Eihän nyt neljän tunnin aikaeron ja kymmenen tunnin lennon pitäisi väsyttää monta päivää.

Silti Uuteen-Seelantiin matkustamisen jälkeen olen ollut melkein jatkuvasti hieman väsynyt. Pian yli viikon.

Ja tämän viikon alussa sitten tuli selitys raihnaiselle ololle: flunssa.

Koko viime syksyn olin terveenä. Vaikka moni japanilaisystävä sairasti flunssaa ympärilläni.

Sitten ympärilläni on ollut heitäkin, japanilaisen terveyden perikuvia, jotka eivät ole sairastaneet flunssaa vuosiin tai peräti 15 vuoteen.

Terveyssalaisuutenaan he pitävät kukin mitäkin: vähintään kahdeksan tunnin unia, lähdevettä, soijaa, kuumia kylpyjä, hapatettuja ruokia, positiivista asennettaan, kohtuullisesti alkoholia eli vaikkapa sakea…

Kun lähdin viime viikolla Japanista, julkisissa paikoissa vähintään puolella oli kasvomaski päällä. Uutiskanavat ja ilmoitustaulut kertoivat vinkkejä japanilaisesta influenssakaudesta selviämiseen.

Yleensä sairastan kovan flunssan vähintään kerran syksyssä. Mutta tällä kertaa olin onnekkaampi Japanissa.

Pesin myös käsiäni todella ahkerasti ja pitkään joka päivä. Käytin käsidesiä. Nukuin hyvin, venyttelin, meditoin ja kävelin paljon joka päivä. Nauroin ja tein kivoja asioita. Söin ainoastaan japanilaista ruokaa.

Tunsin itseni pitkästä aikaa elinvoimaiseksi ja niin terveeksi. Ei ole ollut myöskään vatsakipuja eikä jäykkiä lihaksia Japanissa tai muita raihnasuuden oireita. Kyllä vuorotteluvapaa tekee hyvää keholle!

Kunnes täällä Uudessa-Seelannissa kohtasin flunssapöpöt. Olen yllättynyt taas, kuinka äänekkäästi ihmiset yskivät ja räkivät kadulla, kaupoissa ja busseissa.

Ehkä flunssani olisi pysynyt loitolla, jos olisin ottanut ensimmäiset päivät rauhallisemmin enkä olisi kiertänyt uusia paikkoja vähintään 12 tuntia jokaisena päivänä.

Mutta, ei hätää. Olin nyt rauhallisesti kaksi päivää, kun huomasin oireet ja torjuin flunssani kolmella vinkillä:

  1. Lepäsin.
    Nukuin 12-tuntisia öitä ja otin vielä pieniä päikkäreitä. Istuin viereisellä merenrannalla enkä tehnyt mitään.
     
  2. Panin kostean liinan yöksi kaulalleni.
    Kokeilin tätä netistä poimimaani kikkaa ensimmäisen kerran viime vuonna – ja se toimi. Kun olin pitänyt liinaa kaksi yötä dekolteellani, kurkkukipu oli pois. Ei tullut yskää eikä nuhaakaan.
    Nukkuminen oli myös helpompaa kuin yleensä kurkkukivussa.
     
  3. Nautin manuka-hunajaa.
    Usein olen kurlannut kurkkuani suolavedellä, kun kaktus alkaa ilmaantua sinne. Uudessa-Seelannissa sain Airbnb-hostiltani ehkä vieläkin paremman vinkin: manukahunajan.
    Tämä paikallinen hunaja sisältää monien tutkimusten mukaan antibakteerisia ominaisuuksia. Manuka-pensaita kasvaa ainoastaan Uudessa-Seelannissa.
    Suomessakin myydään manukahunajaa lääkevoiteena apteekissa. Mutta Uudessa-Seelannissa manukaa löytää monesta tuotteesta hunajan lisäksi: kasvorasvasta, kurkkupastilleista, vitamiinipillereistä, jäätelöstä ja vaikkapa suihkugeelistä.
    Halusin ottaa varman päälle ja menin hunajaostoksille japanilainen kasvomaski päällä. Sain paljon kummastelevia katseita, sillä täällä Uudessa-Seelannissa ei kukaan harrasta maskeja.
    Lähikaupassani on kymmeniä eri manukalaatuja, joista kalleimmat ovat noin 30 euroa. Osaa pidetään niin sanotusti tiskin takana, koska manuka kelpaa kuulemma hyvin varkaille.
    Manuka on tavallista hunajaa kalliimpaa, mutta täällä Uudessa-Seelannissa purkin voi saada 15 eurolla.
    Viime aikoina markkinoilla on törmätty manukahuijauksiin; sen hinnan kuuluu olla tavallisia markettihunajia kalliimpaa. Liian edullisen manukan on syytä herättää epäilyksiä.
    Voi olla, että ilman manukaakin olisin selvinnyt flunssastani nopeasti.
    Mutta kahden päivän toipumisen jälkeen tuntuu, ettei koko flunssaa olisi ollutkaan.
    Kahden päivän flunssa kuulostaa tosin utopialta. Voiko sellaista ollakaan? Yleensähän flunssat kestävät viikon, jopa kuukauden.
    Ehkäpä oireeni olivatkin varoitusmerkki keholta, että jospa nähtävyyksien sijaan pitää nyt keskittyä enemmän itseensä. Vaikka ovathan nähtävyydetkin hyvinvoinnin edistämistä.
    Kunpa tämän saman muistaisi itse – ja moni muukin – työelämässä, kun flunssa tuntuu tekevän tuloaan: pienemmällä vaivalla usein pääsee, kun hellittää heti oireiden tullessa eikä jää odottelemaan sitä hetkeä, kun sairaus kaataa sänkyyn ja pahimmillaan aiheuttaa pitkäkin kipeysputken.
    Mikä parasta: manukan ansiosta ihoni olen kuorinut nyt ihoni superhoitavalla hunajaseoksella. Olen myös sivellyt manukaa hiuksiin ja päänahkaan sekä kuiviin kynsinauhoihin.

Mikä mahtava aarre onkaan tämä manuka!

 

Manukakokemukseni ovat täysin henkilökohtaisia, enkä pysty lupaamaan, että tämä uusiseelantilainen hunaja nitistäisi kaikkien flunssan.
Manukakokemukseni ovat täysin henkilökohtaisia, enkä pysty lupaamaan, että tämä uusiseelantilainen hunaja nitistäisi kaikkien flunssan.
Manuka myydään monissa paikoissa niin sanotusti tiskin takaa tai lähellä kassahenkilökuntaa.
Manuka myydään monissa paikoissa niin sanotusti tiskin takaa tai lähellä kassahenkilökuntaa.

 

Lisää aiheesta:

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tervetuloa mukaan Adventuristan matkaan!
Olen Annakaisa, intohimoinen seikkailija ja Me Naisten toimittaja sekä bloggaaja.
Tämä blogi on täynnä matka- ja teetarinoita.
Contact: annakaisa_vaaraniemi@hotmail.com

Olen reissannut yhteensä 71 valtiossa, ja suosikkini on Japani. 
Nyt olen Helsingissä (heinäkuu 2020), mutta mieleni on vielä Fukuokassa.

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
Heinäkuu
Tammikuu
2019
Joulukuu
Syyskuu
2018
Marraskuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2017
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kategoriat