Niin se vaan on kuukausi pyörähtänyt täällä Suomessa. Kotimaan kesä on näyttänyt parastaan, varsinkin tällä viikolla, kun säät ovat vihdoin olleet kunnon kesäiset. Toki olen viihtynyt loistavasti muutenkin ystävieni sekä perheen kanssa. On ollut pieniä reissuja sinne tänne. Juhliakin.

Rakkaiden ihmisten ja koiran lisäksi olen päässyt nyt myös nauttimaan festaritunnelmasta. Ja mitkä fiilikset onkaan ensimmäisen festaripäivän jälkeen! Voisin jatkaa tanssimista vaikka heti, vaikka jaloissa tuntuu eilinen, työpäivän pituinen festarirupeama.

Oikeastaan minun ei tarvitse odottaa kuin hetki ja festaripäivä 2 starttaa Oulun Kuusisaaressa! Sinne suuntaan tästä heti. Ajattelin pitkästä aikaa festaroida kolme päivää. Siitä on kauan, kun sellainen ihme on viimeksi tapahtunut. Joskus juhannuksena ja Flow-festareilla kauan aikaa sitten.

Kaksi vuotta sitten festarihimoni hieman laantui. Veljeni kuoleman jälkeen en ollut festareilla sinä kesänä. Viime vuonnakin hieman epäilin, että jaksaisinko enää mennä isojen massojen mukana. Mutta Ultra Bran paluu houkutteli Provinssiin viime kesänä ja se oli superpäivä!

Koko opintovapaani ajan kyttäilin Aasian festareita. Mutta en koskaan sattunut festariaikaan mihinkään, enkä opiskelijabudjetilla reissatessani halunnut muutenkaan sijoittaa satoja euroja lippuihin. Festariliput ovat kalliita Aasiassa.

Joten nyt olen niin innoissani, että ehdin festivaaleille tänä kesänä Suomessa.

Ja Suomipop-festivaali on tänä vuonna ensimmäistä kertaa täällä Oulussa.

Ensimmäinen päivä oli kaiken puolin loistava! Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta suorastaan kuumasti; se ja Kuuskan rantahiekka toivat melkein mieleen Malediivit. Porukkaa ja ääntä oli kuitenkin enemmän kuin Maafushin pikkuisella saarella. Festarit ovat kyllä ihmisen toiseksi parasta aikaa! Seikkailijalla ensimmäisenä mielessä on aina eräs toinen juttu. Uudet seikkailut, tietenkin! 

Mutta, olen viettänyt monia kesiä töissä ja erityisesti noina vuosina festarit ovat olleet minulle kuin minilomia. Etenkin tällä hetkellä olen niin tyytyväinen, että pääsen kotikaupungissani pienoiseen reissutunnelmaan. Jo festareille valmistautuminen (mitä laukkuun pitää pakata mukaan?) ja vaikkapa alueen turvaporteista kulkeminen (melkein kuin olisi lentokentällä) ovat kutkuttavia hetkiä. Niitä hetkiä, jotka ovat verrattavissa reissun aloitukseen.

Sitten kun musiikki pyörähtää käyntiin, alan elää viimeistään täysin fiilispohjalta. Unohdan ympäriltäni melkein kaiken muun – kuin olisin täysin uudessa kohteessa seikkailemassa. Hei hei uutiset, ajantaju ja some. Olen niin lomalla, kun pääsen festareille.

Musiikin lisäksi nautin festivaaleilla mieluusti kaikesta muustakin. Niiden makumaailma, visuaalinen ilme sekä ympäristö ovat niitä juttuja, joilta odotan paljon – ystävien sekä artistien lisäksi. Oulun Kuusisaari on miellyttävä paikka aivan keskustan liepeillä; liikkumiseen ei mene turhaa aikaa. Välillä voi käydä torilla tai keskustassa hengailemassa, jos siltä tuntuu.

Tämän vuoden artistit Suomipop-festareilla ovat sen verran hyviä, että enpä ehtinyt ainakaan eilen alueelta poistua. Esitysten aikataulut on mukautettu niin, ettei yhtäkään suosikkiartistia tarvitse jättää välistä eli he eivät soita päällekkäin. Ja aikaa jää myös alueella hengailuun.

 

 

Puolessa välissä iltaa kuvittelin olevani väsynyt. Festaritkin tuntuivat hetken hieman laimeilta. ”Sisäsiisteiltä”, totesi ystäväni ja nyökyttelin. Mutta sitten tajusin, että nämä fiilikset tulivat siksi, että energiatasoni kaipasivat ruuan ja juoman tankkaamista. Eikä ihmekään: torstaina aurinko porotti Oulussa hellelukemissa ja olin saapunut festarialueelle jo kolmen jälkeen. Silloin, kun siellä oli vasta kymmenkunta muuta juhlijaa ja alue vaikutti erittäin puhtaalta ja uudelta. Suomipop on K-18-festari ja koko alue on yhtä anniskelualuetta. Onneksi se näytti siistiltä myös auringonlaskun aikoihin ainakin torstai-iltana.

Saattaahan se olla, että perjantai ja lauantai tuovat alueelle enemmän raikulia juhlakansaa. Ensimmäinen päivä oli kyllä sopivan leppoisa. Semmoinen musiikillinen miniloma. Oululaisten oma piknik Kuusisaaressa.

Oulun nimikkofestivaali Qstock on kasvanut jo niin isoksi, että pienempi Suomipop-festari sopii mielestäni oikein hyvin pohjoisen kesää piristämään. Lavoilla soi koko ajan lempparimusiikkiani, suomalaista poppia, jota olin niin kaivannut sapattivuoteni aikana. Eipä tarvinnut jonotella juomapisteilläkään eikä vessoihinkaan niin paljon eilen. Vesihanoilla pääsi täyttämään pullonsa nopeasti ja ruokakojuilla vatsansa. Erityisen herkkua olivat aidoista marjoista tehty smoothie ja maistuvien lisukkeiden lohivarras.

Toivottavasti tämä vuosi ei jää kokeiluksi, vaan Suomipop-festarit tulevat tänne jatkossakin. Nyt vielä vinkiksi muille suurille festareille, kuten vaikkapa Tuskalle ja Flowlle: tuokaa kakkosfestarit Ouluun!

 

Artikkeli jatkuu alapuolella
Kaikki irti opintovapaasta
Adventurista
Kaikki irti opintovapaasta

Kommentit (2)

Merja O

Aika reipas olit kun jaksoit kaikki kolme päivää! Me käytiin puolison kanssa kuuntelemassa Apulanta Pikisaaren rannoilla ja ajeltiin pyörällä sit Tuiran puolelle Haloo Helsinkiä kuunteleen! Puolentoista tunnin joraamisen jälkeen olin jo aika poikki, polkastiin pyörällä kotiin ja nukkumaan hyvissä ajoin. Kaupunkifestarit on kyllä ihan parasta ja varsinkin kun niistä voi nauttia tarvittaessa myös ilman rahaa! :) Tuo ruokapuoli näytti kyllä hyvältä, katsotaan jos sitä ens vuonna (jos SuomiPop festarit jatkaa Oulussa) intoutuis ihan sisäpuolelle!

Tosi upeita kuvia (ja fiiliksiä) jälleen kerran!!

Annakaisa Vääräniemi
Liittynyt25.4.2016

Ensi vuonna sitten nähdään festareilla! 🤗
Joo, Apulanta oli kyllä yksi parhaimmista, ja tietenkin NB ja Juha Tapio.
Sopivan leppoisa tunnelma ja kivat puitteet. Ulkopuolella oli varmaan porukkaa yhtä paljon, eikä ihmekään. Kelit olivat myös upeat tulloin.
Olette olleet kyllä tehopyöräilijöitä, kun olette vielä joranneetkin.

Seuraa 

Tervetuloa mukaan Adventuristan matkaan!
Olen Annakaisa, intohimoinen seikkailija ja Me Naisten toimittaja sekä bloggaaja.
Tämä blogi on täynnä matka- ja matchatarinoita.

Vuosi sitten järjestelin elämäni uusiksi ja lähdin unelmieni matkalle. Opintovapaani starttasi 1. syyskuuta 2017 Malediiveilta ja kävin 16 eri maassa kymmenen kuukauden aikana.
Olen reissannut yhteensä 65 valtiossa. Nyt olen takaisin Suomessa (elokuu 2018).

Contact: annakaisa.vaaraniemi(@)sanoma.com

Blogiarkisto

2018
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2017
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kategoriat