Onsen, tuo japanilainen kylpylä, on jännä paikka. Se koukuttaa jotkut turistit heti ensimmäisellä kerralla.

Toiset käyvät siellä useamman kerran, ennen kuin saavat siitä kaiken irti. Ja jotkut eivät nauti koskaan kuumista lähteistä.

Anna-Kaisa Haanaho, 39, teki tänä vuonna ensimmäisen Japanin-matkansa.

Jetlagista toivuttuaan, heti toisena päivänään hän kävi testaamassa naapurikylän Yunotsun onsenin. Yunotsu on tunnettu Unesco-listatusta kylpylästään.

– Minulle tuli yllätyksenä, kuinka kuumaa vesi on onsenissa. Mutta totuin siihen ja koukutuin nopeasti.

Veden lämpötila vaihtelee japanilaiskylpylöissä noin viidenkymmenen asteen molemmin puolin.

Japanilaiset käyvät nykyisin onseneissa rentoutumassa; etenkin talvella ne ovat suosittuja paikkoja, joihin mennään lämmittelemään ja virkistäytymään. Ne ovat erittäin yhteisöllisiä paikkoja, mutta joissakin kohteissa onsenin pystyy vuokraamaan privaattikäyttöön.

Onsenit voivat olla sekä ulko- että sisäaltaita.  Aiemmin ne tarjosivat paikallisille ainoan kylpemismahdollisuuden, sillä vanhoissa japanilaistaloissa ei ollut omia pesuhuoneita.

Anna-Kaisan suosikkionsen toimii kuuluisan kylpyläkylän Yunotsun keskustassa.

Kuumaan altaaseen Anna-Kaisa menee pariksi minuutiksi kerrallaan.

Ensimmäisellä kerralla hän vietti siellä vain lyhyen hetken – ja kuumuus iski heti.

Nyt hän kylpee kuin paikalliset ja sujahtaa kaulaansa myöten altaaseen useamman kerran. Välissä hän vilvoittelee.

– Ihoni muuttuu niin pehmeäksi kylvyn jälkeen eikä mikään kolotuskaan vaivaa. Ajattelin aluksi, että käyn joka päivä onsenissa. Muutama kerta on jäänyt välistä.

Lisäksi hän usein nauttii kahvin onsenin terassilla. Vuonna 1919 rakennetun kylpylätalon yläkerrasta on upeat maisemat pikkukylän pääkadulle.

Yksi onsen-käynti maksaa Anna-Kaisan suosimassa paikassa 500 jeniä eli reilun neljä euroa.

– Japanilainen kuuma lähde tekee ihmeitä. Näytän niin nuorelta sen jälkeen. Voisinpa viedä onsenin mukanani Suomeen.

Yakushiyun onsenin seinällä on tarkat ohjeet, miten sisäkylpylässä kannattaa käyttäytyä:

  • Ennen ja jälkeen kylpemisen suositellaan veden nauttimista
  • Kunnon peseytyminen ennen onsenia kuuluu hyviin tapoihin
  • Kuumassa altaassa ollaan kaksi–kolme minuuttia; pieni otsahiki on merkki, että keho on lämmennyt
  • Sen jälkeen jäähdytellään ulkopuolella
  • Parhaan hyödyn onsenista saa, kun toistaa lyhyitä intervallimaisia käyntejä altaassa ja sen ulkopuolella
  • Onsenin jälkeen ihoa ei kannattaisi huuhdella, koska kylpylävedellä on terveysvaikutuksia

 

Anna-Kaisan päivärutiineihin Japanissa kuuluu onsenissa käynti.
Anna-Kaisan päivärutiineihin Japanissa kuuluu onsenissa käynti.

 

”Kädet oikeasti saveen”

Hämeenlinnalainen Anna-Kaisa viettää marras–joulukuunsa Shimanen prefektuurissa, Japanin länsiosassa.

Hän on kuvataiteilija, joka valittiin Suomen Japanin instituutin residenssiin kuukaudeksi. Samaan aikaan Hïsom-residenssissä asuu suomalaiskokki Markus Aremo.

Keramiikan tekemiseen erikoistunut Anna-Kaisa on päässyt Japanissa kokeilemaan paikallisia materiaaleja ja työskentelemään alueen taiteilijoiden kanssa.

–  Olen valokuvannut paljon sekä etsinyt inspiraatiota luonnosta. Etenkin meri on täällä niin kaunis. Rannat ovat rosoisempia. Muuten luonto on samanlaista kuin Suomessa. Mutta tärkeintä residenssijaksolla on ollut se, että olen saanut laittaa kädet oikeasti saveen, Anna-Kaisa kertoo Hison ja Yunotsun kylien parhaista puolista.

Päivittäin hän on ottanut tavakseen käydä läheisellä merenrannalla. Toisinaan siellä on äärimmäisen tyyntä, mutta hän on ottanut kuvia myös usean metrin korkuisista aalloista.

Kallioiden rosoiset pinnat, merileväkertymät ja myös rantojen roskat ovat tallentuneet kameralle.

Hison rannan huikean kaunista auringonlaskuakin hän on päässyt ihailemaan monta kertaa.

Läheiseen keramiikkapajaan hän kävelee vartissa. Siellä hän viettää tyypillisesti aamupäiviään – ennen tai jälkeen onsenin.

 

Mitäköhän Anna-Kaisa on löytänyt Hison kallioilta?
Mitäköhän Anna-Kaisa on löytänyt Hison kallioilta?

 

”Hyödynnän paikallisia hedelmiä”

Aamuisin Anna-Kaisa herää residenssihuoneessaan ja keittää tavallisesti kaurapuuroa sekä kahvia.

Hän toi hiutaleita Suomesta. Matkalaukussa oli myös kasvisliemikuutioita ja pieniä snäksejä, sillä kasvissyöjänä hän halusi varautua hyvin. Japani ei ole tunnetusti helpoin paikka vegetaristeille.

Välipalat ja liemikuutiot ovat jääneet kuitenkin käyttämättä. Kasvisruokaa on ollut suhteellisen hyvin tarjolla pienissä kylissäkin, Anna-Kaisa mainitsee.

Kuukauden aikana tutuksi ovat tulleet monet paikalliset hedelmät. Esimerkiksi omenapäärynä, nashi, on kokonaan uusi tuttavuus.

Hän on myös nähnyt, kuinka persimon- eli kakihedelmän mehua käytetään puupintojen käsittelemiseen taidepajoilla sekä tavallisissa kodeissakin.

– Hyödynnän paikallisia hedelmiä myös omissa töissäni. Olen valokuvannut ja piirtänyt niitä sekä tehnyt keramiikkaa kuvien pohjalta. Nyt on persimon- ja sitrushedelmien sesonki. Hedelmiä annetaan täällä paljon lahjaksi.

Hïsom-residenssin pöydälle onkin aseteltu paljon hedelmiä ja kasviksia, kuten kakeja sekä maustekrasseja, eli wasabi.

Pihan puutarhassakin on satsumapuu, jossa hedelmät kypsyvät parhaillaan.

 

”Talon kylmyys yllätti”

Residenssin ympärillä on useita vanhoja taloja. Hison kylässä asuu yhteensä 11 perhettä, ja se on tunnettu kalastajistaan sekä merilevän keräilijöistä.

Hison rannan kovat aallot tuovat kiville leväherkkua, joka voidaan poimia käsin. Ympärillä nousevat vehreät vuoret sekä monimuotoiset metsät, joissa voi tavata vaikkapa apinan.

Kylässä ei ole kauppaa eikä juoma-automaattia, joita Japanissa näkee paljon.

Anna-Kaisa sanoo, että kuukauden aikana hän on päässyt tutustumaan monen taiteilijan ja muidenkin paikallisten arkeen.

Kun hän kävelee Hisossa tai viereisen Yunotsun kylän kaduilla, vastaantulijat moikkailevat ja välillä he vaihtavat muutaman sanan.

– Paikkakunnan yhteisö on vahvasti läsnä kaikessa tekemisessä. Olen nähnyt ja päässyt osaksi paikallisten tavallista elämää sekä ystävystynyt monen japanilaisen kanssa.

Yksi hauskimmista elämyksistä on ollut paikallisten riisikakkujen eli mochien valmistus. Onpa hän päässyt tekemään myös tattarinuudeleita eli sobaa.

”Arkkitehtituttuni kertoi, että japanilaiset talot on suunniteltu niin, että ne hengittävät.”

– Tattarinsiemenistä valmistettu sobatee oli jännän makuista. Erittäin paahteista, mutta hyvää.

Hïsomissa Anna-Kaisalla on oma japanilaistyylinen huoneensa, josta avautuu ovet pitkälle ja valoisalle käytävälle. Suihkun, keittiön ja muut tilat hän on jakanut toisen residenssiasukkaan kanssa.

Talo oli vuosia asumaton, kunnes paikallinen yrittäjä Masako Omi vuokrasi ja remontoi sen tänä vuonna.

– Talossa on kunnioitettu perinteistä japanilaista arkkitehtuuria ja rakentamista. Täällä on paljon hienoja yksityiskohtia, kuten pitkä engawa, talon reunoja myötäilevä lasitettu ulkotila. Koko seinän levyiset, washipaperista tehdyt liukuovet ovat myös kauniit. Keittiö on moderni ja sisältää paljon paikallisten taiteilijoiden keramiikka-astioita. 

– Ainostaan talon kylmyys yllätti aluksi. Japanilainen arkkitehtituttuni kertoikin, että japanilaiset talot on suunniteltu niin, että ne hengittävät.

 

Anna-Kaisa pitelee wasabia, tuota arvokasta japanilaiskasvista.
Anna-Kaisa pitelee wasabia, tuota arvokasta japanilaiskasvista.

 

”Ulkona syömiseen menee paljon rahaa”

Paikalliset ovat auttaneet Anna-Kaisaa löytämään muun muassa työtilan sekä näyttäneet hänelle monia muita paikkoja lähiseudulla.

– Ulkona syömiseen menee paljon rahaa. Täällä pidetään kiinni lounaista sekä muista yhteisistä ruokailuista. Muutaman kerran olen nauttinut Michelin-tason ruokaa, kun Markus on tehnyt illallisen. Muuten täällä ei ole jatkuvasti tarjolla valmiita aterioita.

Residenssitaitelija maksaa itse ruokansa ja muut arkipäivän kulunsa. Instituutti kustantaa lennot ja asumisen.

Raaka-aineita lähtee matkalaukullinen Anna-Kaisan mukaan Suomeen; savea hän joutuu ensin kuivattamaan, jotta siitä poistuisi painoa.

Suomessa Anna-Kaisa valmistaa työkseen nykyisin suurimmaksi osaksi keramiikkataidetta ja installaatioita. Japanissa hän on puolestaan tehnyt paljon materiaalikokeiluja, joiden pohjalta on syntynyt käyttökeramiikkaa.

Kotona hän tykkää tehdä vaaleita ja värikkäitä töitä, kun taas Japanissa muotokieli on enemmän maansävyistä.

Keramiikkataiteilijaksi Anna-Kaisa valmistui kolme vuotta sitten. Sitä ennen hän opiskeli tradenomiksi ja työskenteli monta vuotta kansainvälistä liiketoimintaa tekevässä yrityksessä.

– Menen aina saven ehdoilla enkä tiedä etukäteen, mikä on lopputulos. Työni on kokeilevaa ja intuitiivista. Japanissa olen päässyt kokeilemaan paljon eri saviaineksia ja muita materiaaleja sekä tutkimaan monenlaisia muotoja. Paikalliset vuoret ovat täynnä savea ja olen päässyt keräämään sitä itsekin.

Hohtavat kattotiilet varastivat Anna-Kaisan huomion jo ensimmäisenä päivänä. Monessa talossa on keramiikkatiiliä, joiden lasite tekee niistä kiiltävän. Paikalliseen kattotiilitehtaaseenkin hän on tutustunut kuukauden aikana.

Kuukauden residenssijakso on ehtinyt tehdä valtavan Japani-kuumeen. Anna-Kaisa suunnittelee jo seuraavaa reissua maaliskuuksi, jolloin hänen töitään on esillä paikallisessa galleriassa.

– Japanilaiset arvostavat paikallista käyttökeramiikkaa. Täällä tehdään paljon astioita ja niitä ostetaan koteihin. Hinnat ovat Suomen tasoa. Haluaisin viedä tämän arvostuksen Suomeen.

 

Lisää juttuja Shimanesta:

 

Anna-Kaisa ehti tehdä kuukauden aikana monia kokeiluja.
Anna-Kaisa ehti tehdä kuukauden aikana monia kokeiluja.

Shimanelaiset keramiikkapajat tulivat tutuksi Anna-Kaisalle kuukauden aikana.
Shimanelaiset keramiikkapajat tulivat tutuksi Anna-Kaisalle kuukauden aikana.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tervetuloa mukaan Adventuristan matkaan!
Olen Annakaisa, intohimoinen seikkailija ja Me Naisten toimittaja sekä bloggaaja.
Tämä blogi on täynnä matka- ja teetarinoita.
Contact: annakaisa_vaaraniemi@hotmail.com

Olen reissannut yhteensä 71 valtiossa, ja suosikkini on Japani. 
Nyt olen Helsingissä (kesäkuu 2020), mutta mieleni on vielä Fukuokassa.

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
Tammikuu
2019
Joulukuu
Syyskuu
2018
Marraskuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2017
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kategoriat

Instagram