En oo kestävyyslajien ystävä, en millään. Mun geeniperimä ei oo koskaan kannustanut niiden harrastamiseen, mutta näin se on, että maantiepyöräily on oikeasti sellainen laji, jonka parissa viihdyn kerralla useamman tunnin putkeen. Mulla on ennestään takana yksi pitkä reissu Konneveden kansallispuistoon ja takaisin viime syksyltä, mutta oikeasti tätä lajia testasin nyt Jyväskylän pyöräilyseuran maantiepyöräilyn kurssilla. Mua palveli molemmilla kerroilla ystäväni Antin perintöpyörä Nopsa (en edes tiedä miltä vuodelta), mutta mulla on jo nyt muodostunut syvä ystävyys tän pyörän kanssa. 

Wikipedia= Maantiepyöräily on polkupyöräilyä päällystetyillä teillä (No shit, Sherlock)

Se oma aikaisempi kokemus maantiepyöräilystä on viime syksyltä "Tykkikentän" (oltiin yksi kausi samassa kentässä ja oltiin olevinaan tosi hyviä) retki Konneveden kansallispuistoon ja takaisin. Pyöränä mulla oli Antin maantiepyörä, Pinjalla hybridi (eli maantiepyörän ja maastopyörän välimalli) ja Tiialla maastopyörä, jolla se piti meille tappotahtia koko matkan. Me luultiin Pinjan kanssa, että lähdetään kivalle retkelle, poljetaan rauhassa, pidetään taukoja ja otetaan kuvia, mutta Tiia huuti kärjestä että "ei voi pysähtyä, keskivauhti laskee!". Niinpä pyöräiltiin jopa alamäet Pinjan kaa täysillä, Tiian paahtaessa edellä menemään. Kolmen hengen porukalla mukana oli kaksi rinkkaa, reppu ja AIVAN LIIAN VÄHÄN JUOMAA JA RUOKAA. Kestävyysurheilijoiden "reidet on ihan tyhjät" koettiin koko porukalla ennen ensimmäistä tankkauspistettä, mutta selvittiin hengissä ja jopa ystävinä reissuta pois. Yhteensä sen retken aikana pyöräilyä kahteen päivään tuli 200km. Siitä retkestä jäi kuitenkin tietynlainen syttyminen tohon maantiepyöräilyyn lajina, sillä siinä on kestävyyyslaji, jota itsekin jaksan tehdä. Mielelläni lähdin kokeilemaan lajia myös maantiepyöräilykurssille, sillä kesällä olisi huippua toinen pitkä reissu käydä polkemassa.

 

Viikko sitten Jypsin maantiepyöräilykurssilaisten kokoonnuttua Kirkkopuiston reunaan pyöriensä kanssa, mulle kyllä kieltämättä iski pieni pyöräkateus oman historiikkipyörän kanssa. Maantiepyörässä kun oleellista on se pyörän keveys ja monella muulla olikin uudehkot alumiini- tai hiilikuiturunkoiset maantiepyörät, joissa vaihteet säätyy hiukkasen helpommin kuin omassa "säädän tästä rungon kahvoista näppärästi eteen tai taakse, mutta en ikinä muista meneekö isommalle vai pienemmälle" pyörässä. Myöskään lukkopolkimiin sopivia kenkiä en ole suostunut vielä jalkaani laittamaan, koska pelkään että pannutan pahasti jos unohdan niiden olevan jalassa. Muilla kurssilaisilla oli myös pyöräilykokemusta enemmän kuin itsellä, mutta kurssi siis sopii niillekin, joilla pyöräilyä ei hirveästi ole vielä takana. 

Tokihan sitä pyöräilyä voi ja kannattaa tehdä itsekseenkin, mutta kisoja tai ryhmäajoja ajatellen maantiepyöräilyn kurssi ei mene hukkaan. Maantiepyöräilyssä kun hurjan hyödyn saa siitä, että on siinä kuuluisassa peesissä, ja se peesiapu on muuten totta. Siinä kun sitten ajelee, niin oleellista on oppia porukassa pyöräillessä yhteiset merkit pysähtymiseen, kääntymiseen, väistöön ja kaiken maailman kuoppiin, joita varsinkin Jyväskylän teillä tuntuu riittävästi olevan. Reilun parin tunnin aikana pyöräilymatkaa kertyi vain 35km, mutta painopiste olikin enemmän teorian käymisessä kuin pyöräilyssä tuon kurssin 1.päivän aikana. Jypsin yhteislenkeillä vauhti lähentelee jo sitten 25-30km/h matkanopeutta, mutta sekään ei kunnon pyörällä ole mahdoton saavutta, vaikka pyöräilytaustaa hirveästi olisikaan. Maantiepyöräilyssä lyhyitä matkoja ovat alle 50km pätkät, keskipitkiä 70-80km ja pitkiä taas lenkit aina 150km saakka. 

Maantiepyöräilyn peruskurssin eka osa, mihin itsekin osallistuin vedettiin tosiaan rauhallisella tahdilla, aina ajoittain pysähtyen käymään läpi vaaran paikkoja liikenteessä ja oleellisia asioita pyöräilyyn liittyen. Toisella kerralla keskitytään enemmän jo ihan pyöräilyyn ja tehdään pidempi lenkki. Ohjaajia oli kaksi, joten vaikka ryhmässä olisi ollut kovin eritasoisia, löytyy kaikille sopiva vauhti. Tälläkin kertaa olin itse juuri se, joka roikkui porukan mukana, mutta uskottelen itselleni että vain sen vuoksi, että pyöräni oli raskaampi kuin muiden, mulla ei ollut lukkopolkimia ja enkä osannut säätää vaihteita IKINÄ sopivaksi. Mulla ei onneksi tullut rengasrikkoa kurssilla, koska mulla ei todellakaan olisi ollut varasisäkumia, saatikaan välineitä sen vaihtamiseen. Luotin siis tuuriin ja siihen, että saan jonkun auttamaan jos niin käy. En suosittele tätä kenellekään, koska voi tuntua ärsyttävältä taluttaa pyörä 20km päästä kotiin. 

Se mikä itselle uusi juttu tossa pyöräilyssä on, niin polkunopeus eli frekvenssi pitäisi pitää sellaisen 80-100 krt/min tasolla eli polkemisen pitäisi koko ajan tuntua helpolta. Itsellä kun suurin osa keskittymisestä meni sitten niiden vaihteiden kanssa säätämiseen, meinasi monta kertaa jäädä huomaamatta etupäässä polkevien merkit. Niinpä polkaisin muutaman kerran oikein urakalla railoon tai johonkin muuhun kuoppaan tiessä, kun en ehtinyt millään niihin reagoimaan. Vasta loppulenkin aikana alkoi oma ajaminen muuttua rennommaksi, joten kaipa se pyöräily on ainoa mikä tottumiseen auttaa. Aika mukava oisi kyllä joku hyvä pyörä ostaa itsellekin, niin saattaisi innostua lajista ihan tosissaan. Monet kurssilaiset ovat kesän aikana osallistumassa erilaisiin pyöräilytapahtumiin tai lähdössä ulkomaille pyöräilyreissuun. Se ois kyllä aika makeeta!

  • Mitä kehittää: Kestävyyttä, jalkojen voimaa ja keskivartalon kestovoimaa. 
  • Parasta: Vauhti, maisemat, ulkoilu, suhteellisen helppo ja silti raskas liikunta. 
  • Pahinta: Voimien loppuminen, kaatuminen tai sen pelkääminen, pyörän huoltaminen. Kokeneemmat pyöräilijät kertoivat myös, että kuumakalle-autoilijat ovat todella pelottavia liikenteessä, mikäli pyöräilee ajoradalla. Malttia siis autoilijoille!
  • Hinta: Maantiepyörä maksaa uutena about 600€, riippuen hienouksista. Hyvällä huollolla ja renkaiden uusimisella samalla pyörällä pärjää kyllä useammankin vuoden. Pyöräilykengät muuttaa asiantuntijoiden mukaan polkemisen pyöräilyksi, koska voit hyödyntää jalkojen voimaa koko pyörähdyksen ajan. Näitä ja muita pyöräilyyn liittyviä varusteita on loputtoman moneen hintaluokkaan, mutta toki pikkuhiljaa tarvikkeiden hankkiminen on järkevää kun oman tyylinsä polkijana alkaa tunnistaa. 
  • Kenelle: Tärähdysvapaata kestävyysliikuntaa, jossa on vauhdin hurmaa. Sopii kaiken ikäisille ja kaiken tasoisille. Pyöräiluseura vaan on valittava oikein. 
  • Oma Ranking: Kestävyyslajien kärkeen itselle. Jos spinning irrottaa hyvin hien, niin tätä jaksaa ulkoilman takia tehdä tosi pitkään samoilla tehoilla. Odotan kesän lämpimiä kelejä, että pääsee pitkiä lenkkejä auringossa pyöräilemään. Mulle varsinkin vauhti on koukuttava tekijä tässä lajissa!

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Tervetuloa lajitestausten pariin! Tämän blogin kirjoitti Silja, 28-vuotias kilpaurheilija Jyväskylästä. Vuonna 2017 testasin 100 lajia vuoden aikana ja tästä blogista löydät lajiesittelyt niistä kaikista, sekä muutaman liikuntaa ja urheilua sivuavan tekstin. Mun intohimo liikunnassa on sen kyky itsessään tuottaa hyvää oloa ja sen antaman mahdollisuus ylittää itsensä ja kehittyä loputtomasti. 

Tervetuloa lajitestausten, liikunnan ja urheilukirjoitusen pariin! 

Silja Penttinen

 

 

Ota yhteyttä:

100lajiavuodessa@gmail.com

 

LAJILISTA:

(lajit aakkosjärjestyksessä)

  1. Agility
  2. Aikido
  3. Aitajuoksu
  4. Amerikkalainen jalkapallo
  5. Ammunta
  6. Ampumahiihto
  7. Baletti
  8. BMX-pyöräily
  9. Brasilialainen jiu-jitsu
  10. Capoeira
  11. Cheerleading
  12. CrossFit
  13. Curling
  14. Enduro-moottoripyöräily
  15. Fitness
  16. Frisbeegolf
  17. Futsal
  18. Gaelilainen jalkapallo
  19. Geokätköily
  20. Golf
  21. Hiihto
  22. Historiallinen miekkailu
  23. Ilma-akrobatia
  24. Jooga
  25. Jousiammunta
  26. Judo
  27. Jääkiekko
  28. Kalpamiekkailu
  29. Karting
  30. Kehonhuoltotunnit
  31. Kehonpainoharjoittelu
  32. Keihäänheitto
  33. Keilaus
  34. Kiekonheitto
  35. Kiipeily
  36. Kirkkovenesoutu
  37. Koripallo
  38. Korkeushyppy
  39. Kuntosali
  40. Kuulantyöntö
  41. Käsipallo 
  42. Kävely
  43. Lacrosse
  44. Laitesukellus
  45. Laser Tag
  46. Lenkkeily
  47. Lentopallo
  48. Lentäminen
  49. Lihaskuntotunnit lisäpainoilla
  50. Ilma-aseammunta
  51. Lumikenkäily
  52. Lumilautailu
  53. Maantiepyöräily
  54. Maastopyöräily
  55. Melonta
  56. Nyrkkeily
  57. Paini
  58. Painonnosto
  59. Paritanssit
  60. Parkour
  61. Pesäpallo
  62. Petanque
  63. Pikajuoksu
  64. Pikaluistelu
  65. Pilkkiminen
  66. Pituushyppy
  67. Polkujuoksu
  68. Pyöräily
  69. Pöytätennis
  70. Ratsastus
  71. Retkeily / Vaellus
  72. Retkiluistelu
  73. Ringette
  74. Roller Derby
  75. Rugby
  76. Rullaluistelu
  77. Salibandy
  78. Seiväshyppy
  79. Sirkus
  80. Spinning
  81. Step-aerobic
  82. Sulkapallo
  83. SUP-lautailu
  84. Suunnistus
  85. Taekwondo
  86. Taiji
  87. Taitoluistelu
  88. Tankotanssi
  89. Tanssillinen ryhmäliikunta
  90. Telinevoimistelu
  91. Tennis
  92. Trampoliini
  93. Triathlon
  94. Uinti
  95. Ultimate
  96. Umpihankihiihto
  97. Vapaaottelu
  98. Vesijumppa
  99. Vesijuoksu
  100. Wakeboarding

 

 


 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017

Kategoriat