Sokkeloisten linnanmuurien sisältä se löytyy: Suomen kaunein teehuone. Paikka, jossa jo ovella totean, että ”kunpa voisin jäädä tänne”.

Upouudet tatamimatot kuulevat varmaan sen, kun kuiskaan: ”Niin kaunista, että melkein kyyneleet tulevat silmiini.”

Olen löytänyt vihdoin Suomen ensimmäisen perinteisen japanilaisen teehuoneen, Tokuyûanin, ovet. Niin monta vuotta olen suunnitellut vierailua siellä, mutta vasta nyt eksyin paikalle.

Suomenlinnan teehuoneelle on melko vaikea löytää, varsinkin, kun katsoo kahta eri karttaa. Kumpikin kännykän kartoista näyttää aivan eri paikkaa, kuin missä teehuone oikeasti sijaitsee. Onneksi saaren neuvonnasta sain apua reitin löytämiseen Susisaaren bastioni Hyveeseen, jossa Tokuyûan sijaitsee. Eikä minulla ole mihinkään kiire. Ulkona on niin kesäisen oloinen päivä.

Sunnuntai, lokakuun 14. päivä, jää historiaan ennätyksellisen lämpimänä päivänä. Jossain päin Suomessa on mitattu yli 20 asteen lämpötiloja.

Suomenlinnassa lämpötila oli auringossa tänään taatusti tuon 20 asteen, mutta varjossa oli viileämpää. Osalla turisteilla oli pipot ja toppatakit. Osat olivat shortseissa ja t-paidoissa. Ruskan loisto oli huikea siinä auringonpaisteessa.

 

Suoraan ihon alle

Teehuoneella minut vastaanottaa ihana japanilaisnainen. Vierailu on ilmaista, mutta kymmenellä eurolla saa matchan ja makeisia. Pankkikortti ei käy, mutta onneksi löydän kuusi euroa ja saan sillä onneksi matchani, kun pyydän kiltisti.

Seremoniavastaava Alisa tekee minulle Ujin-alueen matchasta ohutta juomaa. Juttelen hänen kanssaan samalla, kun hän valmistaa teetäni. Vispaa bambuvispilällä vihreää nestettä, ojentaa kuppini ja kertoo, miten sitä kannattaa pitää kädessä.

Olen unohtanut teeseremonian etikettejä; tosin nyt olen teehuoneen avoimissa ovissa, joissa meno on selvästi rennompi kuin Japanissa kokemissani miniseremonioissa. Nyt minulla on mahdollisuus kysellä suomeksi teeseremoniasta, mutta unohdan kokonaan kyselyvaihteeni, kun katselen lumoutuneena ympärilleni teehuoneessa. Yritän ottaa myös jotain kuvia, koska se on sallittua, mutta huomaan, ettei hämärässä huoneessa tule oikein hyviä kuvia ilman salamaa. Ja pian unohdan kamerani. Fiilistelen kaikkea näkemääni verkkokalvojeni kautta.

Niin näkymä kuin tunnelma on äärimmäisen kaunis. Siinä vanhan linnoituksen holvikaaren alla melkein unohdan olevani Suomessa. Matcha maistuu paremmalta kuin aikoihin. Alisa kertoo opiskeluvaihdostaan japanilaisessa teetaidekoulussa. Ihokarvani nousevat pystyyn ja samaan aikaan minulla on sekä lämmin että kylmä – siitä harmoniasta, kunnioituksesta, puhtaudesta ja mielenrauhasta, jotka ovat läsnä teeseremoniassa.

Kaksi viikkoa on vielä edessä matkaani matchan kotimaahan. Tämän päivän teeseremonia tuli niin tilauksesta. Lämpöennätyksen lisäksi tämä päivä jää muistoihini upeana teekokemuksena, joka meni suoraan ihon alle – ja vihreänä taikajuomana kielen alle.

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

 

Teehuoneen avoimet ovet -päivä järjestetään noin kerran kuukaudessa.
Suomen Chado Urasenke Tankokai -yhdistyksen kotisivuilta näkee tulevat tapahtumat.

Suomenlinnan lokakuinen ruska on niin kaunis, että muutama kuva siitäkin tähän vielä lopuksi.
Suomenlinnan lokakuinen ruska on niin kaunis, että muutama kuva siitäkin tähän vielä lopuksi.

Kommentit (1)

Seuraa 

Tervetuloa mukaan Adventuristan matkaan!
Olen Annakaisa, intohimoinen seikkailija ja Me Naisten toimittaja sekä bloggaaja.
Tämä blogi on täynnä matka- ja matchatarinoita.

Vuosi sitten järjestelin elämäni uusiksi ja lähdin unelmieni matkalle. Opintovapaani starttasi Malediiveilta ja kävin 16 eri maassa kymmenen kuukauden aikana.
Olen reissannut yhteensä 65 valtiossa (joulukuu 2018).

Contact: annakaisa.vaaraniemi@sanoma.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Marraskuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2017
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kategoriat