Täällä blogimaailmassa on kiertänyt jonkin aikaa Iittala aiheinen haaste, jonka tarkoituksena on esitellä että millaisia Iittalan tuotteita sitä sieltä omista astiakaapeista oikein löytyykään. Minun on pitänyt tehdä tämä haaste jo jonkin aikaa, mutta vihdoinkin sain tänä aamuna valokuvausinspiraation astiakaappeja järjestellessäni. Olen keräillyt Iittalaa ja muutenkin astioita jo 14-vuotiaasta asti, joten kaappieni kätköihin on ilmaantunut yhden jos toisenlaistakin kuppia ja kannua.

Jotta postaus pysyisi suhteellisen harmonisena, niin esittelen Iittalan astioitani kahdessa osassa. Tässä ensimmäisessä osassa keskitytään vaaleisiin sävyihin, mutta seuraavassa osiossa keskityn niihin vähän värikkäämpiin yksilöihini. Haasteen luonteeseen kuuluu myös esitellä niitä tuotteita joita haluaisi astiakaappeihin lisää, joten viimeisessä osassa kurkataan vielä toivelistaani ;)

1. Ruokailuvälineinä Antonio Citterion ja Glen Oliver Lövin suunnittelemat Citterio-aterimet. 2. Kerttu Nurmisen suunnittelemat Verna-lasit ovat löytyneet tiensä taas pienoisen tauon jälkeen kattauksiini. Valitettavasti niiden tuotanto taitaa olla tällä hetkellä tauolla, mutta Iittalan Lempi-sarja on muotokieleltään vähän saman tyyppinen. 3. Nanny Stillin Iittalalle suunnittelemat Mango-aterimet tulivat kymmenisen vuotta sitten uustuotantoon ja ostin ne silloin. Nyt ne ovat taas poistumassa tuotannosta, mutta toivotaan ettei kovinkaan pitkäksi aikaa. 4. Stefan Lindforsin Ego-sarja on lähes päivittäin käytössäni. Jotta sarja olisi täydellinen aamiaishetkiin kaipaisi se minun mielestäni kahvattoman aamiaiskupin. 5. Kaj Franckin Kartio-laseja minulla on monessa värissä ja koossa. 6. Heikki Orvolan 24h-sarja on astiasarja, joka on meillä arkisin käytössä. 7. Arabian Nero-vateja. 8. Mango-salaattiottimet. 9. Arabian Napoli-lautaset. 10. Kartio-kaadin. 11 & 12. Kuvissa näkyy Kati Tuominen-Niittylän suunnittelemat Gluck-kaatimet. 13. Iittala-maljakko. 14. Iittalan Essence- sarja. 15. Minulla on monia erilaisia Iittalan ja Arabian tarjoilukulhoja ja kuvissa näkyy hyvinvoiva vanhukseni, Arabian-kulhoni. Vanhuksen nimeä en nyt millään muista, sillä olen ostanut kulhon itselleni yli 10-vuotta sitten.

Ego-kupit kaipaisivat minun mielestäni vierelleen kunnon aamiaiskuppeja.

Gluck-kaatimeni ovat ehkä suurimpia aarteitani.

 Iittalan Essence-sarjasta olen kerännyt, niin punaviini-, valkoviini- ja kuohuviinilasit. Lisäksi astiakaapeistani löytyy ajattoman sarjan jälkiruokamalja ja juomalasi.

Verna-sarja ja 24h-sarja ovat löytäneet tiensä takaisin meidän arkiastioiksi.

Kartio-laseja minulla on monessa eri värissä ja koossa. Kartio-lasit taitavatkin kuulua aika monen kodin vakiovarustukseen.

Onko teillä joitain samoja astiasuosikkeja?

Haluaisin heittää haasteen Hus nummer nion Katille, Cherrylle ja Rillalle.

Kommentit (34)

ludisia

Astiamerkkitarrat eivät kuitenkaan mielestäni ole suoraan verrannollisia vaatteiden merkkilappuihin. Merkkilaput on ommeltu vaatteeseen kiinni, kuten koko vaatekin on ommeltu kokoon ja niistä voisi myös jäädä ikävä jälki vaatteeseen jos ne poistaisi Niiden poistaminen on ylipäätään vaivalloisempaa. Ja vaatteistakin luultavasti otat pois mahdolliset kokotarrat, joita joissain kaupoissa näkee? Ja astioista viivakooditarrat? Toivottavasti tästä ei nyt tule liian hyökkäävä kuva, mutta minun on vain hyvin vaikea ymmärtää miksi joku haluaa jättää astioihin omasta mielestäni selvästi niihn kuulumattomia "osia". :D

Sofié

Pidän niistä itsekin ihan todella paljon. Jälkiruoka tulee kauniisti esiin kun maljan jalka on pitkä :)

Valkoisen Gluck-kaatimen olen ostanut joskus 1900-luvulla, joten sen löytäminen voi olla vähän hankalaa :/

Sofié

Hih, astiat ovat aina olleet heikkouteni :)

Minun ystäväni tietävät, että minun kanssani on pakko kiertää jokainen astiaosasto, sillä voisin katsella kauniita astioita päivät pitkät :)

Niin, en ole edes tullut ajatelleeksi koko asiaa, mutta tässä sen huomaa että ihmiset kiinnittävät huomionsa niin eri asioihin. Minä näen näissä kuvissa vain upeat aarteeni :)

Tiina

Mahtavat määrät ihania astioita :)
Ja edellisiin kommentteihin viitaten, mä en ole koskaan ymmärtänyt miksi niitä tarroja pitäisi lähteä repimään pois. Irtoavat sitten ajan kanssa jos irtoavat.

Sofié

Hmm. Itse en edes ole ajatellut koko asiaa. Joissakin astioissani on tarrat ja toisista ne ovat kuluneet pois käytössä. En myöskään irrottele vaatteistani merkkilappuja niin miksi niin pitäisi tehdä astioideni kohdalla? En oikein ymmärrä.

Tässä ei ole todellakaan takana mitään sen suurempaa, en vain ole tullut ajatelleeksi koko asiaa. Niin kuin kuvistanikin näkyy niin arkiastoistani (Verna- ja 24h-sarjoista) tarrat ovat kuluneet koska niitä käytetään useammin kuin esimerkiksi Essencen- viinilaseista, joita en ihan hirvesäti kuluta.

Joihinkin vähän harvineisempiin juttuihin jätän laput mielelläni, sillä koen että tarra kertoo astian hyvästä kunnosta ja täten paremmasta jälleenmyyntiarvosta :)

Essi

Nuo essencen jälkiruokakulhot on aivan ihanat sekä tuo valkoinen Gluck-kaadin. Täytyykin ne hankkia seuraavaksi:)

ludisia

Täytyy sanoa, että samaan asiaan kiinnitin huomiota. En ole ikinä ymmärtänyt miksi ihmiset jättävät tuon Iittalan tarran paikoilleen, todella monethan niin tekevät. En ole keksinyt muuta syytä kuin, että Iittala koetaan niin arvostetuksi merkiksi, että halutaan tehdä selväksi vieraille, että meilläpä onkin oikeen Iittalaa! :D En tosin olisi aivan yhdistänyt tätä ajatusta tämän blogin pitäjään, mutta ehkäpä hän itse avaakin meille mikä tämän takana on?

Mate

Mulla on kans tosi paljon iittalan astioita. Oon niin kiitollinen siitä, että äiti ja kummitäti olivat aikoinaan kaukaa viisaita ja aloivat kerätä minulle teema-astiastoa ja katrio-laseja. Nyt on ihanaa, kun voi omassa kodissa syödä kauniilta astioilta ja tehdä kauniita kattauskia, kun on ihanat astia eikä ole tarvinnut hakea astiastoa ikeasta. Omia suosikkeja postauksesta löytyy ainakin iki-ihanat essence-viinilasit ja kartiolasit ja kaadin. :)

Ja noista astiatarroista, miksi ne pitäisi ottaa pois. Ei ne ainakaan mun silmään rumia ole eikä niiden paikalleen jättäminen mitää pröystäilyä ole. Jokainen tyylillään ja olen huomannut, että ainakin laseihin ne jättävät kamalat liimajäljet, jos ne nappaa pois.

Sofia

Aivan ihania astioita !!! Olen myös kerännyt Iittalaa ja Arabiaa fanaattisesti varmaan rippijuhlista asti! Tällöin KoKon valitsin perusastiastoksi, johon olen kyllä suurissa määrin ollut tyytyväinen! Kiva täydentää sitten muilla sarjoilla!

Niin ja kyllä ne tarrat pitävät astiassa suuremman keräilyarvon, vaikkei ehkä juuri arki jutuissa niitä tarvitakaan. En ainakaan itse jaksanut edes kaikista niistä raaputella irti, lähtevät kun lähtevät! :)

laureliini

Oi, mitä aarteita! Kauniit astiat ovat minunkin aarteitani. Arkikäytössä on helmenharmaat Teemat ja Kartio-lasit monessa eri värissä.

Vitriinissä komeilevat myöskin nuon Essence-viinilasit, joita kummitätini on minulle kerännyt. Niiden muotokieli on minusta jotenkin uskomattoman kaunis. Malli on yksinkertainen, mutta siitä löytyy myöskin se juju! :)

Minulla on muuten hassu tapa kerätä itselleni isoja teemukeja Iittalan eri sarjoista. Hauska, kun voi tarjota kavereille teetä erilaisista mukeista. Tällä hetkellä löytyy ainakin Satumetsä, Taika ja Korento. Kauniit astiat ovat sellaista arjen luksusta. Syödä täytyy kuitenkin joka päivä, joten miksi sitä ei tekisi kauniisti?

Sartsa

Mulla on kanssa Gluck-kaadin. Olen saanut sen joskus aikoinaan äidiltäni joululahjaksi. Kun ihastelin kannua, äitini totesi "Joo, se on niin ruma, et arvasin sun tykkäävän siitä. Ku sulla on niin outo maku". :D
Mulla on Iittaloissa merkit kiinni, siis niissä joissa ne on pysyneet. En näe niitä mitenkään ongelmaksi. Sen sijaan vaatteista leikkaan/ratkon laput irti, jos ne on niskassa. Ne kutittaa ja raapii, ihoni on herkkä muutenkin joten laput on inhotus nro 1.

MinnaK

Hassua miten joillakin menee tunteisiin noinkin pieni asia :)
Mulla on kanssa Iittalaa, astioita ja tuikkuja. Joissakin on tarrat paikoillaan joissakin ei, en minä jaksa niitä nyhvätä irti, irtoavat sitten ajallaan astianpesukoneessa. Juuri ostin uusia lautasia ja niissä vaan sitkaasti tarrat pysyy kiinni, joissakin tuikuissakin on pysynyt vaikka pesen niitä ahkeraan tiskikoneessa.

"En ole keksinyt muuta syytä kuin, että Iittala koetaan niin arvostetuksi merkiksi, että halutaan tehdä selväksi vieraille, että meilläpä onkin oikeen Iittalaa!" Tähän kommenttiin vastaisin, että tuskinpa on kovinkaan montaa suomalaista joka ei tietäisi mikä on Iittalaa. Ja melko pikkusieluinen ihminen pitää olla, jos kokee tarpeeksi astioilla lähteä leuhottamaan. Sieltä kaupastahan niitä saa kaikki, useinkin hyvin edukkaasti vieläpä. Ja juu, mulla meni tunteisiin tämä :D

Huippuja noi kaatimet muuten!

Petra Pauliina

Tiedätkö, en ole koskaan aiemmin tullut ajatelleeksi tuota tarra-asiaa! :D Mutta nyt kun mietin omia Iittalan astioitani, niin ihan samaan tulokseen tulin: joissakin on tarra, joissakin ei, ilman sen kummempaa logiikkaa tai tarkoitusta.

Minun suuri Iittala-suosikkini on tuo Essence-jälkiruokamalja. Toimii myös skumppalasina!

Sofié

Niin, en minäkään. Mutta tässä sen nimenomaan huomaa, että ihmiset kiinnittävät niin eri asioihin huomioita.
Ja onhan se nyt niin ihana brändi, että miksipä sitä niitä tarroja nyt piilottelemaan ;)

Se on kyllä ihan superkaunis!

Sofié

Nimenomaan. Minä olen myös siinä mielessä kanssasi samanlainen, että minulle alettiin keräämään tiettyjä sarjoja jo nuorena, niin siitä oli sitten itse helppo jatkaa keräämistä.

En tiedä, jokaisella on omat tapansa. No ei se nyt ainakaan mitään pröystäilyä ainakaan allekirjoittaneen kohdalla ole. Korkeintaan lojaaliutta kyseistä brandia kohtaan. Jokainen tehkööt niin kuin parhaaksi näkee :)

Sofié

Minäkin sain ensimmäiset kuppini ja kannuni juurikin rippijuhlinani, joten sen jälkeen ei ole ollut paluuta :))
Minulla on KoKosta vain ne vaaleanpunaiset aamiaskupit, mutta kyllätekisi mieli ostaa ne myös valkoisina, pidän niistä nimittäin todella paljon. Olen halunnut Egojen vierelle sopivia aamiaskulhoja, mutta vielä ei ole valitettavasti tärpännyt.

Niin, arkiastioissa sillä ei niinkään ole väliä, mutta joitakin keräilykappaleita en ple edes ottanut pois laatikoista. Minulla on myös joistakin jutuista tuplat, toinen käyttöön ja toinen kaappiin. Jep, näin olen myös itse ajatellut :)

Sofié

Hih, ne ovat todellisia aarteita :)

Minulla on esimerkiksi lautasia vain valkoisina, mutta värikkäillä laseilla saa kattauksiin sitä jotain ja sen takia värikkäät kartiot ovat osoittautuneet oivallisiksi kattausten väriläiskiksi.

Niin, ne ovat tosi kauniit. Muutama viininharrastelijakaverini aina kritisoi niitä, mutta minulle ne ovat juurni ne oikeat viinilasit :)

Hih, hauskaa! Mitä muuten pidät siitä sinisestä korennosta? En yleensä pidä isoista kuvioista, mutta se sininen Korento on jäänyt kyllä kovasti mieleen ;)

Sofié

Haha, ruma?!? Sehän on niin hieno :)

No joo, en ole koskaan ajattellut koko asiaa. Jokainen tehkööt niin kuin parhaaksi näkee :))

Sofié

Niin, siis minulla on sama, että en ota noita tarroja pois. Lähtevät kun lähtevät.

Niin ja muutenkin mikään pröystäily ei nyt kuuluu tyyliini ja kuka nyt lähtisi pröystäilemään millään materialla ja laseilla nyt varsinkaan. Niin, Iittala kuuluu varmaan jokaiseen suomalaiseen kotiin ja onhan se nyt upeaa kun valikoima on niin laaja, niin jokainen voi kerätä sieltä omannäköisensä aarrekokoelman :)

Eikös olekin!

Viiru

Ihana kokoelma! Itseltäni löytyy myös Essenceä, Vernaa sekä Kartiota. Lisäksi mustavalkoinen Taika (tai lähinnä isot kupit!) ovat vieneet sydämeni täysin. Ruokailuastioina löytyy niin Teemaa kuin KoKoakin, monessa eri värissä.

Tuota tarra-asiaa olen joskus miettinyt. En stressaa jos pesukoneessa joku tarra lähteekin irti, mutta mielestäni tarra kertoo siitä hyvästä kunnosta ja jälleenmyyntiarvosta - astiaa on ns. pidetty hyvin kun siinä on tarra jäljellä. Olen päätynyt siihen, että jos tarroja ei olisi tarkoitus astioissa pitää, ne olisi kiinnitetty ilman liimaa, niin että ne saisi helposti vetämällä pois.

Meme

Iittala on kyllä ihana! Itseltäni löytyy mm. kartiota, Essenceä taikaa ja kastehelmeä. Olisin halunnut myös Vernaa, mutta sen valmistus on nyt harmikseni lopetettu =(
Nuo tarrat kyllä herättävät monissa suuria tunteita ja jakavat Iittalafanit todella vahvasti kahteen leiriin, mikä on mielestäni huvittavaa. Mitä väliä sillä on, onko laseissa tarrat vai ei? Itse otan ne heti pois, mutten näe niiden paikallaan pitämisessä mitään vikaa. Yhtä ihania ne astiat siltikin ovat!

Kati/Hus nummer nio

Haaste vastaanotettu, kiitos vain! Upea määrä Iittalaa! Ruotsissa tämän hetken suosituin Iittala-tuote tuntuu olevan Kastehelmi-sarja, sillä se näkyy lehdessä jos toisessa, stailauksissa sekä blogeilla. Kiva haaste, pitääpä katsoa mitä meidän kaapeista löytyy :-) Myöhäiset sunnuntaiterkut sinulle S!

Niitty

Aika... hauska kommentti. Kyseessä on ekana Kartio-lasi, joka on erittäin edullinen. Olen nähnyt niitä hyvin usein 4 kpl 10 eurolla ja Essence-lasit ovat niin supersuper-suosittuja, uskon että ne ihmiset jotka tuntevat i-merkin, tietävät myös essencen. Jälkimmäisen punkkulaseja myytiin nyt 4 kpl 35 eurolla, eli vaikka miten päin kääntää arvokkaita ne ei ole ja kun kerran niitä varmaan 95 % suomalaisista kodeista löytyy, voiko se olla niin erikseen arvostettua että sitä pitäisi erikseen tuoda ilmi.
Mulla on laseissa tarrat myös kiinni, mutta johtuu siitä että olen sen verran laiska. Yritin joskus niitä irrottaa ja eihän siitä mitään tullut. Kun samoja laseja käyttää 10 v, kyllä ne sieltä irtoaa.

Sofié

Niin, jokainen kokee nämä asiat vähän eri tavalla. Toisille ne voivat olla pröystälyjen aiheita, mutta ainakin täällä Iittalan lasit, kipot ja kannut ovat niitä rakkaita aarteita eikä mitään leveilyn aiheita :)

Sofié

Mahtavuutta :))

Noh, tuo nimenomainen brandi on ollut tämän neidin sydämen asia jo pienestä pitäen ;)
Olen itseasiassa huomannut, että Kastehelmi-sarja näkyy paljon myös ulkomaisissa ruokalehdissä ja -blogeissa. Mukavaa viikonalkua :)

Sofié

Hmm. Tuo kastehelmi on vähän kummitellut mielessäni.. Pitäsikö sitä taas alkaa keräämään jotakin uutta?
Niinhän se on, mutta luulisi että se tulee taas vähän ajan päästä tuotantoon. Oletko kurkkaillut Iittalan sivuilla olevaa osta-myy-palstaa? Sieltä saattaisi lötyä.

Niinhän ne herättävät. Jokainen tyylillään :)

Sofié

Hih, olen näistä kokoelmistani hyvin onnellinen :)

Se mustavalkoinen Taika näkyy pääsiäiskattauksessani ja pidin siitä ihan hurjan paljon.
http://avecsofie.indiedays.com/2012/04/07/easter-table-setting/

Miksi en voi ostaa jokaista sarjaa itselleni?

Niin, en minäkään sen kummemmin. Itseasiassa en ollut edes ajatellut koko asiaa sen kummemmin. Minulla on joitakin juttuja joita en edes käytä vaan uskon niden olevan tulevaisuudessa aika arvokkaita keräilyharvinaisuuksia, joten ne pysyvät pakkauksissa tarroineen kaikkineen :)

Niitty

Minulla valtaosa Iittalan astioista ja muista on alunperin lahjana. Muistan kun ihan pikkutyttönä sain ekan kivi-tuikun lahjalsi, samoin essence-shamppikset tuli lahjaksi sekä moni muu. Siitä saman sarjan keräily lähti, mutta muistan aina mistä mikin on lähtenyt.
Eli minulle Iittalan tuotteet merkitsee myös kaunista ja säilyvää lahjaa.

Lumo

Itsekin kuulun tarrojen irroittelijoihin, enhän jätä riippulappuja vaatteisiinkaan tai sitä takin hihansuuhun harsittua "New wool"-etikettiäkään. Luulenpa, että jos valmistaja olisi ajatellut, että merkki jätetään, se olisi painettu tai muuten kiinnitetty tuotteeseen pysyvästi.

Iittalaa taitaa muutamien kaatimien ja lasien verran, en kerää mitään sarjaa, vaan mielelläni yhdistelen toisiinsa sopivia erilaisia osia, vintagea ja uutta sekaisin. Juuri laitoin gladioluksen oksan ystävältäni saatuun Kartio-kaatimeen, jonka sain ystävältäni kun hän karsi muuttaessa astiakaappiaan.

Sofié

Niin, voihan se niinkin olla, mutta jokainen tehköön niin kuin parhaaksi näkee. En ole tullut ajatelleeksi koko asiaa.

Minä taas olen astiahamstraaja ja kotini kaapit pullistelevat erilaisia astioita. Löydän jatkuvasti uusia keräilykohteita :)

Voi miten kauniiita ja yksinkertaiselta asetelmasi kuulostaa! Saisiko siitä nähdä kuvan? ;)

Annina

Höh ja pöh tuolle tarrakeskustelulle. Minä näin kuvissa ainoastaan upean astiakokoelman! :) Valkoinen Glock-kaadin kelpaisi mulle koska tahansa. Piti oikeastaan vaan huikata, että tuohon Ego-sarjaan on joskus ollut saatavilla kivoja kahvattomia kulhoja. Multa löytyy kolmea kokoa, joista se pienin (silti reilun puoleinen) on just passeli aamiaistarkoitukseen. En yhtään tiedä, tarkoititko aamiaskupilla jotain tuon suuntaista, mutta ajattelin silti vinkata. Omat kulhoni olen hankkinut vuosia sitten enkä ole niitä kaupoissa enää nähnyt. Googlaamalla löysin kuvia, kun piti oikein varmistaa, että muistan sarjan nimen oikein. Kiitos kivasta blogista. :)

Tuulia

Minunkin blogissani oli tästä joskus jotain "vääntöä", tosin se taisi olla vanhan blogin puolella(?). Minullakin on Iittalan laseissa tarroja jäljellä, samoin Arabian 24h-astioissa. Ne kun ovat aika pysyviksi tehtyjä tarroja enkä ole jaksanut minäkään nyppiä niitä pois. Kuten sinäkin, en minäkään ole niitä sen ihmeemmin ajatellut. Lähtevät kun lähtevät, ei meillä niitä takaisin liimailla jos tarra irtoaa, mutta en ole jaksanut niitä nyppiäkään.

Muistaakseni siihen keskusteluun joku toi mukaan myös hygieniapointin ja sen, että tarran kohdalta on ihnottava juoda. Tuosta juomispointista taidan olla sen puolesta samaa mieltä, että kun asiaa oikein ajattelin, en taida juoda niiden tarrojen kohdalta. Toisaalta en ajattele sitä silti mitenkään "ällönä", tuo hygieniapointti ei ollut ollenkaan tullut mieleeni. Kai minun muuten pöpökammoisena ja opiskelujenkin puolesta pöpöistä jotain tietävänä pitäisi olla sellaisista asioista huolissani, mutta nyt ei ole kyllä tullut mieleen. :)

On se tosiaan jännä miten tämä hyvinkin pikkuruinen asia voi olla joillekin niin paljon tunteita herättävä. :D

Anni

Huh miten paljon niin nättejä astioita! Itse olen vasta kovin nuoressa iässä, yläkoulussa ja olen niin rakastunut Iittalan astioihin, vaikken edes asu vielä omassa kodissa. Huonettani tosin koristaa monet Mariskoolit, sekä Kivi- ja Alvar Aallon kynttilätuikut, ja en osaa sanoa, miksi rakastan niitä niin paljon! Ne vaan ovat kertakaikkiaan niin ihania! Omiin lemppareihini kuuluvat Kartio-kaadin ja lasit, sekä Kastehelmi- sarja. Se vaan on omasta mielestäni niin kaunis, että sitä on niin pakko saada omaan asuntooni sitten tulevaisuudessa ((:

Tarra-asiasta vielä, itselläni ne ovat, ja jos joskus lähtevät niin sitten lähtevät. Jokaisen oma mielipide, en ymmärrä miksi näin iso asia siitä tehdään :)

Seuraa 

Blogiarkisto

2014
2013
2012
2011
2010