Suomalainen koulutus tunnetaan maailmalla. Koulujärjestelmän maine oli kirinyt myös Kaoru Kugan tietoon ja se auttoi tekemään tärkeän päätöksen:

Kaoru halusi opiskelijavaihtoon Suomeen.

– Suomi on tunnettu hyvästä koulujärjestelmästään ja halusin kokea sen itse. Olin opiskelijavaihdossa Jyväskylän yliopistossa lukuvuoden 2018–2019, Kaoru kertoo.

Kaoru on 22-vuotias opettajaopiskelija Japanin Fukuokasta.

Ennen vaihtovuottaan eli ensimmäistä Suomen-matkaansa hän ei tiennyt sanaakaan suomea. Suomessa hän opiskeli kasvatustieteitä sekä englannin ja suomen kieltä.

Hän otti yliopistolla muun muassa survival-suomen ja puhumisen kursseja.

Each one teach -tapaamisissa hän pääsi käyttämään kieltä suomalaisen parinsa kanssa ja opetti tälle samalla japanin kieltä.

Opintojensa ohella Kaoru kävi opettamassa vapaaehtoisena japanin kieltä.

Kymmenen kuukauden aikana Jyväskylän yliopiston kampusalue Seminaarinmäeltä Agoraan tuli tutuksi, kuten myös monet muut paikat kaupungista.

Myllyjärven koti, Kortepohja, Jyväsjärvi… Kaoru luettelee lempipaikkojaan Jyväskylästä.

– Ensimmäisinä päivinä yllätyin, kuinka mäkinen kaupunki Jyväskylä on. Kävelin siellä mieluummin kuin ajoin pyörällä. Erityisesti Jyväsjärvi maisemineen oli suosikkini ja tykkäsin kävellä sen ympäri. 

 

Kaorun mukaan suomalaiskouluissa hyvää on erityisesti koululuokkien hallittu koko. Japanissa on tyypillistä, että luokassa on 40 oppilasta. – Suomessa opettaja voi keskittyä paremmin yksittäisiin oppilaisiin.
Kaorun mukaan suomalaiskouluissa hyvää on erityisesti koululuokkien hallittu koko. Japanissa on tyypillistä, että luokassa on 40 oppilasta. – Suomessa opettaja voi keskittyä paremmin yksittäisiin oppilaisiin.

 

”Korvapuusti on lempiherkkuni”

Jyväskylässä Kaoru eli soluasunnossa kahden muun opiskelijan kanssa. Hän sai vaihto-ohjelman kautta myös eräänlaisen ystäväperheen, jonka kanssa hän harrasti monia juttuja vapaa-ajalla.

– Kävin perheen kanssa muun muassa luistelemassa ja tein korvapuusteja, jotka ovat lempiherkkujani Suomessa, Kaoru muistelee Jyväskylän-aikojaan.

Suomen-opiskelujensa jälkeen hän asunut nyt puolisen vuotta Fukuokassa. Hänellä on vielä vuosi jäljellä Sagan yliopistossa ennen valmistumistaan.

Jokaisena arkipäivänä hän ottaa Fukuokasta junan, joka vie hänet noin 45 minuutissa Sagaan. Kahdesti tai kolmesti viikossa hän työskentelee osa-aikaisena iltaopettajana.

Vuosi sitten joulun aikaan Kaoru otti kaiken irti Euroopan läheisyydestä. Hän vietti joululoman reissaten ja kävi Itävallassa, Ranskassa, Saksassa sekä monessa muussa paikassa.

– Matkustaminen on niin paljon edullisempaa Suomessa ja Euroopassa kuin täällä Japanissa.

 

”Kaamos ei masentanut”

Salmiakki ja riisipuuro.

Siinäpä ovat lähes ainoat suomalaiset asiat, joista Kaoru ei pitänyt. Japanissa syödään riisi suolaisen ruuan kanssa, joten makea riisipuuro ja kaupan valmiit riisivanukkaat eivät maistu usein japanilaisille, hän selittää.

Suomessa hän ikävöi toisinaan japanilaisia ruokia, mutta muuten hän hehkuttaa suomalaista ruokakulttuuria.

Jyväskylän yliopistossa hän nautti opiskelijahintaisista lounasbuffeteista, joissa voi yhdistellä monia ruokia; Japanissa opiskelijat yleensä tilaavat yhden lounassetin.

Suomalainen talvi oli Kaorun mukaan siedettävä, jopa yllättävän leuto. Hän kokeili Laajavuoressa ensimmäistä kertaa elämässään lumilautailua.

Jyväskylässä hän näki myös elämänsä ensimmäiset revontulet.

– Kaamos ja kylmyys eivät masentaneet minua, ja nautin suomalaisesta talvesta. Jyväskylässä ei myöskään ollut niin kylmä kuin olin odottanut. Lunta oli toki paljon. Meillä ei ole tavallisesti lunta täällä Fukuokassa.

Yksi säähän liittyvä tapa hämmästytti erityisesti, mutta hän sanoo ymmärtävänsä suomalaisten riemun.

– Yllätyin aluksi, kun huhti–toukokuussa lämpötila nousi 15–20 asteeseen ja suomalaiset vähensivät heti vaatteitaan runsaasti. He olivat onnellisia jo niistä lukemista. Heille se oli melkein kuin kesä.

”Kun huhti–toukokuussa lämpötila nousi 15 asteeseen, suomalaiset vähensivät heti vaatteitaan.”

Ensimmäinen kerta suomalaisessa saunassakin yllätti Kaorun: hänellä ja muilla vaihtareilla oli päällä uimapuvut – kun suomalaiset istuivat lauteilla alasti.

Talvivaatteita Kaoru ei tuonut mukanaan Suomeen, vaan hän osti niitä enimmäkseen jyväskyläläisistä second hand -putiikeista.

Fukuokassa kylmin kuukausi on yleensä helmikuu, ja silloinkin lämpötila on reilusti plussan puolella. Tämän jutun kirjoitushetkellä, joulukuun alussa, lämpötila kohoaa päivällä vielä usein +15 asteeseen. Kesäkuukausina lämmintä on vähintään tuplasti enemmän.

 

Fukuokasta löytyy suomalainen Robert's Coffee, joka tuo Kaorun mieleen jyväskyläläiset kahvilat.
Fukuokasta löytyy suomalainen Robert's Coffee, joka tuo Kaorun mieleen jyväskyläläiset kahvilat.

 

”Ei ruokaa alkoholin kanssa?”

Kaorun mukaan suomalainen elämänrytmi on japanilaista rennompi. Hän sanoo ikävöivänsä usein Jyväskylää ja haluaisi pian matkustaa Suomeen uudestaan.

Japanissa hänellä on vähemmän vapaa-aikaa kuin Suomessa. Vaikka hän sanookin, että kotiläksyjä ja kokeita oli todella usein, kun hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa. Silti hän ehti tehdä ja kokea paljon suomalaisia elämyksiä vaihtariaikanaan.

Vaihtovuotensa aikana Kaoru kävi monessa suomalaiskaupungissa: tutuksi tulivat ainakin Naantali, Tampere, Helsinki ja Rovaniemi.

Jyväskylässä hän kävi monissa tapahtumissa ja tykästyi myös kaupungin kahviloihin, kuten kampuksen lähellä olevaan Teeleidiin.

 

 

Suomen ja Japanin hintatasoa hän pitää melkein samanlaisena; jotkut asiat ovat halvempia, toiset kalliimpia. Esimerkiksi elokuvissa käyminen on samanhintaista niin Suomessa kuin Japanissa.

Suomen kursseja lukuun ottamatta Kaoru opiskeli yliopistolla englannin kielellä. Kommunikaatiota suomalaisten kanssa hän kuvailee vaivattomaksi.

– Suomalaiset ja japanilaiset ovat melkein samanlaisia. Suomalaisten kanssa on helppo tulla juttuun, hän lisää.

Opiskelijabileissä ja viihde-elämässä hän huomasi kuitenkin suuren eron: alkuun hän hämmästeli suomalaisten tapaa juoda alkoholia.

– Japanissa on suosittua mennä illalla izakayaan, jossa syödään ja juodaan tavallisesti samaan aikaan. Mutta kun suomalaiset sopivat tapaamisen seitsemältä illalla, silloin saatetaan pelkästään juoda alkoholia eikä syödä lainkaan. Se oli minusta vähän outoa.

”Japanissa on suosittua mennä izakayaan, jossa syödään ja juodaan samaan aikaan.”

 

Kaoru kävi Suomessa moikkaamassa muumeja Naantalin muumimaailmassa; tämä muumi kuuluu Fukuokassa sijaitsevalle suomalaiskahvilalle, Robert'sille.
Kaoru kävi Suomessa moikkaamassa muumeja Naantalin muumimaailmassa; tämä muumi kuuluu Fukuokassa sijaitsevalle suomalaiskahvilalle, Robert'sille.

 

Lisää aiheesta

Kommentit (2)

Mä vaan
1/2 | 

Olisi kyllä kiva jos suomessakin otettaisiin vähän mallia tuosta japanin syömis/juomis kulttuurista. Itseäni ainakin harvoin huvittaa mennä ulos ihan vaan ryypiskelemään kavereiden kanssa, mutta hyvässä seurassa & hyvän ruuan kanssa juominen kuulostaa paljon mukavammalle.

Annakaisa Vääräniemi
Liittynyt25.4.2016

Moi Mä vaan.
Olen kyllä täysin samaa mieltä.
Enemmän japanilaistyylistä seurustelukulttuuria Suomeenkin.

Harmi myös, että ulkona syöminen ja juominen on Suomessa puolet kalliimpaa kuin Japanissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tervetuloa mukaan Adventuristan matkaan!
Olen Annakaisa, intohimoinen seikkailija ja Me Naisten toimittaja sekä bloggaaja.
Tämä blogi on täynnä matka- ja teetarinoita.
Contact: annakaisa_vaaraniemi@hotmail.com
 

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön Annakaisa Vääräniemi (@annakaisa) jakama julkaisu

Olen reissannut yhteensä 70 valtiossa.
Syyskuussa 2019 jäin vuorotteluvapaalle ja lähdin kahdeksan kuukauden reissuun.

Nyt olen Japanissa.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Syyskuu
2018
Marraskuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2017
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kategoriat