Lammaslaumoja paimeniensa kanssa. Tiellä astelevia aaseja. Vihreitä viiniviljelmiä. Hohtavia tiekirkkoja. Jylhiä vuoristoja.

Vaikka olen tällä viikolla istunut jo puolisen vuorokautta linja-autossa, lähdin vielä yhdelle bussimatkalle. Rilan luostariin.

Onneksi lähdin, vaikka bussimatkat voivat täällä päin Eurooppaa kestää. Ne saattavat olla myös pomppuisia, kuin istuisi tärinälaitteen päällä.

Mutta ne maisemat ovat jo matkan arvoisia: vartin ajomatka Sofian ulkopuolelle tarjoilee melkoisen kattauksen bulgarialaiseen maaseutuun.

Matka vuoristossa sijaitsevaan Rilaan kestää kuitenkin reilut kaksi tuntia Sofiasta, matkaa on noin 120 kilometriä. Mainion moottoritiepätkän jälkeen alkaa vuoristokylien jono.

Rilan luostari sijaitsee Bulgarian ”alpeilla”, yli 1 200 metrissä. Pilvet ovat sateisena päivänä matalla ja näyttää, kuin luostarin pääkirkko on välillä pilviusvassa.

Aukio on näyttävä. Ortodoksikirkon ulkopuolelle kaariholveihin on maalattu tuhansia uskonnollisia kuvia. Mukana on myös niin sanottuja saatanakuvia, joissa piru yrittää vietellä lapsia.

Luostarin majoituspuolikaan ei jää huomaamatta. Kaarimaiset katokset on koristeltu kukilla ja väritys on graafisen mustavalkoista. Tai oikeastaan valkoruskeaa, sillä maali on haalistunut paikoitellen. 

Näihin neljään kerrokseen ei meillä turisteilla ole mitään asiaa – vaikka käytävät näyttävät siltä, että niillä olisi mielenkiintoista kävellä ja kurkkia huoneisiin.

 

Kahdeksan munkin koti

Tässä munkkiluostarissa on lähes 300 huonetta. Aikoinaan Rilassa on ollut lähemmäs tuhat munkkia. Nyt heitä on kahdeksan.

Huoneissa on kuitenkin paljon asujia sekä elämää. Paikan työntekijät majoittuvat myös niissä; luostarissa on henkilöitä, jotka työskentelevät muun muassa keittiössä, museoissa, matkamuistomyymälässä ja muissa ylläpitohommissa. 

Yhdessä kulmassa on keittiö, toisessa jättimäinen kirjasto, ikonihuone... Niihinkään ei tietysti ole turisteilla asiaa.

Luostariin voi jäädä myös yöksi. Huone maksaa viisitoista euroa ja siihen kuuluu luostariarjen mukainen elämä; vieraat sitoutuvat noudattamaan luostarin aikatauluja sekä käymään esimerkiksi aamupalveluksessa.

Oppaani mukaan luostarin kellarikerroksessa tehdään myös viiniä. Viinikellari on kuitenkin sen verran salainen, ettei sen tuotteita myydä ulkopuolisille:

– Munkit saattavat olla sen verran itsekkäitä tai sitten viini on sen verran pahaa, mutta juoppoja he eivät ole. Erityisesti punaviini kuuluu bulgarialaisiin juhliin ja on tietenkin osa kirkon seremonioita. 

 

 

Rasvaisia luostarimunkkeja

Munkkiluostarin erikoisuus on paikan päällä tehdyt munkit. Noin 60 sentillä saa mukaansa rasvaa tihkuvan munkin, mekitsin, jonka voi peittää tomusokerilla halutessaan.

Munkkien hinta tippuu heti, kun niitä ostaa kassillisen. 

Alueella on myös kaksi ravintolaa, jotka tarjoavat peribulgarialaisia annoksia, sekä monia myymälöitä. Ikonikauppa käy vilkkaana ja niitä näyttävät ostavan erityisesti muista maista vierailevat munkit sekä nunnat.

Hienon kirkon sisällä on pyhä ikoni, jota monet paikalliset käyvät suutelemassa toiveiden toteutumisten toivossa. Kirkon sisällä ei saa valokuvata; sekin on täynnä pyhiä kuvia sekä kultamaalia. Vaikka turisteja on ympärilläni paljon, kirkon meditatiivinen vaikutus rauhoittaa ja saa hetkessä innokkaan matkailijaminänkin pysähtymään. 

Voi, kuinka kaunista täällä onkaan!

Kirkon reunoilla on penkkejä, joihin vanhukset saavat istua palvelusten aikana. Muutamassa kulmassa on myös hienompi penkki, joita vielä 1800-luvulla myytiin rikkaiden istumapaikoiksi.

 

Erakon perustama luostari

Luostarilla on yli tuhatvuotinen historia taustallaan. Sen perusti aikoinaan luolassa asuva erakko. Mutta suurin osa rakennuksista on sata vuotta vanhoja. Luostari on poltettu monta kertaa historiansa aikana. Joka päivä siellä maalataan ja puhdistetaan maalauksia.

Kirkossa pidetään palveluksia joka päivä. Talvella munkeilla on käytössään pienempi kirkko – säästääkseen lämmityskuluissa. Rilan vuoristossa voi olla metrikaupalla lunta talvikuukausina.

Lokakuussakin siellä on lähes puolet viileämpää kuin Sofian keskustassa.

Vaikka bulgarialaisessa ortodoksikirkossa naisten ei tarvitse suojata päätään huivilla, on luostarialueelle tiukat pukeutumissäännöt. Polvet ja kyynärpäät pitää olla peitettynä.

Kengät kannattaa valita huolella ja katsoa, mihin astuu. Alueella on paljon irtonaisia kaivonkansia ja liuskekiviä. Lisäksi luostarin kissat juoksentelevat pihalla vilkkaasti ruuan perässä.

Luostarin portilla on myös rauhallinen koira. Kuulemma vahtikoira, jolle on opetettu, että se ei saa tulla portin sisäpuolelle.

 

Seuraathan Adventuristaa myös Facebookissa? Liity faniksi täällä

 

Alue on nykyään yksi Unesco-kohteista. Rilan luostaria kutsutaan myös Bulgarian Jerusalemiksi – sen verran suosittu paikka se on.

Rilaan pääsee kerran päivässä Sofiasta omatoimisesti linja-autolla, joka vie sinne kolmessa tunnissa. Lukuisat matkatoimistot järjestävät opastettuja kierroksia, hinnat alkaen 30 euroa.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että opastetuilla kierroksilla aikataulu on tiukka ja omaa aikaa alueelle jää parisen tuntia. Se ei riitä kauniin alueen tarkkailemiseen lainkaan ja munkkijonokin jää helposti toiseen kertaan.

Noin 20 kilometrin päässä luostarista on Rilan kylä, joka sekin näyttää mielenkiintoiselta paikalta. Ja onhan alueella paljon vaellusreittejä sekä kauniit järvimaisematkin.

Jos olisin tiennyt yöpymismahdollisuudesta, olisin varannut majapaikan Rilan luostarista. Vielä pari vuotta sitten en olisi uskonut, että sanoisin näin. Että kokisin luostarit rauhoittavina paikkoina.

Mutta totuus on, että Rilasta löytyy Bulgarian ja kenties koko Balkanin todellinen rauha – sekä valokuvauksellinen kauneus.

 

 

Lisää Bulgariasta:

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tervetuloa mukaan Adventuristan matkaan!
Olen Annakaisa, intohimoinen seikkailija ja Me Naisten toimittaja sekä bloggaaja.
Tämä blogi on täynnä matka- ja teetarinoita.

Olen reissannut yhteensä 70 valtiossa.
Syyskuussa 2019 jäin vuorotteluvapaalle ja lähdin kahdeksan kuukauden reissuun. Nyt olen Japanissa.
Contact: annakaisa_vaaraniemi@hotmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Syyskuu
2018
Marraskuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2017
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kategoriat