmaksi minuutiksi ja silloin olin aivan varma,että tämä on ny menoa.Mutta se sujuikin tosi hyvin ja sähköt saatiin takasin koneeseen pian.Ja kerran Amerikan sisäsellä lennolla lasten kanssa  mentiin kolme tuntia sellaisessa turbulensissa että yks jos toinenkin teki siellä ristinmerkkiä.Mutta selvittiin. Joku neuvoi kerran pitäisi juoda enne lasi viiniä ja lennon aikana toine,niin rentoutuisi,mutta en ole uskaltanut sitä tehdä.Sillä en en halua olla pikku hiprakassa,jos lähtö tulee...siis lopullinen.Ja ei,tuo ei ole vitsi vaan totta.

-kirsi-

Jo

Vierailija

Jeps,  teidän että Oman pääni tulosta kaikki pelot. Se helpotti  kohdallani asiaa. Huomasin myös että pelkoihin auttaa niiden kohtaaminen. Texasissa kun asuttiin niin Ei sinne päässyt kuin lentämällä.. Ja sitä on tullut tehtyä enemmän ja vähemmän.. Tulimme Dubaista ja iso A380 teki välilaskun Kuwaitiin, Ei siinä pelkääminen auttanut että joku toinen vietiin hoitoon. Liikaa Ei pidä kuvitella ja antaa pelolle mielessään kasvualustaa.. Kuuntelen koneessa  yleeensä hyvää musiikkia se rauhoittaa... korkeanpaikanpeloista pääsin menemällä hiihtohissiin. Ystävämme asuivat Dubaissa 42. krs oli siinä vähän miettimistä mutta parvekkeelle en mennyt. Lentoyhtiöitä vähän valitsen ja nyt Emiratesin lento oli mukava kokemus vaikka turbulenssia matkalla olikin. Kapteeni kuulutti siitä että Lennon alussa ja lopussa mutta riitti vähän muualekin kun lentoreitti muuttui uudeksi. Amerikkalaisiin koneisin en mielelläni mene ne on aika vanhoja romuja.. Siksi ne hinnat edullisia on sinne rapakon taakse. ;) Tosin nyt myös euron takia ja kun sfr on vahva valuuttana myös dollariin nähden. Nyt jonkin aikaa..

Vierailija

Kiitos että kirjoitit aiheesta joka varmasti koskettaa useampaa meistä! Hyvä että pelkosi on lieventynyt ihan siedätyshoidolla :)

Itse olen kärsinyt lentopelosta (ja monista muista peloista jotka masennus ilmeisesti aikoinaan laukaisi) kymmenisen vuotta ja se on rajoittanut lomamatkat Ruotsiin laivalla matkustaen... Nyt matkakuume on kuitenkin viime vuosina ollu koko ajan nousussa (kiitos sinun ja muiden Keski-Euroopassa asuvien leidien blogien) ja olen ajatellut aloittaa siedätyshoidot kokeilemalla ensin lyhyitä lentoja joko Suomen sisällä tai esim. Ruotsiin. Muiden kommenteista sain myös ihan mielettömän hyviä vinkkejä pelon hallintaan, kiitos!

Seuraa 

Blogiarkisto

2014
2013
2012
2011
2010