Kirkkovenesoutu on  monipuolinen, hiihdon tavoin koko kehoa harjoittava laji. Soutu sopii lajiksi kuntopohjaan katsomatta.

Soutamisesta tulee mieleen sellainen rauhallisella tahdilla kesäpäivänä soutelu, mutta kirkkovene soutu on ihan kunnon liikuntaa! Vihtavuoren Pamauksen seuralla on kolme kirkkovenettä ja heidän Sulkavan Soutuja edeltäviin harjoituksiin päästiin mukaan kokeilemaan meinkiä. Kirkkoveneeseen mahtuu 14 soutajaa, sekä perämies, mutta toki sitäkin venettä voi soutaa pienemmälläkin porukalla. Mitä vähemmän vaan ihmisiä, sen raskaampaa se soutu on. Tällä kertaa harjoituksissa oli vähemmän porukkaa, joten kyytiin rekrytoin mun lisäksi 4 muutakin täysin kokematonta kirkkovenesoutajaa. Vähän meitä epäilytti miten päästään eteenpäin, mutta meille luvattiin että mukana pystyy olemaan kyllä useampikin kokematon. Voi se olla, että niiden kokeneempien piti vaan tehdä vähintään tuplasti enemmän töitä...

Perämies istuu veneen perällä ja ohjaa peräsimellä suuntaan. Hänen edessään istuu tahtiairoissa pari, joiden airojen tahtia seuraavat sitten kaikki muut. Jokaisella on siis oma airo, josta pidetään huolta. Meidän veneessä oli tällä kertaa selkeästi 1.luokka, joka teki suurimman osan työstä ja sitten turistiluokka (me), jotka yritti ottaa samaan aikana kuvia, katteli maisemia tai kolautteli airoja yhteen kavereiden kanssa. Kirkkoveneessä ne penkit joilla istutaan liikkuu edestakaisin ja suurin työ on tarkoitus tehdä jaloilla, keskivartalolla ja viimeiseksi vasta käsillä.

Me oltiin kaikki katottu videolta vähän tekniikkaa ennen veneeseen istumista, mutta vasta kokeillessa siitä pääsi kiinni. Käsillä on tärkeää yrittää pitää sitä omaa airoa sopivan syvällä, sillä liian syvältä soutaminen on turhan hidasta ja raskasta ja taas ihan pinnasta täysin tehotonta. Sun airon pitää mennä samaan aikaan veteen kun tahtiairon ja nousta sieltä myös sen kaa samaan aikaan pois. Samalla pidetään silmällä kuitenkin myös lähimpien kavereiden airoja, sillä meidän airot meinasi välillä aika ikävästi kopsahdella yhteen. Jalat on kiinni veneen pohjalla remmeissä, jotka kannattaisi säätää niin, että sieltä jaloista saat mahdollisimman paljon voimaa. Kaikista vaikeita oli itselle ainakin sen airon syvyyden säätely, mutta soutamiseen varmasti kehittyy järkevät liikeradat kun vaan soutaa!

 

 

Me lähdettiin Jyväsjärven rannasta ja käytiin soutamassa sellainen 10km lenkki. Se oli sille 1.luokalle kevyt ja lyhyt valmistava lenkki, mutta meidän turistiluokassa taisi vähän rasitus tuntua! Itse soudin koko ajan vähintään 145bpm:n sykkeillä menemään. Omassa tekemisessä keskittyminen piti aluksi pitää vaan siinä tahtiairossa ja yrittää saada oma liike synkrottua sen kanssa. Heti kun jäit alussa seikkailemaan, etkä liikkunut muiden mukana tuli takana olevan polvet selkään kiinni. Ite kun koitin siellä välissä ottaa niitä kuvia, niin piti liikkua sillä penkillä muiden kanssa samaa tahtia, että pääsi vielä jotenkin takaisin kyytiin. 

Meille sanottiin, että soutamisen rytmiin pääsee myös esimerkiksi silmät kiinni, mutta ihan siihen ei kyetty. Kuitenkin pikku hiljaa rytmi muodostui tasaiseksi ja pystyi jo vähän juttelemaan muiden kanssa sekoamatta rytmissä. Kirkkovenesoutu on kyllä mielenkiintoinen joukkuelaji. Samassa veneessä voi tosiaan olla eritasoisia soutajia ihan kovakuntoisista urheilijoista kuntoliikkujiin, sillä jokainen tekee oman jaksamisensa mukaan töitä. Ja niin kuin kaikissa hyvissä joukkueissa, siellä veneessä tehdään hommia tosissaan, muttei totisesti. 

Soutu on useimmiten kestävyyslaji, jossa harjoituksissa käydään yleensä noin 1,5h-2h tuntiin 20km lenkki heittämässä ja esimerkiksi Sulkava Soudun kisoissa soudetaankin sitten se 60km. Siihen menee noin 4-5 tuntia vauhdista riippuen, eikä siinä paljon taukoja pidetä. Jokaisella soutajalla on yleensä selässä juomareput, sillä juominen juomapullosta on rytmiin hiukan haastava sopeuttaa, kuten kuvien ottaminenkin. Perämiehen tehtävä on ohjata, kirittää, kannustaa ja tarvittaessa kehottaa nostamaan tahtia. Ennen soutua mietin, että kaipa se 60km:kin menisi, mutta 

Vauhti veneessä on yllättävän kova! Maisema vaihtuu räväkästi, ja toki myötätuuleen on nopeampi ja helpompi soutaa kuin isoihin vasta-aaltoihin. Isokaan aallokko ei kuitenkaan menoa haittaa, sillä kirkkovenettä ei saa helposti kaatumaan! Joskus on kuulema sen verran satanut kisoissa vettä, että muutaman soutajan homma oli äyskäröidä vettä veneen pohjalta pois. Uppoamassa se ei ollut, mutta lisäpainoa se kuitenkin tuo. Omaan rytmiin ja tahtiin keskittyminen on hypnoottista ja tavallaan teet siinä veneessä yksin hommia, vaikka parhaimmillaan vieressä on 14 muutakin tyyppiä. Kirkkovene soutu toimii samalla rentouttavana, että tehokkaana liikuntana. Ja siis on ihan oikeasti raskasta liikuntaa, joka on kuitenkin sopivan tärähdys vapaata. Itse ei viitsi myös ihan niin paljon sluibailla, kun muiden homma menee silloin heti raskaammaksi, joten joukkueurheilua joka tapauksessa.

  • Mitä kehittää: aerobista kuntoa, sekä jalkojen, keskivartalon ja käsien voimaa! 
  • Parasta: Se, että kestävyysurheilu voi olla noin meditatiivista. Siinäpä ne ajatukset rullaa kun keskityt airoihin ja vesillä oloon ja samalla saat kuitenkin tehokasta liikuntaa!
  • Pahinta: Rytmistä sekoaminen, eikä tietysti kylmällä kelillä se varmaan niin mukavaa ole. Sää on kuitenkin pukeutumiskysymys, eikä siinä soutamisessa kylmä pitäisi muuten kyllä tulla!
  • Missä ja mitä: Vihtavuoren Pamauksen Soutujaostolla on kahdesti viikossa harjoituksia, eikä maksuiltaankaan laji ole kallis. Jäsenmaksuineen ja harrastumaksuineen soutu maksaa vuodelta 40€. 
  • Kenelle: Hieno liikuntamuoto, joka sopii kaikille. On jotenkin harmi, että lajin harrastajat on vähentynyt ja ikääntynyt ja varsinkin nuoria lajin pariin tarvittaisiin! Ehkä noin 100 000 kertaa mielummin menen oikeasti järvelle soutamaan, kun vedän kuntosalilla sitä soutulaitetta! Vahva suositus, siitä että menet kokeilemaan!
  • Oma ranking: En todelle tiennyt, että on noin tehokasta ja mukavaa. Voisin hyvin kuvitella, että kävisin kerran viikossa soutamassa ja kerran kesässä soutukisoissa.  Mie alan pikkuhiljaa lämmetä näille kestävyyslajeille!

Kommentit (1)

Seuraa 

Tervetuloa lajitestausten pariin! Tämän blogin kirjoitti Silja, 28-vuotias kilpaurheilija Jyväskylästä. Vuonna 2017 testasin 100 lajia vuoden aikana ja tästä blogista löydät lajiesittelyt niistä kaikista, sekä muutaman liikuntaa ja urheilua sivuavan tekstin. Mun intohimo liikunnassa on sen kyky itsessään tuottaa hyvää oloa ja sen antaman mahdollisuus ylittää itsensä ja kehittyä loputtomasti. 

Tervetuloa lajitestausten, liikunnan ja urheilukirjoitusen pariin! 

Silja Penttinen

 

 

Ota yhteyttä:

100lajiavuodessa@gmail.com

 

LAJILISTA:

(lajit aakkosjärjestyksessä)

  1. Agility
  2. Aikido
  3. Aitajuoksu
  4. Amerikkalainen jalkapallo
  5. Ammunta
  6. Ampumahiihto
  7. Baletti
  8. BMX-pyöräily
  9. Brasilialainen jiu-jitsu
  10. Capoeira
  11. Cheerleading
  12. CrossFit
  13. Curling
  14. Enduro-moottoripyöräily
  15. Fitness
  16. Frisbeegolf
  17. Futsal
  18. Gaelilainen jalkapallo
  19. Geokätköily
  20. Golf
  21. Hiihto
  22. Historiallinen miekkailu
  23. Ilma-akrobatia
  24. Jooga
  25. Jousiammunta
  26. Judo
  27. Jääkiekko
  28. Kalpamiekkailu
  29. Karting
  30. Kehonhuoltotunnit
  31. Kehonpainoharjoittelu
  32. Keihäänheitto
  33. Keilaus
  34. Kiekonheitto
  35. Kiipeily
  36. Kirkkovenesoutu
  37. Koripallo
  38. Korkeushyppy
  39. Kuntosali
  40. Kuulantyöntö
  41. Käsipallo 
  42. Kävely
  43. Lacrosse
  44. Laitesukellus
  45. Laser Tag
  46. Lenkkeily
  47. Lentopallo
  48. Lentäminen
  49. Lihaskuntotunnit lisäpainoilla
  50. Ilma-aseammunta
  51. Lumikenkäily
  52. Lumilautailu
  53. Maantiepyöräily
  54. Maastopyöräily
  55. Melonta
  56. Nyrkkeily
  57. Paini
  58. Painonnosto
  59. Paritanssit
  60. Parkour
  61. Pesäpallo
  62. Petanque
  63. Pikajuoksu
  64. Pikaluistelu
  65. Pilkkiminen
  66. Pituushyppy
  67. Polkujuoksu
  68. Pyöräily
  69. Pöytätennis
  70. Ratsastus
  71. Retkeily / Vaellus
  72. Retkiluistelu
  73. Ringette
  74. Roller Derby
  75. Rugby
  76. Rullaluistelu
  77. Salibandy
  78. Seiväshyppy
  79. Sirkus
  80. Spinning
  81. Step-aerobic
  82. Sulkapallo
  83. SUP-lautailu
  84. Suunnistus
  85. Taekwondo
  86. Taiji
  87. Taitoluistelu
  88. Tankotanssi
  89. Tanssillinen ryhmäliikunta
  90. Telinevoimistelu
  91. Tennis
  92. Trampoliini
  93. Triathlon
  94. Uinti
  95. Ultimate
  96. Umpihankihiihto
  97. Vapaaottelu
  98. Vesijumppa
  99. Vesijuoksu
  100. Wakeboarding

 

 


 

Teemat

Blogiarkisto

2017

Kategoriat