Onko kenelläkään muulla niin, että kirjojen lukeminen vaatii tietynlaisen ajan tai paikan?

Tai molemmat?

Viime vuosina olen innostunut lukemisesta aina lomilla, joilla menen lämpimän auringon alle.

Vapaa-ajalla jaksan keskittyä kirjoihin vain silloin, kun pääsen lukemaan niitä ulos.

Vaikka kyseessä olisi kuinka jännä teos, en malta lukea sitä koskaan sisällä. En edes harmaana sadepäivänä. Lukuhetki tarvitsee vähintään oman parvekkeen, mieluiten puiston tai merenrannan.

Kahdeksan kuukauden aikana luin yhteensä 36 kirjaa. Se tekee noin 4,5 kirjaa kuukautta kohti.

Mutta todellisuudessa lukemiseni keskittyivät kolmelle kuukaudelle:

ensimmäiselle sapattikuukaudelle eli syyskuulle 2019 Balkanille, tammikuulle 2020 Uuteen-Seelantiin ja huhtikuulle 2020 Fukuokaan. Se tekee 12 kirjaa kuukaudessa.

Näissä lukukuukausissa oli aurinkoa – ja tarpeeksi intoa sekä levollisuutta lukemiseen.

Kuuntelinpa tänä aikana myös elämäni ensimmäisen äänikirjan. Aiemmin olin jättänyt äänikirjat kesken yleensä sen vuoksi, että lukijan ääni ei miellyttänyt. Tai minulla ei vain ollut sellaista aikaa, jolloin olisin voinut keskittyä kunnolla äänikirjaan.

Nyt olen huomannut, että äänikirja on parasta rentoutumista juuri ennen nukahtamista, kun voi loikoilla ja keskittyä täysin kirjan sisältöön.

Mutta parasta on kirjan lukeminen. En enää kaipaa fyysistä paperikirjaa enkä edes tablettia, sillä olen oppinut lukemaan kirjoja kännykältä.

Käytin pitkään kirjaston e-palvelua ja luin sieltä vähän sellaistakin, jonka sain helposti käteen. Ostin myös yhden e-kirjan Elisan palvelusta.

Huhtikuussa otin käyttöön BookBeatin kokeilujakson, ja jäin sen jälkeen maksavaksi asiakkaaksi.

Netflix ei jäänyt elämääni ainakaan toistaiseksi. Lehtiäkin olen ostanut ja lukenut hävyttömän vähän kahdeksan kuukauden aikana.

Televisiosta katselin uutisia muutaman kerran Japanissa, sekä pari elokuvaa lentokoneessa. 

Elokuvissa kävin vain kerran kahdeksan kuukauden aikana ja katsoin Pikku naisia -leffan (ja odotan jo, että pääsen elokuviin!).

Joten kirjapalvelun 16 euron kuukausimaksun maksan mielelläni, että pääsen uutuuskirjojen ja vanhojen tuttujen teoksien pariin.

Jotenkin silti luulin, että olisin lukenut nyt paljon enemmän kirjoja, koska vapaatakin oli niin paljon.

Mutta toisaalta Japanissa elämä oli hauskalla tavalla intensiivistä. Ja 36 kirjaa on kuitenkin paljon enemmän, mitä luin edellisen vuoden aikana täällä Suomessa yhteensä.

En ole listannut kirjojani mihinkään paremmuusjärjestykseen, mutta voisin nostaa sieltä muutaman mainion lukukokemuksen.

  1. Hengästyttävän intensiivinen! Laura Lindstedt: Ystäväni Natalia
  2. Kaunis ja herkkä tarina! Hiro Arikawa: Matkakissan muistelmat
  3. Herättää matkakuumeen! Liza Marklund: Helmifarmi
  4. Japani-fanille! Heikki Valkama: Laserjuuri (äänikirja)
  5. Kielellistä lahjakkuutta! Antti Rönkä: Jalat ilmassa
  6. Takuuitku! Heather Morris: Auschwitzin tatuoija
  7. Nopea ja Japani-must! Sayaka Murata: Lähikaupan nainen
  8. Romantiikan kaipuuseen! Josie Silver: Tule takaisin
  9. Kevyt, mutta silti herättää ajattelemaan! Riikka Suominen: Suhteellisen vapaata
  10. Helppo ja hauskakin, vaikka syke nousee! Liina Putkonen: Palava poika
     
  11. Heikki Valkama: Pallokala
  12. Heikki Valkama: Tulikukka (äänikirja)
  13. Liza Marklund: Punainen susi
  14. Agnes Martin-Lugand: Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia
  15. Pauliina Rauhala: Synninkantajat
  16. Pajtim Statovci: Bolla
  17. Liina Putkonen: Jäätynyt tyttö (äänikirja)
  18. Jill Santopolo: Kun sanat eivät riitä
  19. Riikka Pulkkinen: Lasten planeetta
  20. Un-Su Kim: Tappajat
  21. Carolina Setterwall: Toivotaan parasta
  22. Essi Ihonen: Ainoa taivas
  23. Sofia Lundberg: Punainen osoitekirja
  24. Leah Meecer: Kun kerran kohtasimme
  25. Raakel Lignell: Älä sano, että rakastat
  26. Mikael Bergstrand: Delhin kauneimmat kädet
  27. Emma Kantanen: Nimi jolla kutsutaan öisin
  28. Robin Sharma: 5 am club
  29. Édouard Louis: Ei enää Eddy
  30. Cecelia Ahern: Loppusanat
  31. Sirkka-Liisa Ranta: Suomalainen teekirja
  32. Reijo Laatikainen: Taltuta lievä tulehdus
  33. Marja Borelius: Bliss
  34. Tommy Hellsten: Enää en pelkää
  35. Manu Tuppurainen: Erkka – Elämän peliä
  36. Monica Luukkonen: Buddhan hipaisu

 

Postauksen kuvat ovat Helsingin Katajanokalta, jossa on rakenneltu kevään 2020 aikana näitä kivimuodostelmia.
Näissä maisemissa luin loppuun Palava poika -kirjan. 

 

Lisää aiheesta:

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tervetuloa mukaan Adventuristan matkaan!
Olen Annakaisa, intohimoinen seikkailija ja Me Naisten toimittaja sekä bloggaaja.
Tämä blogi on täynnä matka- ja teetarinoita.
Contact: annakaisa_vaaraniemi@hotmail.com

Olen reissannut yhteensä 71 valtiossa, ja suosikkini on Japani. 
Nyt olen Helsingissä (kesäkuu 2020), mutta mieleni on vielä Fukuokassa.

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
Tammikuu
2019
Joulukuu
Syyskuu
2018
Marraskuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2017
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kategoriat

Instagram