Sulttaanivaltio Brunei on tähän mennessä yllättänyt positiivisesti joka paikassa ja hetkessä. (Ainoastaan toimivan wifin löytäminen on ollut haasteellista. Hotellissani se pelaa silloin tällöin ja todella huonosti; monessa kahvilassa sitä ei ole lainkaan.

Kirjautumisen vaativaa julkista wifiä voi käyttää puoli tuntia päivässä. Sen jälkeen on 24 tunnin tauko, ellei pyyhi puhelimen muistia tyhjäksi.)

Ei ole ihmekään, että kuljettajani suositteli jo lentokentälle saapuessani ostamaan paikallisen liittymän. Kuudella eurolla olisin saanut viikoksi rajattoman netin käytön sekä paljon puheaikaa. Mutta en sitä hankkinut tietenkään, vaikka edulliselta se vaikuttaakin. Olen pärjännyt ilman ylimääräisiä sim-kortteja tähänkin saakka. Enköhän löydä jokaisessa paikassa parempaakin tekemistä kuin netin selaaminen, jos sitä ei ole tarjolla.

Brunein hintataso vähän säikäytti minut aluksi, kun selvittelin majapaikkojen hintoja Bandar Seri Begawanista. Kaupungista löytyy vain muutama 10–20 euron majoituspaikka ja nekin sijaitsivat melko kaukana keskustasta. Suurin osa hotelleista on reilusti yli 50 euroa. Liian kallista opiskelijabudjetille! Mutta toisaalta luin netistä etukäteen, että maassa bensa maksaa vähemmän kuin vesi. Voiko se olla totta? Sehän täytyy selvittää itse.

Päätin ottaa varman päälle majoituksen suhteen ja varata neljäksi yöksi hotellin. Löysin onneksi majatalotyyppisen hotellin, joka maksaa 30 euroa yöltä, läheltä keskustan menoja. Vaatimaton hotellini tarjoaa myös ilmaiset lentokenttäkyydit, jotka maksaisivat tavallisella taksilla sellaiset 20–30 euroa. Joten säästän taksikyydeissä sekä bussimatkustamisessa – vaikka jälkimmäinen on kyllä todella halpaa.

Paikallinen liikenne ei ole täällä pääkaupungissa kovin hyvä iltaisin. Bussikyydit loppuvat jo neljän–kuuden maissa, riippuen päivästä. Perjantaisin koko Brunei muuten hiljenee kahdeksi tunniksi. Silloin kahvilat, kaupat, museot ja kaikki muut paikat ovat ihan hiljaisia pakollisen rukoushetken (12–14) vuoksi.

Mutta muuten paikallinen liikenne saa pisteeni. Bussit ovat vanhoja, mutta ne tarjoavat monia eri vaihtoehtoja. Asemalla on tarkat opasteet reiteistä, ja lippu maksaa vain 0,60 euroa.

Myös muut kuluttajahinnat ovat osoittautuneet melko edullisiksi. Olen harrastanut katukeittiöitä, joista saa parilla eurolla maistuvan aterian. Kampaamokin on superedullinen.

Olen harrastanut katukeittiöitä, joista saa parilla eurolla maistuvan aterian.

Kuten olen aiemmin maininnut, otsatukan leikkaaminen kuuluu rutiineihini reissussa. Lauantaina museokierroksen jälkeen otin bussin ja menin isoon ostoskeskukseen. Kävin kyselemässä parista paikasta hintaa ja ne vaihtelivat otsatukan osalta kolmesta (tämän hetken kurssilla laskettuna 3,10 eurosta) seitsemään euroon. Valitsin tietenkin halvimman mahdollisen, ja olin erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Brunei pääsi otsatukkaindeksissäni sijalle neljä. Shokkivärejäkin kovasti tarjottiin kampaamossa, mutta jätin neutraalimman hiustenvärjäämisen toiseen kertaan ja kohteeseen (jos enää värjäyttää hiuksiani, sillä näissä trooppisissa kohteissa värin ylläpitäminen on sen verran työlästä).

Bandarin keskustan kampaamoissa olisin varmaan saanut leikkuun edullisemmin, mutta otin nyt varman päälle ja menin suureen ostoskeskukseen. Vieläpä pelkästään naisten kampaamoon. Vaikka yleensä suosin kaikenlaisia kampaamoja missä tahansa.

Tässä Aasian ja Australian top 11:

Otsatukan leikkuuhinnat (euroissa)

  1. Mongolia 1,5 
  2. Intia 2
  3. Sri Lanka 3
  4. Brunei 3,10
  5. Indonesia 4
  6. Vietnam 5
  7. Malesia 6
  8. Thaimaa 8
  9. Japani 15 
  10. Australia 18
  11. Singapore 20

Otsatukkaindeksistäni lisää:

Gadongin ostoskeskus täällä Bandarissa näyttää ulospäin todella mahtipontiselta. Sisältä on kuitenkin turha etsiä hienoja tai vaikkapa länsimaisittain tuttuja liikkeitä, vaikka siellä onkin yli sata myymälää. Paljon on kyllä kultakauppoja sekä toinen toistaan upeimpia kenkiä, kosmetiikkatuotteita ja sisustustavaroita myyviä ketjuja. Sitten on monia ruokapaikkoja, kiinalaisten halpatavaramyymälöitä ja muun muassa elokuvateatteri.

Kävinkin kampaamohemmottelun jälkeen katsomassa malesialaisen nuorisoelokuvan Busker. Suosittelen kovasti tuota kuvaa, jos se on joskus mahdollista jossain nähdä. Lippu oli täällä Bruneissa uutuuselokuvaan vaivaiset neljä euroa ja elokuvasali hohti uutuuttaan.

Merkkivaatteet, kuten lenkkarit ja farkut, ovat Bruneissa melkein Suomen hinnoissa. Myös sushiravintolassa syöminen voi maksaa lähemmäs 20 euroa, kuten muissakin hienommissa paikoissa illastaminen. Suosikkijuomaani matchaakin on tarjolla monessa paikassa, mutta sen nauttiminen on täällä kallista. Pahimmillaan olen maksanut seitsemän euroa matchasmoothiesta.

Silti ihan Australian hintoihin ei Brunei onneksi yllä.  Ja tuo bensa on kyllä uskomattoman edullista täällä – edes pientä vesipulloa ei saa bensan litrahinnalla. Digital nomadillekin Brunei olisi varmasti ideaali paikka, jos hankkii oman liittymän.

Ja jos olisin tiennyt näistä hinnoista, olisin ehkä harkinnut Bruneita pidemmän ajan kohteeksi. Onhan tämä sen verran helppo, siisti ja mielenkiintoinen maa, joka sopii opiskelijabudjetillekin. Yleensähän pidempiaikaiset yöpymiset tulevat halvemmiksi; samalla säästää lennoissa, kun ei tarvitse ostaa lentolippuja niin tiheään. Mutta toisaalta taas, Australia osoitti, että joissakin paikoissa ei yksinkertaisesti voi opiskelijabudjetilla kovin pitkään majoittua. 

Toreilta saa hedelmät ja vihannekset halvemmalla kuin kaupoista. Ja Brunein torit ovat myös siistejä paikkoja.

Jos viihtyy pienessä sulttaanivaltiossa, Bruneissa kannattaa viettää vähintään viikko. Pidempäänkin. Ainakin näillä hinnoilla: 

Yleisiä hintoja Bandar Seri Begawanissa X 25

  1. Bensa / litra 0,30 euroa
  2. Postikortti 0,40 euroa
  3. Postimerkki Eurooppaan 0,40 euroa
  4. Vesipullo (0,33 l, kaupassa) 0,45 euroa
  5. Kanavarras katukeittiöstä 0,50 euroa
  6. Virvoitusjuomatölkki (0,33 l, kaupassa) 0,60 euroa
  7. Bussilippu 0,60 euroa
  8. Suklaapatukka 1 euro
  9. 5 x iso tofupala katukeittiöstä 1 euro
  10. Jäätelöpuikko kaupassa 1,40 euroa
  11. Vaalea leipäpaketti 1,50 euroa
  12. Pähkinäpussi (100 g) 1,60 euroa
  13. Teekannu ravintolassa 1,70 euroa
  14. Iso virvoitusjuomapullo / 2 litraa 1,80 euroa
  15. Banaani / kg 2 euroa
  16. Peruna / kg 2 euroa
  17. Maito / litra 2,10 euroa
  18. Hammastahna 2,30 euroa
  19. Suihkugeeli 2,50 euroa
  20. Omena / kg 2,70 euroa
  21. Maitokahvi ravintolassa 3 euroa
  22. Otsatukan leikkaaminen 3,10 euroa
  23. Elokuvalippu 4 euroa
  24. Matchatee 5 euroa
  25. Illallinen halvassa ravintolassa 6 euroa

Lue myös muita juttujani Bruneista:

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Tervetuloa mukaan Adventuristan matkaan!
Olen Annakaisa, intohimoinen seikkailija ja Me Naisten toimittaja sekä bloggaaja.
Tämä blogi on täynnä matka- ja matchatarinoita.

Vuosi sitten järjestelin elämäni uusiksi ja lähdin unelmieni matkalle. Opintovapaani starttasi 1. syyskuuta 2017 Malediiveilta ja kävin 16 eri maassa kymmenen kuukauden aikana.
Olen reissannut yhteensä 65 valtiossa. Nyt olen Japanissa (marraskuu 2018).

Contact: annakaisa_vaaraniemi(@)hotmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2017
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kategoriat