”Kävelläänkö Japani päästä päähän?”

”Joo!” 

Tällaisia hulluja ideoita on jokainen varmaan heitellyt parhaan kaverinsa kanssa. Mutta kuinka moni tarttuu niihin oikeasti? Tomi Lukkaroinen, 27, ja Pekka Pönkänen, 28, eivät vitsailleet, kun he muutama vuosi sitten alkoivat miettiä suunnitelmaa haaveensa toteuttamiseen.

Tämän vuoden helmikuussa Tomi ja Pekka ottivat töistään vapaata, laittoivat rinkat selkäänsä ja lähtivät kohti Japanin-unelmaansa. Heillä oli heinäkuuhun 2018 asti aikaa kävellä Japanin läpi eteläisestä Kyushusta pohjoisen Hokkaidoon.

Nyt Tomi ja Pekka ovat takaisin kotimaisemissaan Helsingissä ja Vantaalla. Adventurista-blogissa he kertovat parhaat vinkkinsä Japaniin sekä pitkän kävelyreissun suunnitteluun.

Pekka ja Tomi kantoivat Japanin-patikoinnillaan eväitä, mutta myös kävivät syömässä ulkona. Kuvat: Pekan ja Tominatka-albumi
Pekka ja Tomi kantoivat Japanin-patikoinnillaan eväitä, mutta myös kävivät syömässä ulkona. Kuvat: Pekan ja Tominatka-albumi

 

1. Milloin ja miksi päätitte lähteä suurelle Japanin-kävelyllenne?

Kävelyajatus tuli ensimmäisen Japanin-reissun jälkeen vuonna 2013, jolloin teimme perinteisen viikon turistikierroksen Tokiossa, Kiotossa ja Osakassa. Aloimme kuitenkin suunnitella reissua tosissaan vasta pari vuotta myöhemmin, vuonna 2015. Tavoitteenamme oli tehdä opiskelut loppuun ja kerätä matkakassaa.

Halusimme nähdä ja kokea Japanin syvemmin ja eri näkökulmista kuin aikaisemmin. Siksi päädyimme haastamaan itsemme maan läpi kävelyn muodossa.

 

2. Miten valmistauduitte matkaan?

Kävimme kuntosalilla pitääksemme lihaskuntoa yllä ja teimme pieniä kävelymatkoja, että kroppa tottui niihin. Kunnossamme ei ollut valittamista, mutta tietenkin se olisi voinut olla aina parempi.

Keräsimme tietoa etukäteen tietenkin varusteista, eräilystä ja Japanista.

Suunnittelimme reittimme aikataulun mukaan. Loimme mahdollisimman nopean reitin, jota pitkin pääsimme määränpäähän. Katoimme alussa enemmän etukäteen majapaikkoja, mutta lopussa ehkä menimme kuitenkin enemmän fiiliksen mukaan.

Lensimme ensin Helsingistä Osakaan ja menimme Osakasta luotijunalla Kagoshimaan, josta jatkoimme muun muassa lautalla ja pussilla mantereen eteläisimpään kärkeen Cape Satalle. Kolmen kuukauden turistiviisuimeihin saimme jatkoa, kun kävimme kävelyurakan välissä tapaamassa kavereitamme Etelä-Koreassa. Takaisin Japaniin tullessamme saimme uudet kolmen kuukauden viisumit.

 

3. Kuinka pitkään olitte matkalla ja paljonko kävelitte yhteensä?

Varasimme kuusi kuukautta aikaa, ja sen mukaan meidän piti edetä. Kävelimme yhteensä noin 2 000 kilometriä. Koko matka oli noin pyöreät 2 400 kilometriä. Päivätahtimme oli 15–45 kilometriä. Usein pidimme viikonloput vapaana ja teimme tarvittavat huollot sekä tutustuimme silloin eri paikkoihin.

 

4. Kuinka suuri matkabudjetti teillä oli?

Molempien matka maksoi noin 10 000 euroa eli yhteensä meillä meni 20 000 euroa. Se riitti reissun toteutumiseen lentoineen. Päiväbudjettimme oli 30–50 euroa, mutta emme laskeneet sitä niin tarkkaan, vaikka syytä olisikin ollut. Matkalla ilmeni yllättäviä kuluja ja majoittuminen saattoi olla hintavampaa vähän syrjäisimmissä paikoissa.

”Päiväbudjettimme oli 30–50 euroa, mutta emme laskeneet sitä niin tarkkaan, vaikka syytä olisikin ollut.”

Mutta toisaalta, 25–30 prosenttia yöpaikoistamme oli ilmaisia. Leirintäalueella yöpyjät joutuvat maksamaan pienoisia summia, mutta tietysti aina pystyimme laittamaan telttamme myös leikkipaikalle, metsään tai johonkin muualle, missä se ei häirinnyt muita asukkaita. Lisäksi paikalliset majoittivat kotona, autotalleissa tai maksoivat yöpymisiä, mikä helpotti todella paljon.

Ruokakin on melko edullista Japanissa. Söimme paljon sushia, pikaruokia, lihaa, mereneläviä, kanaa, kalaa, riisiä ja ramenia. Esimerkiksi ramen-annoksen saa 500 jenillä (noin neljä euroa), ja tyypillinen lounas maksaa 700–1000 jeniä.

 

5. Millainen varustus teillä oli mukana?

Molemmilla oli 20 kilon rinkat. Otimme mukaan molemmat kaksi paria kenkiä, hygieniavarusteita, suunnistukseen tarvittavat välineet eli puhelimen ja GPS:n, yhden läppärin, teltan, alusvaatteita, paitoja sekä ulkovaatteita. Pärjäsimme niillä, eikä uusia vaatteita tarvinnut ostaa matkalla. Kengät olivat kyllä erittäin kuluneet matkan jälkeen.

Peseydyimme majapaikoissa sekä monissa niissä oli pesukone. Matkalla löytyi paljon kylpylöitä, joissa kävimme myös peseytymässä. Vapailla eli lähinnä viikonloppuisin pesimme kaikki vaatteemme majapaikassa, että meillä oli seuraavalle viikolle tarvittava määrä puhtaita vaatteita. Meillä oli vaatteita mukana reilun viikon edestä mukana.

Kannoimme mukanamme aina myös vähän evästä. Otimme tietysti enemmän ruokaa mukaan, jos huomasimme, että kauppoja ei ole tulossa pitkään aikaan eteen. Japani on tosin siitä hyvä, että palveluita on miltei kaikkialla eikä ruoka loppunut koskaan. Ruokakaupoissa on paljon vaihtoehtoja sekä todella halpaa.

Japanin-rinkan sisältöä.
Japanin-rinkan sisältöä.

Osakan hanamia keväällä 2018.
Osakan hanamia keväällä 2018.

Vuoristokauneutta lähellä Oyabea.
Vuoristokauneutta lähellä Oyabea.

 

6. Miten palauduitte raskaasta urakasta reissun päällä?

Lihaksissa tuntui aluksi kireyttä, mutta totuimme lopulta hyvin pitkiin kävelyihin. Venyttelimme joka päivä. Huomasimme lihaskunnossa kehitystä nopeasti ja molempien paino putosi huomattavasti. Tomilla lähti noin 8 kiloa ja Pekalla 17 kiloa.

”Molempien paino putosi huomattavasti. Tomilla lähti noin 8 kiloa ja Pekalla 17 kiloa.”

Huomasimme, että uni on kaiken a ja o, joten nukuimme myös pitkiä öitä. Lisäksi nesteytys on tärkeää, joten joimme paljon vettä.

 

7. Puhutteko japanin kieltä?

Tomilla on vähän kokemusta kielestä ennen matkaa, mutta Pekalla ei juurikaan. Matkalla opimme paljon peruskysymyksiä, joilla pärjäsimme arjen tilanteista. Googlen Translator-sovellus oli erittäin kätevä.

 

8. Miten teihin suhtauduttiin matkan aikana?

Meihin suhtauduttiin erittäin lämpimästi, varsinkin kun kerroimme että olemme Suomesta. Suomi on Japanissa tunnettu muun muassa Marimekosta, Muumeista ja revontulista. Nämä asiat paikalliset usein tiesivät. Ihmiset antoivat neuvoja, tukea ja ruokaa matkamme aikana.

Esimerkiksi eräänä päivänä meidän suunnitelmissa oli yöpyä bussipysäkillä, mutta onneksemme eräs paikallinen pysäytti meidät ja antoi yösijan autotallista. Myöhemmin koko perhe tuli paikalle ja tarjosi meille kahvit. Mukavia tapaamisia oli monia! Opimme näkemään maailmaa leveämmältä kantilta. Maailmassa on paljon muutakin kuin perusarki, jota elämme.

 

9. Mitä tekisitte nyt toisin, jos lähtisitte matkalle?

  1. Treenaisimme enemmän kävelyä.
  2. Opettelisimme enemmän kieltä.
  3. Katsoisimme tarkemmin vanhoja säätietoja, sillä kylmyys yllätti toisinaan.
  4. Huolehtisimme raha-asioista paremmin: Japanissa olisi päässyt halvemmalla, jos olisi miettinyt majapaikkoja sekä muita kuluja halvemmalla.
  5. Tarkistaisimme vielä kerran, mitä pitää oikeasti ottaa mukaan, ettei tule ylimääräistä tavaraa.

 

10. Mitkä ovat tärkeimmät vinkkinne pitkien matkojen kävelijöille?

  • Kannattaa opetella kohdemaan kieltä.
  • Matkaa varten on syytä hankkia kunnon varusteet. Halvin vaihtoehto ei yleensä ole paras vaihtoehto.
  • Maan turvallisuus on hyvä tarkistaa etukäteen, kuten myös viisumiasiat.
  • Rahaa kannattaa olla mukana aina vähän ylimääräistä, sillä yllätyksiä voi aina tulla eteen.

 

Tomin ja Pekan suosikkipaikat Japanissa

  1. Pekka: Paikkoja on monia, mutta Hokkaidon saari sekä Kyushun saari jäivät mieleen. Maaseutu ja mukavat kylpylät ovat mukavaa ajanvietettä, sekä pienet kalastajakylät Hokkaidossa. Osaka on ehkä isoimmista paikoista mukavin. Kioton keväiset kirsikkapuut sekä pohjoisen Towada-järvi ovat myös mahtavia.
     
  2. Tomi: Kagoshima, joka on Manner-Japanin eteläisin saari, jäi mieleen sen trooppisen ja kauniin ilmaston takia. Saari on täynnä pienempiä kaupunkeja ja kyliä. Etenkin saaren rannikkokaupungit ovat kivoja paikkoja kesäkuukausina, ja niitä suosivat muun muassa paikalliset surffarit hyvien aaltojen ja ympärivuotisten lämpimien ilmojen takia. Myös Kioto jäi mieleen keväällä kirsikankukkien kukinnan aikaan.

 

Kuvat ovat Pekan ja Tomin kotialbumista.
Lisää kuvia heidän matkastaan löytyy täältä: instagram.com/hikejapan

 

 

Kivoja juttuja Japanista:

Kommentit (0)

Seuraa 

Tervetuloa mukaan Adventuristan matkaan!
Olen Annakaisa, intohimoinen seikkailija ja Me Naisten toimittaja sekä bloggaaja.
Tämä blogi on täynnä matka- ja matchatarinoita.

Vuosi sitten järjestelin elämäni uusiksi ja lähdin unelmieni matkalle. Opintovapaani starttasi 1. syyskuuta 2017 Malediiveilta ja kävin 16 eri maassa kymmenen kuukauden aikana.
Olen reissannut yhteensä 65 valtiossa. Nyt olen takaisin Suomessa (syyskuu 2018).

Contact: annakaisa.vaaraniemi(@)sanoma.com

Blogiarkisto

2018
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2017
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kategoriat