Muutama viikko sitten vietin sateisen illan mitäs muutakaan tekemässä kuin leffaa katsoen. Joskus näin kesällä sitä jopa salaa toivoo että sataisi, jotta voisi olla edes hetkisen sisällä rauhassa ja ihan vain sohvalla löhöten. Tiedän, että niin ei saisi toivoa, mutta jos ei kerrota kenellekään niin välillä toivon myös sadepäiviä.

Tuona sateisena leffailtana en tosin ollut kotosalla, vaan vietimme Viaplayn, viestintätoimisto Myyn eli ?myyläisten? ja muutaman muun bloggaajan kanssa muutaman tunnin Italiassa. Söimme herkullista sormiruokaa, höpöttelimme ja katselimme italialaista menoa ihanilta säkkituoleilta käsin.

Katselen yleensä elokuvia joko kavereideni kanssa tai sitten ihan yksikseni, sillä minulla on hivenen erilainen elokuvamaku kuin poikaystävälläni. Minusta parhaimmat elokuvat ovat juuri niitä joissa ei käytännössä tarvitse edes tapahtua kovinkaan paljoa- mieluummin tuntea. Parempi puoliskoni sen sijaan pitää enemmän sellaisistä vähän vauhdikkaammista elokuvista. Jos menemme yhdessä elokuviin ja hän saa päättää ? minä nukahdan saman tien.  Jos minä saan päättää elokuvan, niin hän tuskastuu elokuvateatterin penkkeihin ja odottaa kärsimättömänä milloin elokuvassa alkaa tapahtua jotain ? ja eihän niissä yleensä ala. Hyvänä esimerkki tästä oli elokuva Norwegian Wood. Minun sydämeni oli pakahtua niistä hiljaisista hetkistä, kun vieressä oleva taasen katsoi silmät pyöreänä ja ihmeissään- minua ja elokuvaa.

Tuona sateisena leffailtana emme tosin katsoneet ihan niitä rauhallisempia elokuvia, vaan katsoimme Woody Allenin To Rome With Love ja pääsimme hetkeksi Italiaan. Elokuvassa oli muutama lempinäyttelijäni: Penelope Cruz ja Ellen Page.  Jos olette nähneet VickyChristinaBarcelonan, niin elokuva oli tunnelmaltaan aika samanlainen ? letkeä, rento ja vähän hömppä.

Katson ihan todella vähän televisiota, tai siis en katso telkkaria käytännössä ollenkaan. Olen varmaan avannut television omasta tahdostani viimeksi viime vuoden puolella. Elokuvia taasen katson mielelläni ja noin kerran viikossa tulee katsottua jokin elokuva. Vakiosuosikkeja löytyy muutama ja esimerkiksi Amelié, Perhonen LasikuvussaAmores Perros, Meri Sisälläni, Hinnasta Viis ja Hable con Ella on näitä elokuvia joita katson edes takaisin ja ympäri.

Onko teillä joitain suosikkielokuvia joita katsotte aina uudelleen ja uudelleen?

Kuvat: Timo Soasepp

Kommentit (8)

Sissi

Onko Siilin eleganssista tehty elokuva?! Luin kirjan talvella ja tykkäsin siitä tosi paljon :) Voih, miksei Teema osaa mainostaa helmiään niin että ne löytyisi...

Jenni

Meidän selvästi täytyy pitää joku leffailta yhdessä, koska listaamiesi leffojen perusteella meillä on ihan samanlainen elokuvamaku! :) Ja Norwegian Wood kiinnostaa, koska luen sitä juuri parhaillaan kirjana. Milloinkas otetaan leffailtamat? ;) Herkkujen kera tietty!

Elisabeth

Rakastan elokuvia! Viime aikoina olen pitänyt Woody Allenin elokuvista (Match Point, Vicky Christina Barcelona, Midnight in Paris), mutta tuohon kyseiseen elokuvaan olin kyllä pettynyt. Toinen rakkauskohteeni on nimittäin Italia ja mielestäni elokuva ei onnistunut luomaan italialaistunnelmaa vaikka sijoittuikin Roomaan. Näin vähän aikaa sitten vasta elokuvan, jonka nimi oli Viattomuuden uhrit. Tykkäsin siitä kovasti, joten tietty minun on pakko suositella sitä sinullekin. Sitten varsinainen suosikkielokuvani on The Talented Mr Ripley, se sai minut rakastumaan Italiaan. Ikisuosikki Roman Holiday on myös upea, kiitos Audrey Hepburnin <3 Tämän vuoden ykkönen on kyllä ollut Kultahattu-elokuva ja tällä hetkellä luen kyseistä kirjaa.

xxx
E
http://dragonflyelisabeth.blogspot.fi/

Petra Pauliina

Katsoin juuri vähän aikaa sitten ranskalaisen Intouchables (Koskemattomat) ja tykkäsin tosi paljon. Teemalta tuli myös viime viikolla Siilin eleganssi, joka perustuu samannimiseen kirjaan. Voin suositella sekä leffaa että kirjaa.

Kun oikein haluan rentoutua, katselen Pixarin animaatioita, olen sillä tavalla vähän lapsellinen :D Esim. Itse Ilkimys on loistavaa hyväntuulista viihdettä, kuten myös Up!

Fiipi

Ei se haittaa vaikka joskus toivoo sadepäiviä, lupaan etten kerro kellekään :)

Suosikkileffoja mulla oli aikoinaan semmonen tarkka kymmenen suosikin lista, mutta ei enää. Mie katon aika vähän elokuvia. Tai jos katon niin ne tulee yleensä tallennukselta, joita sitten katselen aina vähän kerrallaan, harvoin tulee katottua ihan alusta loppuun yhdeltä istumalta. Vaikka siis olen katsonut muutaman leffan varmaan kymmeniä kertoja, aina kun ne tulee tvstä, ei sen takia että ne ois lemppareita vaan siksi että ne tulee aina katsottua. Näihin kuuluu mm Bridget Jonesit, Notting Hill, 27 dresses (okei tää on hyvä...), Armageddon (voi ei, noloa), Fc Venus (tykkään). Esimerkiksi en ole katsonut kertaakaan James Bondeja (ainakaan omatahtoisesti ja nukahtamatta), mutta tallensin juhannuksena Skyfallin C Morelta. Joo mulla on elokuvakanava, mutta tilasin sen vain lätkän MM-kisojen vuoksi! Juhannuksena sitten antauduin C Moren vietäväksi ja katoin Salmon Fishing in the Yemen-leffan KOLMESTI! Ewan McGregor nyt vaan on niin ihana, siksi Moulin Rouge on yksi suosikkileffoja. Kuin myös Amelie <3

Lora

Samantyyppinen leffamaku on minullakin, mainitsemistasi elokuvista suurin osa löytyy meidän olohuoneen arkkupöydän kätköistä. Audrey Hepburnin elokuvat ovat myös ihania, niitävoi katsoa uudestaan ja uudestaan. Ranskalaiset leffat toimivat aina, Heartbreaker ja Romain Duris <3 Jenkkiläiset komediat ja romanttiset pätkät iskevät myös kuten Ryan Gosling ;)

Odotan innolla heinäkuuta ja Engelin ulkoilmaelokuva kauden alkamista; tarkoituksena olisi mennä katsomaan Anonyymit romantikot - elokuvaa kera lasillisen valkkaria. Minulla alkaa itse asiassa kesäloma sinä viikonloppuna kun tuo elokuva rupeaa pyörimään joten se onkin loistava alku lomalle :) Engelin leffailta ainakin kerran kesässä on oman rakkaan kanssa ollut pitkään perinne. Vaikka poikaystävä onkin toimintaelokuvien ystävä niin leffamakumme kohtaavat myös ranskalaisissa leffoissa :)

Krisse

Hei, kuvailit osuvasti eron puolisosi ja sinun leffamaussa ja -käyttäytymisessä, hih. Ihan kuin olisit meitä kuvaillut, tuttua! Tosin, ranskalaisista leffoista viimeksi Koskemattomat iski kyllä molempiin lujaa, todella hyvä. Jotain samaa oli tavoittanut jenkkileffa "What's eating Gilbert Grape", suosittelen sitä jollei jo olekin tuttu. Wanhaa hyvää vuosikertaa -93.
Ja ah, Italia, toivottavasti ensi kesänä sinne. Nyt juuri Espanjan lämmössä.

Tuo asennne on muuten toimiva: nauttia auringosta silloin kun sitä on ja yhtälailla sateesta. Mukavia leffailtoja edelleen! :) http://www.tallessamaailma.blogspot.fi

Seuraa 

Blogiarkisto

2014
2013
2012
2011
2010