Lempeä merituuli puhaltelee hiuksissani. Valkoinen hiekkaranta ja aurinko häikäisevät silmiäni. Lintujen viserrys ja aaltojen kohina ovat tämän hetken kauneinta musiikkia korvilleni.

Eikä tämä ole Bali eikä Malediivit. Tämä on Okinawa. Trooppinen paratiisi. Ainakin minun elämässäni.

Oi Okinawa, mitä sinä oletkaan tehnyt minulle? Tulin tänne kolme viikkoa sitten, ja olen kotiutunut hyvin. Niin hyvin, etten haluaisi lähteä pois luotasi ensi viikolla.

Jo ensikohtaamisessamme oli jotain upeaa. Sellaista fiilistä, että ympärillä on paljon tuttua, mutta myös jänniä uusia juttuja.

Opintovapaani aikana en osannut odottaa sinua, Okinawani. Minulla oli koko ajan niin paljon koettavaa uusissa paikoissa ja vanhassa tutussa eli Balilla. Myönnän, että silloin tällöin mielessäni kutkutti ajatus, että keväällä minä pääsen taas Japaniin. Pitkään haaveilemalleni Okinawallekin.

Ja täällä minä olen! En muista, että olisin näinä kolmena Okinawan-viikkona kokenut yhtä asiaa, joka olisi yksittäin supermahtava. En ole hypännyt laskuvarjolla enkä rakastunut enkä harrastanut muitakaan ääritunteita. On paljon pieniä juttuja, jotka tekevät huippufiiliksen. Jännän ja eksoottisen. Samalla sellaisen turvallisen olon, kuin olisi kotona.

Maaliskuun alussa pääsin kokemaan Taiwanin. Myös siellä oli superkivaa – kuten on ollut opintovapaallani 99-prosenttisesti koko ajan. Olen toki aiemminkin ollut muutamia kertoja kuukauden reissuilla, muun muassa Balilla ja Kanadassa. Kolme viikkoa Balkanilla ja 3,5 viikkoa Siperiassa. Mutta tässä kohti opintovapaatani, kun maaliskuun alussa tuli kuusi kuukautta täyteen reissaamista yhteen putkeen, koen elämäni olevan muun muassa rennoimmillaan. Kauneimmillaan. Varmimmillaan. 

Eli maaliskuu jää mieleen monesta upeasta jutusta, joista koostuu superherkullinen kokonaisuus. Eli muun muassa näistä:

  1. Kun pysyttelee samalla saarella ja kaupungissa koko ajan, ehtii tutustua yhteen paikkaan kunnolla. Siksipä Airbnb-sotkut olivatkin ehkä hyvä juttu, sillä varasin pikana uuden majapaikan samasta kaupungista eli Nahasta. Saan viettää täällä neljä viikkoa, tutustua rauhassa Nahan nähtävyyksiin ja hengailla myös kiireettömästi.
  2. Lämmitetty vessanpytty, jossa on paljon muutakin kivoja toimintoja, ilahduttaa jokaisella kerralla nykyisessä majapaikassani. Vessaan meneminen täällä Japanissa on melkein kuin menisi huvipuiston minilaitteeseen.
  3. Kauniit auringonlaskut ovat erittäin kivoja, kun niitä voi katsella omalta parvekkeelta. Koko kuukauden ajan.
  4. Okinawan aurinko on erityisen kirkas ja se on paistanut melkein koko ajan. Vettäkään ei ole tullut kuin muutamana päivänä.
  5. Sää on ollut sopiva. Sopivan viileä ainakin nähtävyyksien katselemiseen. Nyt viime päivinä lämpötila on noussut yli 25 asteen ja se tuntuu taas niin mahtavalta!
  6. Olen kävellyt paljon Nahassa. Ehkä enemmän kuin muualla, sillä täällä on hyvät jalkakäytävät, selkeät tiet ja ihannesää. Toisaalta täällä on huono julkinen liikenne monorailia lukuun ottamatta. Mutta kävellen näkee paljon enemmän ja se virkistää.
  7. Okinawa Dialog. Tuo mahtava yhteisöllinen työtila, jossa olen tutustunut moneen huipputyyppiin, mielenkiintoisiin asioihin sekä saanut paljon aikaan.
  8. Olen tavannut mukavia tyyppejä myös sohvasurffauspalvelun kautta sekä muuten. Olen istunut vieraiden ihmisten kanssa teellä ja baarissa. Tiedeyliopiston labrassakin. Ikähaitari 19–87-vuotta. Olen kuullut mielenkiintoisia tarinoita sekä saanut Suomi-huomiota.
  9. Ai, että, se kun puhelimessa on paikallinen liittymä, tuo tietynlaisen tunteen. Paikallisuudesta. Ja vieläpä kun seuraavan kerran osaa jo hätääntymättä valita oikean liittymän ja asentaa sen, tuo ihan profiiliksiä.
  10. Olen käynyt pitkästä aikaa kunnolla elokuvissa. Taipeissa näin kolme elokuvaa, joista kaksi oli paikallisia. Okinawalla toistaiseksi yhden. Jokaisessa salissa on ollut oma tunnelmansa ja huippuleffat.
  11. Aah, vihdoinkin: kunnon matchaa! Löysin ruokakaupasta taivaallisen pehmeän japanilaisen luomumatchan. Pieni pussi on kestänyt yli viikon ja se maksoi seitsemän euroa. (Suomessa se olisi ollut varmaan lähemmäs 50 euroa.) Teevalikoima on muutenkin täällä hulppea ja kaikki maistuvat niin hyviltä!
  12. Nahan museot. En ole varsinaisesti museoihmisiä, mutta Okinawan päämuseokompleksi imaisi monilla näyttelyillään mukaansa. Erityisesti saaren perinteitä ja omistussuhteita esittelevät osastot saivat monta tuntia ajastani.
  13. Latasin tällä viikolla puhelimeen Tinder goldin. Tuon palvelun, joka näyttää, onko tullut tykkäyksiä. Ja onhan niitä. Olen kertonut ystävilleni hämmästellen, kuinka yhdessä yössä tai päivässä tulee helposti yli 200 uutta tykkäystä. Tällaista ei tapahtuisi koskaan Suomessa. Varsinkin kun kerron profiilissani rehellisesti muun muassa xl-koostani. Ok, tykkäys ei tarkoita matchia eikä treffejä. Ei vielä. (Mutta kun tässä kiireisimmät pääsiäis- ja opiskeluhommat hiljentyvät, niin taidan alkaa sopia deittejä.)
  14. Kun vastaan tulee aasialaisia turisteja, jotka kysyvät neuvoa paikkaan X ja osaan ohjata heidät sinne. Onnellisuutta tuolloin on puhelimen nettidataliittymä. Sekä erityisesti se, että he ovat luulleet minua paikalliseksi. Tai ainakin kadut hyvin tuntevaksi.
  15. Vaatekaupat ovat täynnä kivoja vaatteita. Ok, osa niistä on tehty XS-koon tyypeille, mutta sitten on rentoja oversize-vaatteita ja kauniita asusteita. Ja kohteliaita myyjiä: yksikin sanoi, että tyylini näyttää ihan japanilaiselta. Sopivan pelkistetyltä. Aah, tykkäsin paljon tuollaisesta kommentista, sillä japanilaiset ovat ehkä maailman tyylikkäin kansa.
  16. Ilmoittauduin uudelle, kirjoittamisen opintojeni lisäkurssille ja olen alkanut tehdä innolla vaativaa tehtävää. Maksimissaan 35 sivun tekstinäytettä suunnitelmineen. Olen saanut erinomaisia vinkkejä ohjaajaltani sekä hionut tarinani synopsista mieleisekseni.
  17. Okinawalla ei ole vielä uimakausi. Se avautuu huhtikuussa. Mutta on ollut miellyttävä huomata, että en kaipaa välttämättä näillä kahdenkymmenen asteen keleillä meressä lillumista. Nautinnollista on ollut kävellä kunnolla valkoisten hiekkarantojen vierellä ja nauttia turkoosin meren näkymästä.
  18. En kyllästy koskaan japanilaiseen ruokaan enkä ruokakauppoihin. Okinawalla siinä on oma twistinsä, mutta ruokakaupoista löytyy muun muassa tuttuja sushi- ja tofuaterioita. Tarkkaan punnituissa paketeissa on tarkat energiamäärät ja kauniit asetelmat. Illalla nahalaiset ruokakaupat alentavat hintojaan ja pienen aterian saa mukaansa halvimmillaan parilla eurolla.
  19. Voisin kiertää ikuisuuden illalla hämärästä ravintolasta toiseen ja etsiä sitä täydellistä sekä nähdä samalla mahdollisimman monta, idyllistä paikkaa. Mutta toisaalta, Japani on odottanut, että täällä kaikki paikat tarjoavat hyvää ruokaa. Ja reppureissaajalle parhaan hinta–laatu-suhteen tarjoavat paikalliset ruokakaupat.
  20. Kaupoissa on niin paljon kaikkea jännää, että on kiva pelkästään kierrellä niitä ja ihmetellä, mihin sitä kaikkea tavaraa tarvitaankaan. Joskus mukaan lähtee joku heräteostos, kuten shiban kuvilla koristeltu muistikirja sekä tarrapaketti. Mitkä huikeat valikoimat shibakrääsää onkaan kaupoissa! Tuota lempikoirarotuani olen nähnyt paljon myös kaduilla, niin Taiwanissa kuin Okinawalla.
  21. Kun bussissa kaikki haluaa istua viereesi ja udella Suomesta. Siinä tulee melkein julkkisolo!
  22. Uudessa majapaikassani on kielletty aukaisemasta ovea vieraille ja puhumastakin heille pihalla (joku Airbnb-sääntö). Yksi ilta säikähdin, kun tulin kotiin ja availin oveani, naapuri huikkasi omalta oveltaan ja tuli moikkaamaan sekä toi pienen keksipaketin. Kuuluisaa japanilaista naapuriystävällisyyttä!
  23. Rakastan sitä tunnetta, kun voi kävellä tutulla kadulla eksymättä, löytää sieltä kymmenenkin kerran jälkeen jotain kivaa yksityiskohtaa ja silti kokea fiilis, että ihana olla kotikadulla.
  24. Kun majatalossa on valmiina laadukkaat suihkusaippua–shampoo–hoitoaine–pesuainesetit.
  25. Kun menee ensimmäistä kertaa japanilaiseen automaattikampaamoon. Siellä maksetaan ensin leikkaus automaatista, otetaan kuitti ja odotetaan vuoroa. Sitten kerrotaan hiustyylistä, jonka haluaa ja joka on mahdollista saada 15 minuutissa. Siihen pitää sisällyttää myös kasvojen siistiminen (joka on erittäin tarkkaa täällä), tuolin ympäristön siistiminen sekä hyvästelyt. Minulle pahoiteltiin kovasti sitä, että kampaajallani meni 17 minuuttia kanssani. Mutta otsatukkaindeksini sai nyt Japanin osalta uuden hinnan: 8 euroa.
Jos et näe videota yllä, voit katsoa sen täällä 

Voisin kertoa myös onnellisuudesta, joka tulee siitä, kun ystävä kertoo raskaudestaan ja jakaa puolivälin tunnelmiaan, kun toinen ystävä lähettää idyllisiä Lapin-kuvia ja hehkuu kuherruskuukausiensa onneaan, kun suihkusta tulee vettä riittävällä paineella, kun vettä voi juoda suoraan hanasta, kun on ihastunut akvaarioon, kun on käynyt tekemässä käsillä jotain järkevää eli kokannut okinawalaisella ruokakurssilla, kun on ollut aikaa varata loppukevään matkat ja majapaikat melkein kokonaan, kun on saanut mielenkiintoisia puhumis- ja kirjoituskutsuja (vaikkakin joutunut kieltäytymään joistakin niistä), kun on saanut oman koiransa kuvia puhelimeen, kun on saanut yhdessä yössä yli 200 tekstiviestiä kavereilta ja lukee niitä aamulla kuin parasta kirjaa sekä kun on muistanut ottaa yhteyttä tuttuihin, joita ei ole nähnyt pitkään aikaan.

Onnellisuutta on myös se, kun on nukkunut hyvin ja pehmeässä sängyssä joka yö, kun saa herätä Okinawan kirkkaaseen aurinkoon ja linnunlauluun ja kun on ottanut paljon selfieitä sekä hymyillyt niissä ihan ok-ilmeellä.

Käsi ylös, jos joku jaksaa oikeasti lukea tällaisia listauksia!

No, vielä ihan vähän hehkutusta maaliskuusta:

Onnellisuutta on myös se, kun pomo tekee tulevaisuuden työvuorolistoja sekä pyytää töihin, kun on väsyksiin asti kierrellyt uuden paikan katuja sekä kaatuu melkein suorilta sänkyyn puolilta öin, kun on nukkunut hyvin ja pehmeässä sängyssä joka yö, kun saa herätä Okinawan kirkkaaseen aurinkoon ja linnunlauluun, kun on ottanut paljon selfieitä ja hymyillyt niissä ihan ok-ilmeellä, kun on tavannut matkatuttavuuden uudessa maassa ja viettänyt aikaa uudelleen hauskan tyypin kanssa, kun on ehtinyt lukea muutaman hyvän kirjan, kun on taas hengaillut viihtyisissä japanilaisissa teehuoneissa sekä puistoissa, kun näkee ympärillään koko ajan niin paljon kauneutta että melkein itkee siitä visuaalisesta ähkystä ja kun on odottavaisilla mielin menossa kohti huhtikuuta.

Maaliskuu on ollut täydellinen matkakuukausi. Pian alkaa huhtikuu, tuo tavallisen vuoden kuukausista paras. Toisaalta siinä on tänä vuonna jotain erityistä, sillä täytän pyöreitä. Iik!

Kuvat ovat Kouri-saarelta sekä Emerald-rannalta Okinawalta.

 

Lisää Okinawa-hehkutusta näissä jutuissani:

 

Kommentit (2)

MariH

Täältä sun blogista löytää aina positiivisuutta! Sulla on mieletön kyky tarkkailla maailman ja elämän pieniä ja isoja juttuja - ja löytää niistä se oikea, paras puoli. Hurmaavia seikkailuja ja kohtaamisia huhtikuuhusi! :)

Annakaisa Vääräniemi
Liittynyt25.4.2016

Hei MariH. 
Kiitos kauniista kommentistasi. 
Opintovapaani on ehkä myös vapaata kaikkeen negatiiviseen ja energiaa syövään, joten on helppo tehdä positiivisia havaintoja sekä kirjoittaa niistä samaan sävyyn. 
Ja muutenkin: kun ympärillä näkee vain kauniita asioita, niin sellainen pitää kyllä mielenkin kauniina.

Aurinkoista huhtikuuta sinnekin. :-)

Seuraa 

Tervetuloa mukaan Adventuristan matkaan!
Olen Annakaisa, intohimoinen seikkailija ja Me Naisten toimittaja sekä bloggaaja.
Tämä blogi on täynnä matka- ja matchatarinoita.

Vuosi sitten järjestelin elämäni uusiksi ja lähdin unelmieni matkalle. Opintovapaani starttasi 1. syyskuuta 2017 Malediiveilta ja kävin 16 eri maassa kymmenen kuukauden aikana.
Olen reissannut yhteensä 65 valtiossa. Nyt olen takaisin Suomessa (elokuu 2018).

Contact: annakaisa.vaaraniemi(@)sanoma.com

Blogiarkisto

2018
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2017
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kategoriat