Kello 7.00

Aattoaamun aurinko luo taivaalle punaisen hehkun ja sisälle oranssia valoa. Vastapäisiltä katoilta nousee höyryä. Joku ripustaa pyykkiä.

Kymmenen astetta, näyttää mittari.

 

Kello 7.15

Linnut lentävät naapuritalon katolle äänekkäinä, kuin pyrähtävänä ympyränä.

Roska-auton tunnussävel soi. Autot tööttäilevät.

Seniorit jumppaavat ja ulkoiluttavat koiriaan puistossa.

 

Kello 7.30

Facebook ehdottaa aattoiltapäivän Wordpress-koulutusta lähialueen coworking-tilassa. Photoshop-kurssikin olisi lähistöllä tarjolla näin jouluaattona.

 

Kello 7.45

Uutisissa näytetään jouluvaloja ympäri maailman. Tokion talvivalot voittaisivat kilpailun laajuudellaan. Niiden ohi pyyhältää kiireisen näköisiä ihmisiä. Koululaisia yhtenäisissä uniformuissaan.

Tytöillä on nilkkasukat ja ballerinat, joihin uutiskuva zoomaa.

 

Kello 8.00

Keltaiset lehdet lojuvat jalkakäytävällä. Muutama puu sinnittelee vielä väriloistossaan.

Bussipysäkillä on pitkät jonot.

Matkalaiset sulloutuvat linja-autoihin. Osa joutuu jäämään pysäkille ja odottamaan seuraavaa bussia. Muutama saa taksin lennosta.

 

Kello 8.15

Tuuletin puhaltaa linja-auton sisällä täysillä kuumaa ilmaa. Kasvoja pyyhitään pienillä pyyhkeillä. Matkakortin lukija piippaa keskellä ja kuskin edessä.

Kuljettaja kertoo matalalla äänellä, milloin lähestytään pysäkkiä ja milloin bussi lähtee liikenteeseen valoista. Kuulutuksissa on melkein vaikeroiva rytmi.

Autot etenevät hitaasti. Ihmisillä on mukanaan enemmän kannettavia kasseja kuin tavallisena arkipäivänä. Kenties lahjoja, tai vaihtovaatteita.

 

Kello 8.30

Melkein joka toisella matkustajalla on valkoinen maski. Flunssakausi jyllää päällä.

Bussin seinällä on ohjeet, joiden mukaan influenssakaudella on tärkeää pitää kasvosuojusta.

 

Kello 8.45

Kaduille tulee koko ajan enemmän ihmisiä. Töihin kiiruhtavia. Hitaasti matelevia turisteja.

Nainen työntää vaunuja ja lukee ostoslistaa.

Muutama nainen on pukenut päällensä kimonon. Hiukset ovat kauniilla nutturalla, joissa on kimaltelevia pinnejä, kukkia ja solkia.

Miehillä on puvut ja salkut. Nahkakengät ja ruutuhuivit. Seniorit kantavat ostoslaukkujaan kohti vihanneskojuja.

 

Kello 9.15.

Lämpimän leivän tuoksu tulee vastaan jo ulko-ovella. Maistiaisia on tarjolla uudesta pähkinäleivästä.

Kahvilassa on paljon naisia. Ystäviä. Ehkä äitejä ja tyttäriä. Työporukoita. He vaihtavat lahjoja. Kuulumisia sekä hymyjä.

Vitriinin suojissa lepää kauniita kakkuja. Mansikoilla. Mustikoilla. Suklaakerroksilla. Tonttukasvoilla.

 

Kello 9.30

Puoli kymmenen jälkeen kahvila hiljenee; ja on helpompi kuulla ystävän ääntä.

”En vietä joulua, vaan nautin sen parhaista puolista koko kuukauden”, hän sanoo.

Tällä viikolla on liukuva työaika, kun pomo on pois ja hän istuu vielä hetken.

”Vasta uutena vuotena juhlitaan. Se on kuin teidän joulu. Perhejuhla ja temppeleissä käymisen aika.” 

 

Kello 9.45

Radiosta soivat jouluklassikot. Last Christmas ehtii kuulua kolmesti. Kerran vartissa.

Ikkunasta näkyy kaksikerroksinen turistibussi, jonka ylätasanteella joulupukki tanssii yhdelle pariskunnalle.

 

Kello 10.00

Tavaratalon herkkupuodissa on heti avaushetkellä paljon porukkaa. Ranskalaista leipää, intialaista currya, irlantilaista toffeeta, ruotsalaista puolukkahilloa. Japanilaisia mocheja, uudenvuoden aterialaatikoita, tänään valmistettuja eväitä.

Pikaruokalan ovella markkinoidaan jättisuurta kanakoria rakkauden iltaan.

 

Kello 11.00 

Koruliikkeen ikkunan edessä seisoo useita pariskuntia. Timanttisormukset ovat alennuksessa. Kukkakaupassa tehdään kauniita kimppuja.

Lottostandi vetää jonottajia.

Kuplateepaikassa on lähes korttelin ympäri kiertävä jono.

Sadan jenin kaupan joulukoristeet eivät ole alennuksessa, mutta niitä on enää vähän. Pitkät jonot on sielläkin viidelle kassalle.

Kirjakaupassa miehet lukevat auto-, urheilu- ja seksilehtiä.

 

 

Kello 12.00

Joulumarkkinoilla on hiljaista. Kaksi joulupukkipukuista miestä istuu penkillä ja katselee maata.

Ympärillä on mustekalapallojen tuoksua ja kuumien juomien höyryä. Kaupan on joulukasveja sekä käsitöitä.  

Markkinoilla mainostetaan loppuvuoden aikataulua: joulutorit ovat avoinna joka päivä kello 2.00 saakka.

 

Kello 13.00

Villakangastakki ja villapaita ovat liikaa; aurinko on lämmittänyt ilman noin 15-asteiseksi.

Useimmilla on päällään talvitakki, kun taas muutamilla on shortseja sekä huppareita.

 

Kello 14.00

Sakekauppa myy uuden vuoden juomia. Hienojen etikettien pullot loistavat kauniisti päivänvalossa ja luovat säteitä maahan.

Kauppahallin vihannes- ja hedelmäkojut tyhjenevät ostettavista.

Rotan vuosi 2020 näkyy onnittelukorteissa, herkuissa ja keraamisissa tuotteissa. Tiskeille ladotaan uusia kaloja.

Yksi pappa on liikenteessä koiransa kanssa. Pieni karvakuono tärisee paksussa toppatakissaan. Vanhojen naisten ostoskärryt täyttyvät juureksista ja hedelmistä.

Mansikkalaatikko on tarjouksessa: viisi euroa / 200 grammaa.

 

Kello 15.00

Temppelissä vierailee muutamia turisteja. He poseeraavat ja ottavat selfieitä. Paikalliset rukoilevat ja heittävät toivomuskolikoita alttarilaariin.

Jotkut perheet ovat tulleet pienten lapsiensa kanssa; pikkuisilla on vaatteet ja hiukset laitettu viimeisen päälle. Yksi juoksee punaisten porttien läpi mekon helmat hulmuten. Vanhemmat ostavat onnenennustuksia ja sitovat ne puuhun lähtiessään.

 

Kello 16.00

Leipomon ovella on ruuhkaa. Kalapatongit ja mansikkakakut menevät tänään kaupaksi.

Kynsisalongin päivä on vasta puolessa välissä: palveluja on tarjolla puoleen yöhön saakka.

Muutama salkkumies kiirehtii kadulla. Nainen riisuu kenkänsä ja hieroo jalkapohjaansa.

Koulupojat katselevat musiikkivideoita kännyköistään.   

 

 

 

Kello 16.30

Mopolähetillä on joulupukin puku. Poppia soitetaan autoissa kovemmin ja tööttiä painetaan ehkä enemmän kuin muina päivinä.

Parissa autossa vilkkuvat jouluvalot. Keskustan suuri tavaratalo täyttyy asiakkaista.

Ensimmäiset joulukakut ovat kahdenkymmenen prosentin alennuksessa.

 

Kello 17.00

Ravintolaan valuu työpäivän tehneitä. Vanhan ajan kahvilassa istuu naisia villakangastakeissaan, ostoskassien kanssa. Izakayassa avataan ovet ja odotetaan nälkäisiä.

Metroasemalla jonot ovat melkein piikkisuorat.

Junista astelee ulos iloisia koululaisia pyjamahousujen sekä -haalareiden tapaisissa pukimeissa. Sisälle sulloutuu niin paljon väkeä, että ovet eivät mahdu kiinni. Jokapäiväinen ryysis.

 

Kello 17.15

Pilviä kasaantuu mereltä. Aurinko laskee tulenpunaisena vuorien taakse.

Katukeittiöistä nousee herkullisia tuoksuja ja vastaan tulee onnellisen näköisiä ihmisiä.

Kadulla on paljon työmatkalaisia ja koululaisia. Tunnelma on ehkä hieman riehakkaampi kuin tavallisena arkipäivänä

 

Kello 17.45

Kuppiloiden ikkunoista näkyy kynttilöitä, megavärikkäitä valoja sekä käsiinsä nojaavia teinejä. Ruokalistoja lukevia ja kännykkää räplääviä pareja. Selkä suorassa istuvia perheitä.

Ympärillä kuuluu monia joulutoivotuksia. ”Meri kurisumasu”! Tai lyhyemmin: ”Merii kuri.

Hehkuviini tuoksuu torilla ja joulukakkupaketteja kannetaan kuin kalleinta aarretta. Niitä myydään jo puoleen hintaan aseman herkkupuodissa.

 

Kello 18.00

Valot syttyvät hiljalleen kodeissa, joissa useimmissa vietetään tänään tavallista tiistaita. Huomenna on taas työpäivä.

Naapurin rakkaushotelli laittaa päälle ylimmän kerroksen vilkkuvat jouluvalot.

Japanilainen jouluaatto on myös pikaruuan ja mansikkakakkujen, romanttisten kohtaamisten ja ystävien ilta.

Juhlavimmat hetket ovat silloin vasta edessä.

Jouluaaton illallinen kutsuu.

 

 

Lisää aiheesta:

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tervetuloa mukaan Adventuristan matkaan!
Olen Annakaisa, intohimoinen seikkailija ja Me Naisten toimittaja sekä bloggaaja.
Tämä blogi on täynnä matka- ja teetarinoita.
Contact: annakaisa_vaaraniemi@hotmail.com

Olen reissannut yhteensä 71 valtiossa, ja suosikkini on Japani. 
Nyt olen Helsingissä (kesäkuu 2020), mutta mieleni on vielä Fukuokassa.

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
Tammikuu
2019
Joulukuu
Syyskuu
2018
Marraskuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2017
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kategoriat

Instagram