aina valmiina lähtöön.

Tästä on noin viitisen vuotta kun suostuttelin (okei, puolipakotin) koulukaveriani lähtemään Barcelonaan vaihtoon. Barcelonassa tapahtui yhtä ja toista ja ystäväni Tatu on vähän niin kuin sillä reissulla edelleen. Hän aloitti silloin mallin työt ja on kiertänyt neljä vuotta maailmaa kahden matkalaukun kanssa. Laukut painavat yhteensä 50kg ja niissä on kaikki mitä ystäväni tarvitsee. 

Tapasin Tatun eilen vuoden tauon jälkeen ja kävimme yhdessä aamupalalla. Hän kiitti siitä, että patistin häntä aikoinaan maailmalle, ”mitä sulla on menetettävää, kun maailma on avoin.” Ja sinne Tatu silloin aikoinaan lähti. Luopui omaisuudestaan, myös Jopostaan jonka minä ostin. Se vihreä Jopo toimii edelleen :)

Neljä vuotta herranen on maailmaa kiertänyt ja nähnyt. Upeisiin paikkoihin hän on päässyt. Il modello on asustellut New Yorkissa, Pariisissa, Milanossa, Singaporessa.. Nyt hän on taas Milanossa, jossa on kuulemma niin kamalan tylsää? En usko sinua pupunen, anteeksi nyt vain. 

Tatun elämää kuunnellessani ja omaa elämää miettiessäni, en olisi ihan ehkä varma voisinko elää hänen laillaan. Näin kovana kotihiirenä koen välillä kovaa koti-ikävää, jopa pyykin pesemistä.  Vaikka tässä on tullut reissattua nyt erinäisistä syistä vähän koko ajan, mutta koti on minulle kumminkin se tärkein paikka. Tänäkään viikonloppuna en ajatellut pahemmin poistua kotoa muualle kuin joogaamaan ja ulos kävelylle, muuten hengailen mieluummin kotona kuin missään muualla.

Rakastan matkailua, se nyt on sanomattakin selvää, mutta koti minulla pitää olla jossakin joka tapauksessa. Ei sen iso tarvitse olla tai mikään linna, mutta jokin paikka missä voi pysähtyä ja olla ihan rela.  Monet ystävistäni ovat eläneet kauan aikaa puoli vuotta siellä ja seuraavan tuolla, eikä heistä ikinä tiedä missä he ovat kahden vuoden päästä. Toisaalta se kuulostaa niin jännittävältä, mutta ehkä olen kumminkin vähän tällainen sohvaperuna, joka pitää sen verran pysyvyydestä, että se koti pitää kumminkin löytyä jostakin.

Vaikka kyse onkin vain materiaalista ja ne momentit ovat materiaalia tärkeämpää, mutta kumminkin. Rakastan aamukahviani, jonka Nespresso-koneeni tekee minulle aina aamuisin. En voisi elää ilman Jambox-kaiutintani joka herättää ja nukuttaa musiikilla. Puhumattakaan rakkaista lautasistani tai kipoistani. Tarvitsen pyykkikoriani ja silityslautaani. Koti ei voisi olla minulla matkalaukussa, vaan sen pitää olla jossakin ihan fyysisesti olemassa, ei hotellihuoneessa tai lentokentällä.

Kommentit (6)

Fiipi
Liittynyt2.9.2013

Koti on maailman parhain paikka :) Minusta on tässä viime aikoina kuoriutunu oikein himosiivooja täällä kotona. En yhtäkkiä voi olla asunnossa jossa ei olisi imuroitu pariin päivään tai jokin tavara olisi väärällä paikalla. Mikälie hulluus iskeny :D Kodin lisäksi kotikoti on kans parhaimpia paikkoja, kotiin on ihana mennä viikonloppuisin syömään valmiiseen pöytään ja ottaa päiväunet. Hellun kanssa on tullu vähän nahisteltua siitä etten tee mitään iltaisin kuin olen kotona. Mutta kun ei minun tarvi! Käyn töissä, salilla, näen kavereita jne mutta arki-illat on kuin tehty kotisohvaa varten. Miksi turhaa ressata! Hän on minua hieman nuorempi niin tottakai kohta kolmekymppisen ja kakskymppisen maailmoissa on vähän eroja :)

P.S. Täällä taas <3 Halauksia!

Avec Sofie
Liittynyt5.8.2013

No niin on. Oho, voisiko tuollainen hulluus iskeä myös minuun? Imurointi ei ole kivoin juttu tälle pallerolle... Pikkuapurini keittiössä on jees, mutta se iso kaveri joka lymyilee kaapissa, niin sitä on niin ikävä raahaila edestakaisin.. Hih, niin. Vaikka kai minun pitäisi ravata joka puolella arkenakin, mutta kun en vaan kertakaikkiaan varsinkaan näin talvisin halua muuta tehdä kun olla kotona ja sisällä :)

Tajusin muuten kahden kerran jälkeen mitä "Hellu" tarkoittaa. On hassua miten näiden vuosien aikana olen kommenteistasi oppinut sitä pohjoisen kieltä. Jos joku saanoo "ruukaan", niin tulee Fiipi heti mieleen :)))

Lämpimiä ajatuksia sinne pohjoiseen täältä peiton alta. En ehkä uskalla mennä ulos tänään :D

Vierailija

Home sweet home :) Matkustaminen on ihanaa, rakas harrastus myös minulle. Mutta kotiin on aina matkoilta kiva palata. Jotenkin sitä kaipaa myös arkea ja niitä omia rutiineja. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta niin se on ainakin minun kohdallani. Olin viime syksynä pari viikkoa Afrikassa ja nautin joka hetkestä. Kun kotiinlähdön aika koitti ja osa porukastamme jäi vielä viikoksi läheiselle paratiisisaarelle, huomasin ihmeekseni, ettei minua haitannut yhtään tuleva kotimatka. Kahdessa viikossa oli koettu ja nähny niin paljon asioita, että niiden sulattelu vaati päästä kotiin. Toki sitten kun oli muutama päivä pimeässä marraskuisessa Suomessa köpötelty, mieli alkoi kaihota takaisin Afrikan taivaan alle.. Ihanaa sunnuntain jatkoa! - Merja

Lora
Liittynyt8.9.2013

Vaikka maailmalla seikkaileminen ja uusien paikkojen näkeminen onkin mahtavaa ja inspiroivaa niin kyllä se oma koti on lähellä sydäntä. Paikka, jossa voi pitkän päivän jälkeen rentoutua omien puuhien parissa, hengailla vaikka koko viikonlopun ajan sisätiloissa jos ulkona paukkuu pakkanen tai kutsua ihania ystäviä kylään herkuttelmaan vaikka viikonloppubrunssin merkeissä.

Upeita auringonnousuja on nähty reissuilla mutta kyllä se omalta parvekkeelta ihasteltu näky on se kaikkein kaunein <3

 

P.s Oli pakko googlettaa tuo Hellu :D

Vierailija

Pakko kysyä et mistä toi tarjotin on mikä on tuolla pöydällä? Olen etsinyt tollaista kissojen ja koirien kanssa!

Seuraa 

Blogiarkisto

2014
2013
2012
2011
2010