”Nyt saa itkeä. Itkekää kunnolla. Pian ette enää ehdi.”

Kun vihreä Hobbiton-bussi kaartaa uusiseelantilaiselle farmille, oppaamme Patrik innostuu kertomaan tarinoita maan suosituimmasta vierailukohteesta. Se on Hobbiton eli Hobittila – uusiseelantilaisen ohjaajan, Peter Jacksonin kuuluisien elokuvien yksi päänäyttämö.

Ensimmäisestä elokuvasta, Sormuksen ritarit, on pian 19 vuotta; se ilmestyi vuonna 2001.

”Puolet vierailijoistamme ei ole nähnyt yhtäkään Taru sormusten herrasta- tai Hobitti-elokuvaa. Jotkut eivät ole edes kuulleet koko tarinasta. Silti moni itkee nähdessään nämä maisemat.”

Patrik kävi aikoinaan turistina puistossa ja palasi pian Hobbitonin opaskoulutukseen. Hän hehkuttaa työtään – ja miksipä ei.

Ainakin ulkopuolisen silmissä elokuvista tuttu Kontu näyttää täydellisiltä fantasiamaailmalta:

Vihreät pellot kumpuilevat niin pitkälle kuin silmä vain voi nähdä.

Pienet hobittiovet loistavat eri väreissä harmaanakin päivänä.

Ovien edessä on erilaisia harraste-esineitä: kalastusvälineitä, leivontavehkeitä tai keramiikka-astioita.

Kasvimailla on aitoja juureksia, ja kukkapellot näyttävät erittäin hyvin hoidetuilta.

Elokuvista tuttu juhlakenttä ja lampi ovat myös täyttä totta.

Maalla ja ilmassa näkyy monenlaisia lintuja. Sulkapyrstöisiä, isonokkaisia.

Paikalle pelastettu kissakin makoilee yhden hobittioven luona.

Jänikset loikkivat hiljaa ja rinteillä kuljeskelee niin lehmiä kuin lampaita.

 

Kaikki nämä tunnelmat, tuoksut, äänet ja maut antavat todellisia makupaloja hobittien onnellisesta elämästä.
Ah, saisiko jäädä tänne Hobittilaan?

 

Ensimmäiset kierrokset alkavat Hobittilassa kello yhdeksän aamulla.
Ensimmäiset kierrokset alkavat Hobittilassa kello yhdeksän aamulla.

Mitäköhän oven takana onkaan?
Mitäköhän oven takana onkaan?
Patrik-oppaalta eivät jutut lopu kesken. Aika tosin loppui.
Patrik-oppaalta eivät jutut lopu kesken. Aika tosin loppui.

 

Kannattaako lipusta maksaa yli 50 euroa?

Höyryäviä maakaistoja, maorikyliä, kylpylöitä, reppureissaajia – ja niin, tämä Hobbiton. Uuden-Seelannin Rotorua houkuttelee monenlaisia matkaajia.

Osa on kiinnostunut alueen vulkaanisesta toiminnasta, osa puolestaan alkuperäisväestön henkisestä ja kulttuurisesta perinnöstä.

Hostellien määrästä huolimatta Rotorua, kuten Uusi-Seelanti yleensäkin, ei ole mikään budjettimatkailijan unelmakohde.

Täällä otetaan turisteilta rahat pois, olipa kyseessä mikä tahansa kierros.

Yksi syy tulla Rotoruaan on myös se, että täältä tehdään retkiä Hobbitoniin.

Puolen päivän retken saa halvimmillaan 69 eurolla, johon kuuluu bussikuljetus ja yksi juoma Hobittilassa. Matka kestää täältä tunnin.

Vaikka en ole suuri Hobitti- ja Taru sormusten herrasta -elokuvien (TSH) fani enkä muista enää leffoista mitään, ajattelin, että pakkohan ne lavasteet on käydä katsomassa. Kun täälläpäin kerran matkailee.

Näin jälkeenpäin voin vahvistaa, että retki oli kyllä hintansa väärti.

Paikka on livenä erittäin viehättävä ja saa aikaan monenlaisia tunteita. Sellaisiakin, joita elokuva ei synnyttänyt.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön Annakaisa Vääräniemi (@annakaisa) jakama julkaisu

 

Kierroksella farmarin kanssa

”Rakastan työtäni. Täällä jokaisella asialla ja paikalla on oma tarinansa.”

Kahden tunnin kierroksen aikana Patrik-opas kertoo paljon mielenkiintoisia asioita Hobbitonista.

Listasin muutamia niistä tämän postauksen loppuun.

Huippusuosittuun kohteeseen tulee busseja sekä henkilöautoja melkein jonossa. Hobbitoniin ei pääse vaeltamaan itsekseen, vaan täällä pitää hankkia pääsylippu ohjatulle kierrokselle.

Ja se kierros on tiukkaan aikataulutettu.

Oppaamme hoputtaa monessa paikassa 42 ihmisen ryhmäämme. Takana tulee koko ajan uusia ryhmiä.

Samalla opas muistuttaa, että Hobbiton on kuin museo. Sitä ei ole rakennettu huvipuistoksi, vaan kävijöiden tulee kunnioittaa paikan opasteita ja kieltotauluja.

Monessa paikassa lukee ”pääsy kielletty” tai ”ethän astu nurmikolle”.

Valokuvaamiseen ei jää hirveästi aikaa. Kaikki eivät voi poseerata jokaisen yli 40 hobittikolon edessä; hyvä, että aikaa jää edes yhteen. Ei ole mahdollisuutta jäädä ihastelemaan asetelmia kumpujen ja polkujen varrella.

On vaikea valita paikkansa ryhmässä: jonon alkupäässä kuulee parhaimmat jutut oppaalta, mutta loppupäässä ehtii valokuvaamaan ehkä paremmin.

Jossain kohti vastaan kävelee paikan omistaja, Russell Alexander.

Kunpa eteen tulisi vielä muutama hobittipukuinen hahmokin. 

Kaikki lampaatkin tuntuvat kadonneen jonnekin rauhallisimmille niityille.

 

 

Tästä se alkaa: Hobbiton-seikkailu!
Tästä se alkaa: Hobbiton-seikkailu!

Russell Alexander aloitti turistien viihdyttämisen farmillaan vuonna 2002.
Russell Alexander aloitti turistien viihdyttämisen farmillaan vuonna 2002.

 

 

10 Hobbiton-tarinaa, joita kuulee opaskierroksella

  1. Peter Jacksonin tiimi etsi vuonna 1998 lentäen sopivan vihreää ja kumpuilevaa maastoa, ja he löysivät kyseisen lammastilan Matamatasta, Waikatosta.
    Aucklandista sinne on matkaa noin 190 kilometriä ja Rotoruasta 75 kilometriä.
  2. Noin viiden hehtaarin Hobbiton-alue kuuluu lammasfarmari Russell Alexanderin perheelle. Heillä on noin 13 000 lammasta ja tuhansia lehmiäkin. Nämä eläimet olivat laitumilla kuvausten aikana.
  3. Hobbiton on rakennettu kahdesti. Ensimmäisellä kerralla hobittikylää ei ollut tarkoitus edes rakentaa pysyväksi. Toisella kerralla, vuonna 2009, se rakennettiin Hobitti-elokuvasarjaa varten kestävimmistä materiaaleista.
    Kun elokuvalavasteita rakennettiin, mukana auttamassa oli Uuden-Seelannin armeija. Sen avulla rakennettiin muun muassa teitä, jotka kestävät raskaan elokuvakaluston kuljettamisen.
  4. Alueella on 44 pientä hobittiovea, mutta vain yksi ovi on auki ja sen takana voi käydä ottamassa selfien. Kaikki sisäkohtaukset on kuvattu studiolla, joten hobittikolot ovat vain ulkolavasteita. Ovia on rakennettu kolmessa eri koossa, jotta muun muassa erikokoiset näyttelijät näyttäisivät ”täydellisen kokoisilta” niiden rinnalla.
  5. Ensimmäinen turistikierros vedettiin joulukuussa 2002. Vuosittain siellä vierailee noin puoli miljoonaa turistia, ja määrä on kasvussa.
  6. Kasveista pitää huolen seitsemän puutarhuria. Yhteensä Hobbiton movie set -alueella työskentelee parhaimmillaan noin 250 ihmistä.
  7. Kuvauksia varten paikalle kuljetettiin iso tammi, jonka tekolehdet on tuotu Taiwanista ja liimattu yksitellen puuhun. Puussa on yli 100 000 lehteä. Jos joku niistä näyttää ränsistyneeltä, se korjataan ja maalataan uudestaan.
  8. Hobittikylän lavasteisiin on käytetty esimerkiksi jogurttia ja viinietikkaa, joiden avulla pinnat saadaan näyttämään vanhanaikaisilta. Niitä huolletaan silti jatkuvasti ja välillä jokin hobittiovi saattaa näyttää erittäin kiiltävältä, kun maali kuivuu eikä pintaa ole vielä käsitelty.
  9. Useat pieneläimet on tuotu Hobbitoniin myöhemmin. Vuonna 2019 alueelle tuotiin muun muassa uusia lintulajeja. Aiemmin sinne on hankittu esimerkiksi kaneja.
  10. Vihreän lohikäärmeen majatalo tarjoilee monenlaista teemajuomaa ja -purtavaa. Kierrokseen kuuluu ilmainen juoma. Tällä viikolla Hobbitonissa vietetään keskikesän juhlaa ja Vihreä lohikäärme on yksi bileiden pääpaikoista.

Katso myös video:

 

Lisää Uudesta-Seelannista:

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tervetuloa mukaan Adventuristan matkaan!
Olen Annakaisa, intohimoinen seikkailija ja Me Naisten toimittaja sekä bloggaaja.
Tämä blogi on täynnä matka- ja teetarinoita.
Contact: annakaisa_vaaraniemi@hotmail.com

Olen reissannut yhteensä 71 valtiossa.
Syyskuussa 2019 jäin vuorotteluvapaalle ja lähdin reissuun.

Nyt olen Japanin Fukuokassa (helmikuu 2020).

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
Tammikuu
2019
Joulukuu
Syyskuu
2018
Marraskuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2017
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kategoriat

Instagram