Oi, Shizuoka. Tuo japanilaisen ”vihreän kullan” eli teen lähde. Alue on todellinen helmi Japanissa, mutta jostain kumman syystä sitä ei markkinoida esimerkiksi Tokiossa yhtä ahkerasti kuin muita lähikaupunkeja.

Luotijunalla Shizuokaan pääsee kuitenkin tunnissa ja se on päiväretkikohteenakin valloittava. Puhumattakaan että siellä viettäisi pidemmän ajan ja saisi näin enemmän irti alueesta, jota ympäröivät korkeat vuoret. Myös Fuji-vuori on mahdollista nähdä täältä.

Kun pari vuotta sitten matkustin Tokiosta Osakaan, päätin yöpyä juuri tuolla Shizuokan prefektuurin alueella ikään kuin puolivälin matkassa. Silloin otin bussin Tokiosta Shimizu-nimiseen pieneen kaupunkiin, joka sijaitsee Shizuokan kaupungin kyljessä. Matka oli vain kympin, mutta se kesti lähes kolme tuntia. Tosin bussi kierteli pienissä kylissä ja niistä sai vähän paremman käsityksen kuin nopean junan kyydissä.

Mutta onhan se juna niin kätevä täällä!

 

Tulivuoren perässä reissuun

Valitsin Shimizun ja Shizuokan silloin vierailupaikakseni muun muassa

  1. vihreän teen
  2. kuuluisan tonnikalan
  3. jylhien merenrantanäkymien
  4. ja Fuji-vuoren maisemien vuoksi

Ja kaikki nämä, ja paljon muuta, sain kokea silloin. Lisäksi Shimizu on Shizuokaankin verrattuna paljon edullisempi paikka, mikä oli kuitenkin ehkä se tärkein syy. Mutta myös Shizuokan keskustasta saa hyviä hotellihuoneita sesongin ulkopuolella 30–40 eurolla ja retkeilymajan 15 eurolla. Kapselihotellit ovat jotain tuolta väliltä. Näillä hinnoilla irtoaa Tokiosta kylmä kommuunihuone, kuten minulla nyt on.

Shimizussa tein silloin pienen risteilyn merellä ja näin vilauksen Fuji-sanista. Tuosta Japanin kauniista tulivuoresta.

Nautin siihen mennessä parasta sushia koskaan Shimizun satamassa, tutustuin pienesti alueen teetuotantoon sekä sain infoa myös alueen toisesta vihreästä voimasta eli wasabista. Samalla retkelläni törmäsin muun muassa Akitoon, jonka mukana pääsin sitten vihdoin eilen teefarmeille ja muihin teefanien tärkeisiin paikkoihin Shizuokassa.

Kun kaksi vuotta sitten olin Shimizussa, läsnäoloni sai paljon huomiota tuossa noin 30 000 asukkaan japanilaiskaupungissa. Siellä ei moni länsimaalainen edes piipahda, ja siitä sain kuulla monessa paikassa. Olihan se jännääkin, kun kaikki englanninkielentaitoiset tulivat juttusilleni. Joskus pienissä kaupungeissa on vilkkaampi sosiaalinen elämä turistin kannalta, vaikkakaan täällä ei ole samanlaista menoa kuin Tokiossa. Kioskeja ei ole jokaisella kulmalla eivätkä kaupat ole auki yöhön saakka. Pankitkin menivät ainakin tällä viikolla kiinni kolmelta iltapäivällä.

Ensimmäisellä vierailullani olin ensin yhden yön, ja sitten venytin oloani Shimizussa toiseksi yöksi. Ensimmäisenä päivänä kävin läpi Shimizun nähtävyydet ja toisena päivänä Shizuokan nähtävyydet. Erityisesti Sunpun linna Shizuokassa ja sen japanilainen puutarha jäivät mieleeni tuolloin elokuussa 2016 – vaikka muuten tuo aika oli melkoista sumua kaikesta Japanin-lumosta huolimatta.

Muistan, että katselin puutarhan kaunista, elokuista kukkaloistoa ja itkin valtoimenaan. Veljeni oli kuollut kuukausi aiemmin. Olin jotenkin ristiriitaisissa tunnelmissa. Halusin pidentää oloani Shimizun ja Shizuokan alueella vielä paristakin yöstä, mutta toisaalta suurkaupunki Osakan vilkas meno kutsui. Ajattelin silloin, että haluan tulla tänne uudestaan. Mutta samalla pohdin, että onko se järkevää. Pitäisikö tämä äärimmäisen kaunis paikka vaan jättää taakseen ja pitää se sellaisena yhtenä surutyön etappina.

 

Lumoava puutarha

Opintovapaallani keväällä 2018 olin Japanissa, mutta jätin Shizuokan ja monet muut kivat paikat väliin, kun kiertelin uusissa nähtävyyksissä, kuten taianomaisella Okinawalla ja kirsikankukkien Fukuokassa.

Mutta miten kävikään tällä reissulla? Vuokrasin kuukaudeksi Tokiosta huoneen ja ajattelin, että vietän sen kuukauden siellä. Kun voisin hyvin viettää vuosiakin tuossa metropolissa enkä kyllästyisi. En ole kyllästynyt vieläkään.

Kohtalo kuitenkin toi eteeni vanhan tuttavuuteni Akiton ja hänen teefarmikierroksensa. Kun olin kärsinyt jäätävästä flunssasta ensimmäiset kaksi lomaviikkoa, halusin loppuajalle kaikkea mahdollisimman kivaa toimintaa. Akiton teekierros Shizuokassa oli täydellisen piristävä päivä, niin fyysisesti kuin henkisesti.

Nautin myös uudemman kerran Sunpun linna-alueesta ja varsinkin sen Momiji-yaman puutarhasta, josta tämän postauksen kuvatkin ovat.

Nyt pääsin nauttimaan sielläkin matchakupillisen todella söpössä teehuoneessa, josta katselin uusin silmin vehreää puutarhaa. Tuntui, kuin viimeksi minun ja puutarhan välissä olisi ollut harmaa peitto. Nyt oli väriä ja teekuppeja. Sillä, kun olin nauttinut matchani, sain eteeni vielä talon tarjoaman teen eli paikallisen paahdetun vihreän teen.

Tällä kertaa puutarha, jossa on muun muassa miniatyyripensas leikattu Fuji-vuoren muotoon, vaikutti yllättäen niin paljon vihreämmältä, vaikka on marraskuu ja osa puista on saanut jo ruskan sävyjä. Ja viimeksi olin siellä kaksi vuotta sitten elokuussa, joka on vehrein kasvukausi.

Kuuntelin purojen solinaa ja lintujen laulua ihastuneena. Pieni melankolia ja kaipaus saapuivat mieleeni, mutta silti siinä teehuoneen pienessä pöydässä olin niin paljon enemmän oma itseni kuin kaksi vuotta sitten. Tai ainakin jotenkin varmempi. Paljon onnellisempikin, vaikka ikävä ei ole lähtenyt mihinkään.

Erityisen onnellinen olin siitä, että uskalsin tulla takaisin. Olisi ollut helppoa jättää Shizuoka välistä. Onneksi tulin.

Toteutin yhden pitkäaikaisimmista haaveistanikin tällä reissulla, kun pääsin teefarmille. Ja näin kaikki mahtavat teepaikat, joihin Akito vei kierroksellaan.

Jossakin postauksessani voisin lyhyesti esitellä ne ja kertoa vihreän teen lajeista, joita tällä alueella juodaan. Jos vaikka joku tämän blogin lukijoista innostuisi joskus vierailemaan kuuluisassa vihreän teen kaupungissa eli Shizuokassa tai sen lähistöillä, kuten Shimizussa.

 

Kaikki postaukseni Japanista löytyvät täältä.

 

Hei taas Sunpun linna! Olet kokenut kovia, muun muassa maanjäristyksissä.
Hei taas Sunpun linna! Olet kokenut kovia, muun muassa maanjäristyksissä.

Ruskaa linnajoen ympärillä Shizuokassa marraskuussa 2018.
Ruskaa linnajoen ympärillä Shizuokassa marraskuussa 2018.

Viehättävä polku japanilaiseen puutarhaan.
Viehättävä polku japanilaiseen puutarhaan.

Ah, nämä pienet puut, jotka leikataan niin söpöiksi!
Ah, nämä pienet puut, jotka leikataan niin söpöiksi!

Puron keskellä on kaunis kukka-asetelma.
Puron keskellä on kaunis kukka-asetelma.

Tästä ikkunasta voisi tuijottaa ikuisuuden.
Tästä ikkunasta voisi tuijottaa ikuisuuden.

Taas yksi matchahetki, mutta niin ikimuistoinen tämäkin.
Taas yksi matchahetki, mutta niin ikimuistoinen tämäkin.

Pieni teehuone puiden keskellä. Melkein kävelin ohi.
Pieni teehuone puiden keskellä. Melkein kävelin ohi.

Vuoreksi muotoiltu pensas.
Vuoreksi muotoiltu pensas.

 

Tämän reissun Japani-postauksiani:

Kommentit (3)

Vierailija

Ihanaa! Mie luen nää kaikki sun kirjoitukset ja unelmoin omasta Japanin matkasta!

Vierailija

Voi minä olen niin saanut Japanin kuumeen tämän blogin myötä. Kunpa pääsisin käymään siellä, aivan lumoavia kuvia olet laittanut :)

Annakaisa Vääräniemi
Liittynyt25.4.2016

Kiitos, kiitos!
Kerroitte juuri sen, mitä matkabloggaaja haluaisi aina kuulla: että blogi inspiroi uusiin paikkoihin muitakin. :-)
Toivottavasti pääsette molemmat joskus Japaniin. On tämä vaan niin ihmeellinen (ja koukuttava) paikka!

Seuraa 

Tervetuloa mukaan Adventuristan matkaan!
Olen Annakaisa, intohimoinen seikkailija ja Me Naisten toimittaja sekä bloggaaja.
Tämä blogi on täynnä matka- ja matchatarinoita.

Vuosi sitten järjestelin elämäni uusiksi ja lähdin unelmieni matkalle. Opintovapaani starttasi Malediiveilta ja kävin 16 eri maassa kymmenen kuukauden aikana.
Olen reissannut yhteensä 65 valtiossa (joulukuu 2018).

Contact: annakaisa.vaaraniemi@sanoma.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Marraskuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2017
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kategoriat