Japanissa (ja muuallakin) lempiruokaani ovat ehdottomasti sushi ja sashimi – raaka kala.

Syön täällä toki muitakin ruokia, kuten tofua eri muodoissaan, tempuraa ja silloin tällöin kanaa tai lihaa kasvisten kanssa.

Olen vuorotteluvapaalla ja yritän tietenkin elää säästeliäästi, mutta olen päättänyt, että voin kerran päivässä syödä aterian tai juoda vaikkapa teetä ulkona.

Ruokaileminen ystävän seurassa on parasta. Yleensä annan vapaat kädet japanilaisille tuttavilleni ruokapaikan ja ruuan suhteen. He tilaavat myös ruokia, joita en välttämättä itse osaisi edes tilata ravintolassa. 

Jos olen yksin liikenteessä, nautin myös enemmän ulkona syömisestä kuin kotona noutoruuan popsimisesta.

Japanilaisissa ruokakaupoissa on kyllä erittäin mainioita ruokia ja valmiita annoksia tarjolla.

Ravintolassa voin kuitenkin tutustua uusiin ihmisiin, mikä tosin ei ole täällä Japanissa aina itsestäänselvyys, sillä ihmiset haluavat syödä rauhassa.

Minäkin nautin siitä, että voin istahtaa valmiin ruuan ääreen. Ruokailen ulkona rauhallisemmin ja tietoisemmin.

 

Sushia Minoshimassa

Nyt kun puhelimessani on paikallinen nettiliittymä, voin selata lähellä olevia ruokapaikkoja vaikkapa Tripadvisorista. Olen tallentanut sinne aiemmilla reissuillani jotain kivoja paikkoja ja päivitän listaa silloin tällöin.

Mutta kun väsymys ja nälkä alkavat iskeä omilla reissuillani, eikä lähellä ole mieluista ruokapaikkaa ja päälle tulee vaikkapa ukkoskuuro, säntään mieluusti jonnekin lähellä olevaan paikkaan.

Tiedän, miten sushi kirjoitetaan kanjeilla, mutta joskus vaikeuksia tuottaa esimerkiksi taiteellisten kirjoitustapojen käyttö sushiravintoloiden ulkomainoksissa.

Eilen olin onnekas sadekuurossa, kun näin pienen sushiravintolan Minoshiman kaupunginosassa myyvän tuotteitaan ulkokorissa. Meinasin jo ostaa mukaani siitä lounassushin, mutta sitten paikan kokki tuli ovelle ja viittoi sisään.

Kuusipaikkaisessa puodissa oli pitkä tiski, josta löytyi kaikenlaisia raaka-aineita: tofua, merilevää, inkivääriä ja erilaisia kaloja.

Katsoin lounaslistaa ja valitsin 700 jenin (5,80 euron) annoksen, johon kuului 11 sushia, misokeitto, munavanukas eli chawanmushi ja vihreää teetä.

Kokki ei puhunut englantia, mutta saimme selvitettyä, että wasabia saa laittaa kunnolla. Katsoimme myös televisiota ja nyökkäilimme surullisena, kun uutiskuva näytti Hagibis-taifuunin tuhoista.

Siinä pienessä söpössä paikassa nautin läpimärkänä yhden herkullisimmista sushilounaistani – ja varmaan yhden halvimmistakin.

Katsoin, kuinka mies avasi bambukannen ja riisin tuoksu tulvahti höyrynä kasvoilleni. Hän pyöritteli riisipalloja ja siveli niille vihreää wasabia.

Hän viipaloi veitsellään kaloja ja piti muovihanskoja kädessään. 

Hän otti merileväarkin ja paineli riisiä pehmeästi sillekin. Tonnikalaa ja wasabia päälle.

Sushimaton hän kääräisi rullalle varmoin peukalo- ja etusormiottein, ja viipaloi rullan kuuteen osaan. 

 

5,80 vs. 12,50 euroa?

Kokki, joka on luultavasti paikan omistaja, kysyi minulta ilmeisesti, että onko Suomessa sushia. Ja vastasin ”hai”. Kyllä on.

Kaivoin puhelimestani yhden sushikuvan, jonka nappasin elokuussa Helsingissä.

Sushilounaani maksoi siellä 12,50 euroa. Siinä oli 13 sushia, mutta ei teetä, ei herkullista misokeittoa eikä samettista munavanukasta. Tuo on silti yksi halvimmista hinnoista ja parhaimmista japanilaisista sushiravintoloista Suomessa. Tuplahintojakin eli yli 20 euron settejä olen vastaavilla raaka-aineilla nähnyt.

Kyseisessä lounaassani Suomessa ei myöskään ollut tuoretta lähikalaa eikä kunnon wasabia, vaan piparjuurelta maistuvaa ärhäkkää tahnaa. Lohinigirin kala oli superohut, kun taas Fukuokan susheissa kalan paksuus oli jotain ihan toista. 

Japanista puhutaan aina kalliina maana, ja sitä se osittain onkin. Mutta moni ruoka on täällä paljon halvempaa kuin Suomessa. Ostan kaupasta salaattitofun eurolla ja pienen riisipallon, onigirin, jopa 50 sentillä.

Paikallisesta ruokakaupasta saa sushisetin halvimmillaan mukaansa kolmella–neljällä eurolla.  Riippuen kaupasta, pakkauksista löytyy usein myös kellonaika, milloin annos on tehty.

Jos jättäisin Suomessa ostamatta vaikkapa kerran viikossa lounassushin (12,50 euroa), säästäisin vuodessa 650 euroa. Toki jotain muuta täytyy syödä, mutta periaatteessa voisin säästää Japanin-tarjouslentojen verran Suomessa tuolla taktiikalla.

Miksipä ei? Täällä sushin kotimaassa lounaskin maistuu niin paljon paremmalta, että sitä varten kannattaisi säästää ja matkustaa Japaniin.

 

Helsinkiläinen sushilounas: 12,50 euroa. Hyvää oli tämäkin.
Helsinkiläinen sushilounas: 12,50 euroa. Hyvää oli tämäkin.

Munavanukkaani olen jo syönyt, mutta tässä siis fukuokalainen sushilounas. Hinta 5,80 euroa.
Munavanukkaani olen jo syönyt, mutta tässä siis fukuokalainen sushilounas. Hinta 5,80 euroa.

 

Vinkki! 

Kyseinen sushipaikka, Sushi Monogatari, sijaitsee pienellä ostoskadulla (Minoshima shoutengai) Suur-Hakatan alueella Minoshimassa.
Noin 15 minuutin kävelymatkan päässä Hakatan asemalta.
Paikasta saa monenlaisia kalaruokia sekä paikallisia alkoholijuomia.

 

Lisää sushijuttuja:

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tervetuloa mukaan Adventuristan matkaan!
Olen Annakaisa, intohimoinen seikkailija ja Me Naisten toimittaja sekä bloggaaja.
Tämä blogi on täynnä matka- ja teetarinoita.

Olen reissannut yhteensä 70 valtiossa.
Syyskuussa 2019 jäin vuorotteluvapaalle ja lähdin kahdeksan kuukauden reissuun. Nyt olen Japanissa.
Contact: annakaisa_vaaraniemi@hotmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Syyskuu
2018
Marraskuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2017
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kategoriat