Mä halusin vielä yhden kamppailulajin tähän blogiin, joka on myös olympialaji! Itseasiassa virallisten olympialajien listalta mä tän lajin bongasinkin, sillä ihan joka päivä tää ei tosiaan tuu vastaan.Mulla ei oikeestaan ollut tästä lajista mitään hajua, ennen kuin painelin Mukwan Jyväskylän treeneihin mukaan! Taekwondo on perujaan Korealainen kamppailulaji, jossa suurimmassa osassa on potkut, vaikka toki myös lyönnit ja torjunnat on tietyissä osin lajissa mukana. Ja jos ei otteleminen kiinnosta, niin tän yhden lajin puitteissa on kuitenkin helppo löytää oma tapansa harrastaa sitä. Tässä lajissa on omat kisansa esim. liikesarjoille, mutta olympialajina toimii juuri tuo kamppailu. 

Taekwondon kilpaottelu (kyorugi) on täyskontaktiin perustuvaa kamppailua, jossa myös päähän kohdistuvat potkut ovat sallittuja. Täyskontaktin vuoksi ottelijoilla on rintapanssari, käsi- ja jalkasuojat, alasuojat, hanskat, hammassuojat sekä kypärä. Voimakkaasti potkupainotteisen ottelun luonne on nopeaa ja liikkuvaa, koska säännöt kieltävät mm. kiinnipitämisen ja vastustajan kaatamisen sekä lantion alapuoliset potkut. Otteluissa on reaaliaikaisesti toimiva elektroninen pisteenlasku, minkä ansiosta katsojat voivat helposti seurata näytöltä pistetilanteen kehittymistä. Suorituspisteitä ottelussa saa vartaloon osuvasta potkusta tai lyönnistä (1 piste), vartaloon osuvasta selän kautta pyörähtävästä potkusta (3 pistettä), päähän osuvasta potkusta (3 pistettä) ja päähän osuvasta selän kautta pyörähtävästä potkusta (4 pistettä). Taekwondoliitto. 

Lajina tää kamppailupuoli ei oo siis samanlainen nujuamismatsi, kuin vaikkapa judo ja jiu-jiutsu on, vaan ottelu tosiaan on aika liikkuva ja iskut tapahtuu salamannopeasti. Toisaalta sit taas nyrkkeilyyn ja vapaa-otteluun verrattuna tässä on työ tehdään sähäkästi potkimalla (ja mikä mua ihmetyttää, niin yhden jalan varassa pomppimalla!). Mielikuvan Taekwondon ottelusta saatte vaikkapa tästä kamppailusta:

 

Mä olin tietysti perinteisesti aika kuutamolla, kun porukan syksykauden viimeisimpiin treeneihin menin suoraan kokeilemaan, mutta mun periaate "kato mitä muut tekee ja yritä samaa" toimi jälleen. Taekwondossa on samanlainen vyö-järjestelmä kuin monessa muussakin kamppailulajissa, jossa vyön väri kertoo tyypin tason. Näissä treeneissä oli sekä mustavöisiä kavereita, että ihan meitä sellaisiakin, jotka treeneissä oli normi-urheiluvermeissä liikkumassa. Silti treeneissä mennään lajin perinteitä noudattaen ja sekä alussa, että lopussa mennään sellaseen rivi/jono-muodostelmaan, jossa korkeimmilla vyöarvoilla olevat on ensimmäisenä ja perää pitää ne muut. Myös suurin osa käskyistä tehdä asioita (aloittaa treeni, pysäyttää treeni, pitää tauko ja kuunnella) treenin ohjaaja huutaa koreaksi (luulisin, että se oli koreaa?) ja tähän huutoon pitää muun porukan vastata. Mä en kertaakaan tähän huuto-osuuteen ehtiny mukaan, mutta siistiltä se kuulostaa kun jengi tottelee saumattomasti. Lajin peruskurssin aikana nää perusteet, rutiinit ja säännöt tulee kuitenkin tutuksi. Tärkeää tässäkin lajissa on oikeasti myös se vastustajan kunnioitus, jota mie kyllä henkilökohtaisesti arvostan tosi paljon. 

Kun tää laji on raskainta jaloille, oli alkulämpässä myös paljon jaloille hommaa. Me hypittiin ja loikittiin paljon maton reunasta reunaan ja yllätys, yllätys mun tuurilla juostiin myös viivoja... Toki kun siinä pehmeellä matolla saa juosta paljain varpain, on se ihan eri tuntuista. Nilkat ja jalkojen liikkuvuudet pitää kuitenkin tässä lajissa olla lämpiminä ennen muuta treeniä, sillä sen verran sähäkästi saa niillä toimia. Viimeisenä heilauteltiin lonkista potkuliikkuvuudet auki eteen, sivulle ja taakse potkimalla. Tässä oli kyllä hieno huomata, kun omat jalat ei noussu mihinkään, niin porukka tuntu ihan lunkisti käyttävän jalkaa tuolla pään korkeudella. Tää laji tekisi todella ihmeitä minunkin jalkojen liikkuvuudelle. 

Sit päästiin ite lajiosuuteen, joka tehdään pariharjoituksina. Mun parina oli Riina, joka on ite innostunut lajista vasta tänä syksynä. Silti Riina osasi selittää ja neuvoa mulle paljon juttuja ja toki osaa ihmeteltiin sit yhdessä :). Lajissa treenataan erilaisia potkutekniikoita, joista monet on sellasia et niihin tulee joko hyppy tai pyörähdys ja hyppy ennen potkua. Joskus treenataan niin, että harjoitellaan täysvarusteissa toisia vastaan, mut potkuja on hyvä ja turvallinen treenata parin kädessä pitämiin nahkaisiin potkumaaleihin (kotoisesti lätkät), joihin potkut tähdätään. Eka potku oli ilman pyörähdystä, mutta niin, että takana oleva jalka hypätään ensin eteen ja sit sillä etujalalla potkastaan lätkään. Jälleen kerran näitä sai ite ainakin pilkkoa osiin: kumpi jalka eteen, toinen takaa ilmaan ja sit toisella jalalla potku. Ihan siihen tähtäykseen ei aina riittäny keskittyminen, mutta jos sai molemmat jalat yhtäaika ilmaan ja jonkun potkun aikaiseksi, olin kyllä tyytyväinen. Nää ei varmasti aloittelijalle ihan helpoimpia hommia ollut äkkiseltään opetella!

Sit reenattiin samaa potkua, mut pyörähdyksen kautta, johon taitavimmat otti mukaan sen hypyn. Taekwondo on sekä ihan hullun vauhdikkaan tuntuista tehdä, mutta myös älyttömän näyttävä kamppailulaji. Potkut tulee tosi korkealta ja samaan aikaan se potkasija saattaa tehdä muutaman piruetin ilmassa. Myös ite niihin saa sellasta ilmavuutta aikaan ja tolla pehmeellä alustalla näitä oli kyllä tosi mukava harjoitella. Ainoa noissa sivupotkuissa mitä treenattin viimesenä, ei mun jaloissa kyllä riittäny liikkuvuus. Mut oon tosiaan varma, että se kehittyisi näillä treeneilä tosi nopeesti. Harjoittelu tapahtu niin molemmat potkaisi aina muutaman potkun putkeen ja sit lätkät vaihdettiin kummarruksella toiselle ja sit toisen vuoro treenata samaa. Viimeisenä tehtiin myös sellasta potkusparrausta, jossa tietyn ajan pari laitto lätkiä haluamiinsa paikkoihin potkittaviksi. Siinä sai kyllä jo painaa vauhdilla! 

On myös jotenkin mielelle aika tyydyttävää, kun tietää että osu tosi hyvin siihen lätkään (siitä kuuluu sellanen selkeen napsahtava ääni) ja toisaalta haluaa aina yrittää paremmin kun tietää, että osuma oli huono. Potku tulee niin, että yleensä jalkapöytä on se joka lätkään napsahtaa ja treenien jälkeen huomasinkin, että se on ihan punaisena iskuista. Mitään kipua en treenien aikana kuitenkaan huomannu, eikä seuraavana päivänä näkyny mustelmia.

Potkujen ja liikesarjojen lisäksi tähän lajiin kuuluu itsepuolustustaitojen harjoittaminen. Samalla tavalla kuin muissakin itämaisissa itsepuolustuslajeissa oma energiankäyttö puolustuksessa pyritään minimoimaan ja hyödyntämään sellasia pieniä juttuja, jolla vastustajan saa nopeasti kenttään. Me treenattiin sellasta, että jos joku kävisi kaulukseen kiinni, niin mitä sillon tehdään. Nää treenit näytti seuran pääopettaja Matti. Siinä pitäisi taas osata nopeasti napata oikesti kohdin rannetta kiinni ja kääntää se napakasti lukkoon. Kun siitä sit hiukan kääntyy ja joustaa polvista, niin hyökkääjällä ei oo kyllä muuta mahdollisuutta kun mennä mattoon pötköttämään. Sen verran ikävälle liike muuten ranteessa tuntuu. Se on jännä tunne, kun oot ensin sillei et ei tunnu missään ja sit puolensekunnin päästä oot kyljellään matossa ja ihan sillei, et "joo mä meenkin tänne ihan mielelläni". 

Mä tykästyin tähänkin lajiin heti! (kuinka monta lajia voi aloittaa kerralla?!?) Mukwanin sivuilla mainitaan, että tää laji sopii tosi hyvin tukemaan muitten lajien harjoittelua ja uskon sen kyllä! Tiedän, että näistä harjoitteista oisi itelle kyllä älyttömästi hyötyä, kun saisi samalla tasapainoa, räjähtävyyttää ja ketteryyttä liikkeisiin. Sen lisäksi tää oli vaan hauskaa! Tässäkin lajissa jokainen voi harrastaa ja opetella asioita omalla tasollaan. Kaiken ei tarvitse välttämättä tapahtua hirveellä temmolla ja vauhdilla, vaan asioita voi (ja kannattaakin) tehdä rauhallisesti ja myös keskittyen hyvin siihen, mitä tekee. Moni treenailijoista koki, että lajin viehättävyys piilee juuri siinä, että jokainen saa tehdä sillä tasolla kuin haluaa. 

  • Mitä kehittää: voimaa, tasapainoa, kuntoa, räjähtävyyttä ja ketteryyttä. 
  • Parasta: Liikkeiden näyttävyys ja vauhti. Ja tässäkin lajissa tykkään perinteistä ja vastustajaa kunnioittavasta tyylistä, jolla otellaan. 
  • Pahinta: Ainakin alussa omat lonkat pitäisi saada liikkumaan tarpeeksi, että potkuihin saisi tehoa ja voimaa!
  • Missä ja miten: Mukwan järjestää alkeiskursseja ainakin syksyisin, mutta kannattaa olla seuraan yhteydessä aiemminkin mikäli treenaus kiinnostaa. Harjoitusmaksut eivät todellakaan ole liian pahat, kun alkeiskurssi maksaa vaan 50€ (30€ opiskelijalta). 
  • Oma ranking: Tää kamppailulaji kolahti kyllä hienosti myös! Tykkään kuitenkin älyttömästi tollasesta räjähtävästä ja nopeatempoiseta liikunnasta ja tää tuntuukin vielä ihan tanssilta! Top 10 laji selvästi!

 

 

 

Kommentit (4)

Vierailija

Mun poika päässyt sun blogiin. Alotti taekwondon viime syksynä, nyt keltainen vyö:)

Seuraa 

Tervetuloa lajitestausten pariin! Tämän blogin kirjoitti Silja, 28-vuotias kilpaurheilija Jyväskylästä. Vuonna 2017 testasin 100 lajia vuoden aikana ja tästä blogista löydät lajiesittelyt niistä kaikista, sekä muutaman liikuntaa ja urheilua sivuavan tekstin. Mun intohimo liikunnassa on sen kyky itsessään tuottaa hyvää oloa ja sen antaman mahdollisuus ylittää itsensä ja kehittyä loputtomasti. 

Tervetuloa lajitestausten, liikunnan ja urheilukirjoitusen pariin! 

Silja Penttinen

 

 

Ota yhteyttä:

100lajiavuodessa@gmail.com

 

LAJILISTA:

(lajit aakkosjärjestyksessä)

  1. Agility
  2. Aikido
  3. Aitajuoksu
  4. Amerikkalainen jalkapallo
  5. Ammunta
  6. Ampumahiihto
  7. Baletti
  8. BMX-pyöräily
  9. Brasilialainen jiu-jitsu
  10. Capoeira
  11. Cheerleading
  12. CrossFit
  13. Curling
  14. Enduro-moottoripyöräily
  15. Fitness
  16. Frisbeegolf
  17. Futsal
  18. Gaelilainen jalkapallo
  19. Geokätköily
  20. Golf
  21. Hiihto
  22. Historiallinen miekkailu
  23. Ilma-akrobatia
  24. Jooga
  25. Jousiammunta
  26. Judo
  27. Jääkiekko
  28. Kalpamiekkailu
  29. Karting
  30. Kehonhuoltotunnit
  31. Kehonpainoharjoittelu
  32. Keihäänheitto
  33. Keilaus
  34. Kiekonheitto
  35. Kiipeily
  36. Kirkkovenesoutu
  37. Koripallo
  38. Korkeushyppy
  39. Kuntosali
  40. Kuulantyöntö
  41. Käsipallo 
  42. Kävely
  43. Lacrosse
  44. Laitesukellus
  45. Laser Tag
  46. Lenkkeily
  47. Lentopallo
  48. Lentäminen
  49. Lihaskuntotunnit lisäpainoilla
  50. Ilma-aseammunta
  51. Lumikenkäily
  52. Lumilautailu
  53. Maantiepyöräily
  54. Maastopyöräily
  55. Melonta
  56. Nyrkkeily
  57. Paini
  58. Painonnosto
  59. Paritanssit
  60. Parkour
  61. Pesäpallo
  62. Petanque
  63. Pikajuoksu
  64. Pikaluistelu
  65. Pilkkiminen
  66. Pituushyppy
  67. Polkujuoksu
  68. Pyöräily
  69. Pöytätennis
  70. Ratsastus
  71. Retkeily / Vaellus
  72. Retkiluistelu
  73. Ringette
  74. Roller Derby
  75. Rugby
  76. Rullaluistelu
  77. Salibandy
  78. Seiväshyppy
  79. Sirkus
  80. Spinning
  81. Step-aerobic
  82. Sulkapallo
  83. SUP-lautailu
  84. Suunnistus
  85. Taekwondo
  86. Taiji
  87. Taitoluistelu
  88. Tankotanssi
  89. Tanssillinen ryhmäliikunta
  90. Telinevoimistelu
  91. Tennis
  92. Trampoliini
  93. Triathlon
  94. Uinti
  95. Ultimate
  96. Umpihankihiihto
  97. Vapaaottelu
  98. Vesijumppa
  99. Vesijuoksu
  100. Wakeboarding

 

 


 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017

Kategoriat