Pieni pala taivasta Italiassa, eikun Ranskassa siis.

Tein viime kuussa yhteistyötä Momondon kanssa Pariisin jouluun liittyen. Pariisin lisäksi olin viikonlopun Normandiassa kiertelemässä toisen maailmansodan aikaisia paikkoja ja muistomerkkejä. Yövyin kumminkin kylässä josta en ollut kuullut yhtään mitään ennen sinne pääsyä ja tämä pikkukylänen vei pikkuruisen sydämeni aivan totaalisesti

En tiedä miksi, mutta olen aina ollut enemmän Italian kuin Ranskan kannalla. Italialaiset ovat ihmisinäkin yleisesti ottaen vähän iloisempia ja rennompia mitä ranskalaiset kurnuttajat (aina on jokin pielessä siis AINA), joten sen takia Italia on viehättänyt minua esimerkiksi yleisesti ottaen vähän enemmän varsinkin lomajuttuja mietittäessä. 

Tässä pikkukylässä tosin oli jotain hyvin skandinaavista sekä se ranskalainen kurnuttaminen oli vain muisto (ei siinä kurnutuksessa sinänsä mitään pahaa ole, lähinnä huvittaa kun kaikki voidaan kääntää aina negatiiviseksi – jopa oma olemassaolo).

En myöskään ymmärrä mistä johtuu, että en ole ikinä ajatellut Pohjois-Ranskan olevan kaunis. Olen mieltänyt sen teollisuusmaiseksi jättiläiseksi, josta söpöys on kaukana. Toisin kävi. Totta kai sieltä löytyy Le Havren kaltaisia teollisuuskaupunkeja, mutta pienen pieni Honfleur oli kaikkea muuta. Pikkuruinen satamakaupunki kaikkine suloisine katuineen ja pienine kahviloineen. Minulla oli vaikeuksia paikallistaa itseäni, sillä olin vähän niin kuin Italian ja Tanskan sekoituksessa. Fiilis oli kuin Kööpenhaminassa, sillä talot olivat saman tyyppisiä, mutta silti joka puolella oli ihan erilainen viehätys mitä täällä meillä pohjoisessa.

Honfleuriin ajaa noin kolmisen tuntia Pariisista, mutta junallakin pääsee lähikaupunkiin, josta voi vuokrata auton että pääse tähän pikkuiseen helmeen kyläilemään. Vaikka Pariisi miten ihana kaupunki onkin, niin suosittelen teitä oikeasti miettimään ensi kesän kesälomareissuja ja tekemään Honfleurille tilaa. Itse ainakin haluaisin nähdä kylän myös kesällä, vaikkakin se ihan joulun alla olikin aika todella romanttinen paikka. 

Olin Normandiassa ruoan puitteissa hyvään aikaan, sillä näin talvella on paras aika merenherkuille. Kävin kalamarkkinoilla ja katselin merenherkuista notkuvia pöytiä ihmeissäni. Onneksi niitä pöytiä tosin ei tarvinnut vain katsella, sillä söin Normandiassa ihan todella hyvin. Rapuja, hummereita ja ostereita oli tarjolla joka ravintolassa. Eli siis jos tykkää merenelävistä, niin kannattaa mennä HonFleuriin jo pelkän ruoankin takia :) 

Kommentit (2)

Vierailija

Oih, kylläpä näyttää kivalle! Olet oikeassa, ettei ihan heti tulisi mieleen, että Pohjois-Ranskasta löytyisi noin viehättävä kylä. Itse en ole koskaan edes miettinyt pohjoiseen matkustamista, sitä vastoin Etelä-Ranska kiinnostaisi kovasti, mutta nyt menee ajatukset uusiksi tämän postauksen myötä :) Et ole ainoa, jota viehättää Italia enemmän kuin Ranska. Minulla on monia kavereita, jotka eivät Ranskaa peukuta ollenkaan epäkohteliaiden ihmisten ja huonon palvelun vuoksi. Minä taas olen niin vankkumaton Pariisi-fani, ettei huono palvelu ja epäkohteliaisuudet haittaa. Ja viime kesänä sain ihan hyvää palvelua ja tapasin monia ystävällisiä ranskiksia matkallani. Pariisissa on vaan jotain niin maagista, ettei sitä osaa selittää.. T. Merja

Vierailija

Voi iik miten tunnelmallisen näköinen paikka! Kiitos tästä vinkkauksesta. :) Aina on kiva kuulla näistä "piilotetuista" helmipaikoista ja tuntemattomista kaupungeista. Mäkään en ole koskaan mieltänyt Pohjois-Ranskaa mitenkään kummoiseksi (siellä koskaan vierailematta, shame on me), mutta niinpä sitä taas huomaa ettei pitäisi antaa ennakkoluulojen fuulata. 
Italia-ihmisiä minäkin, ja erityisesti Pohjois-Italia on hurmannut mut. 

Annika / valentinesafter12.blogspot.fi

Seuraa 

Blogiarkisto

2014
2013
2012
2011
2010