Tätä lajia mie oon ennakkoon pitäny aika tylsänä, koska sen mitä olympialaisissa oon seurannu, en oo koskaan tajunnu sääntöjä, vaikka nää on siis tavallaan helpoimmat, mitkä on olemassa. Opin nyt aivan ÄLYTTÖMÄSTI kokeilussa Hannele Erosen kanssa, kun käytiin miekkailuseura Allezin harjoittelutilassa Jyväskylässä muutama tunti mittelemessä, eikä tää laji oo enää yhtään tylsä. Kyseessä on todella jännittävä laji, joka on mun mielestä kuin tennistä miekoilla. Kypärä päähän vedettynä ja vastustajan liikkeitä seuratessa, turhat ajatukset unohtuu ja kaikki aistit syttyy. Seuraat pelkästään sitä mitä vastustaja miekkansa kanssa tekee ja koitat pysyä perässä.

Mä ikävä kyllä myöhästyin nyt tässä miekkailutekstissä, sillä Allezin järjestämä peruskurssi meni jo tuossa toissa viikonloppuna, mutta olkaapa nyt kärppänä ennen seuraavia kursseja, sillä tää laji kannattaa kyllä opetella. Ja tokihan voi miekkailuseuroihin voi olla yhteydessä, jos aiemmin haluaa jo kokeilemaan. Mulla oli tosiaan oppaana Hannele, joka on harrastanut miekkailua muutaman vuoden ja pääsin lisäksi testaamaan mun juuri kehittyneitä taitoja muutamaa muuta miekkailijaa vastaan.

Kalpamiekkailussa kamppaillaan toista miekkailijaa vastaan tietystä pistemäärästä ja se joka osuu ensin saa pisteen. Esimerkiksi harjoitellessa tai kilpailujen alkuerissä mitellään siitä kummalla on ensin viisi pistettä ja lisäksi on 5min katkaisuraja, jonka jälkeen tasatilanteessa mitellään voittaja yhdellä pisteellä. Osuma rekisteröityy sähköisesti kalpamiekan kärjessä olevan nupin painuessa kasaan, kun pisto on tarpeeksi kova. Kalpamiekkailussa myös tuplaosumat ovat mahdollisia, jos molemmat pistävät toisiinsa 40 millisekunnin sisällä. Kuulostaa lyhyeltä ajalta, mutta niitä tulee yllättävän paljon. Homma on siis tavallaan tosi simppeliä: osu ennen kuin suhun osutaan. 

Me lähdettiin opettelu liikkeelle ihan liikkumisesta. Miekkailualusta on sellainen melko liukas kangas lattiana, jossa on piirrettynä rajat joiden sisällä otellan ja lisäksi on myös viivat, joiden takaa miekkailijat aina pisteen jälkeen lähtee. Kun mä nyt miekkailun oikea kätisenä, niin mun ois tarkoitus liikkua siinä kankaalla oikea jalka edessä varpaat kohti vastustajaa ja vasen jalka tulee takana auki sivulle, kuten kuvista näkyy.  Miekkailuun on ihan omiakin kenkiä, mutta mä kokeilin nyt vaan ihan sisäpelikengillä. Liikkumisen ois tarkoitus olla mahdollisimman nopeaa eteen JA taakse, sillä on liikuttava sekä vastustajan, että omien taktiikoidensa mukaan. Liikkuessa jalkoja ei juurikaan nosteta, vaan niitä vähän niinku salaman nopeasti "laahataan" pitkin lattiaa. Vähän aikaa ilman miekkaa taaplattuani tajusin miten eteenpäin kuljetaan, mutta viimeistään miekkaillessa tajusin, että taaksepäin en pääse yhtään. Mun tapauksessa hyökkäys oli siis paras puolustus, koska jos mua kohti hyökättiin, jäin vaan paikalleni. Me harjoiteltiin Hannelen kanssa myös niin, että toisen liikkeisiin piti yrittää reagoida ja pitää se sama etäisyys, josta voit sekä hyökätä, että puolustaa. Liikkuessa myös ryhti pitäisi pitää suorana, että ei lähde kovin kurkottelemaan, sillä siitä tarjoaa taas enemmän osuma pinta-alaa kaverille iskettäväksi. Tossa melkein istuma-asennossa liikkuminen siis todella ottaa pakaroihin, joten voit unohtaa sen trendikkään kuminauhakävelyn sivuttain ja mennä miekkailemaan. 

 

No sit toinen opeteltava asia oli sen miekan eli kalvan käsittely. Ensin testailtiin pistämistä ja puolustamista sellasilla mihin ei saa pistelaskuun tarvittavia sähköjohtoja kiinni. Kalpa on yllättävän painava ja vaarallisen näköinen väline, kun sitä lähemmin pääsee kokeilemaan. Kokilliksi sanotaan sitä kättä suojaavaa kupua miekassa ja miekoissa kahvoja oli erilaisia, josta piti ihan vaan kokeilemassa valitan itselleen sopivan tuntuinen. Pisto tapahtuu usein nopeiten ja varmiten, kun ottaa askeleen terävästi eteenpäin samaan aikaan piston kanssa. Jos kaveri ehtii perääntymällä väistää, pitää vaan lähteä perässä tai itse myös kerätä ryhtinsä takaisin. Ensin harjoiteltiin pistoa seinään vasten ja sain hyvää palautetta siitä, että uskalsin tökätä kunnolla ja oikeasti taivuttaa sitä kalpaa. Tässä vaiheessa en siis ollut vielä tajunnut, että se pistelasku tapahtuu sen kärjen anturin painuessa alas. Olin aiemmin luullu, että miekat ja miekkailuvaatteet jotenkin mystisesti johtaa sähköä ja aina kun se kärki osuu johonkin tulee piste. Wrong, se miekan kärki saa aika kovastikin painua alas, enne kuin piste tulee. Toisen pistot voi yrittää torjua ohjaamalla miekka sivulle ja vaikka näitäkin harjoiteltiin, niin erilaisia tekniikoita on varmaan satoja ja kuulema miekkailun hallitsemiseen menee yksin elinikä. 

Kun päästiin varsinaisiin kamppailuihin, koko laji aukeni mulle ihan uudella tavalla! Mä pelkäsin alussa sitä, että se miekan osuma sattuu, mutta miekkailu vaatteet suojaa kyllä tosi hyvin. Naiset pukee päälle yleensä housut, paidan ja rintasuojuksen, joka oli mun mielestä niin hieno, että haluaisin tollasen myös juhlamekkojen alle :D. Jos sattuu osumaan juuri sen suojuksen yläpuolelle, se tuntuu ehkä ikävimmälle ja seuraavana päivänä saatta toki huomata muitakin mustelmia, mutta kesken ottelun niitä en ainakaan itse huomannut ajatelleeni. Lisäksi tulee sit se verkkokypärä, jonka läpi näkee kyllä hyvin, vaikka ulkopuolelta se onkin aika musta. Mulla jotenkin tuntu, että kypärä päässä kaikki aistit oikein vielä terävöity ja se valmisti hyvin kamppailuun. 

Sähköistä pistelaskua varten pitää itsensä viritellä vielä niihin johtoihin kiinni. Katon vaijerista tulee johto kiinni sun paidan kautta kulkevaan johtoon, joka tulee kiinni miekkaan. Ennen matsia tarkastetaan, että molemmat on oikein kiinni johdoissa, siten että molemmat pistää sekä maahan, että vastustajan kokilliin miekkoja testatakseen. Kokillista ei pitäisi pistettä tulla ja taas maata vasten miekan pitäisi toimia. Osuma alue kaverissa on päästä varpaisiin, eli mihin vaan saa pistää. Mä yritin osua sinne mihin pystyin. Kalpamiekkailun parissa opin myös uuden termin "miekkailuranska" (vrt. rallienglanti). Kaikki käskyt ja valmiushuudot tulee ranskaksi: "allez",  "oui" oli ainakin juttuja mitä pääsi sopottamaan, eli ei menny yläkoulun ranskankurssi hukkaan

Ja se matsi alkaa aina omien viivojen takaa miekan nostolla tervehdykseksi vastustajalle. Sit laitetaan kypärä päähän, tuomari - tai tuomarin puutteessa vastustaa huutaa allez (valmis), sanotaan oui (kyllä) ja sit mennään. Mulle helpoin oli yrittää liikkua juuri siinä pistotuntumassa tarpeeksi lähellä ite pistämään jos paikka tulee. Aina jos ite olin kauempana ja vastustaja tulee kovaa vauhtia kohti, en onnistunut tekemään mitään. Jalat on koko ajan aktiiviset, käsi pitää olla pikkuisen ulkokierrossa ja tarpeeksi alhaalla, ettei kokillin takaa vastustaja voi nähdä sun käsivartta. Siitä sit vaan koitat reagoida ja miettiä meetkö itse vai odotatko toisen iskua. 

Kamppailin kokeilun aikana kolmen eri tyypin kanssa ja jokaisella taktiikka ja tyyli oli ihan omanlainen. Yks oli rauhallisempi ja osumaa ja toisen liikettä haettiin pienillä miekan kolautteluilla vastakkain, toinen oli aktiivisempi tyyliltään ja liikkui koko ajan pientä terävää liikettä, kolmannen tyyli oli peruttaa ja houkutella mua kohti vastustajaa, kunnes ihan radan loppumetreillä sieltä tuli aina terävä hyökkäys. Mun tyyli oli TODELLA rauhallinen. Yleensä lähdin iskemään vasta kun vastustajakin oli tehnyt liikkeensä ja useimmiten olinkin sen oman piston kanssa myöhässä ja hävisin pisteen. Muutaman kerran onnistuin hiukan väistämään toisen pistoa niin, että osuma meni musta ohi ja osuin itse kaveriin ensin. Tähdätä en sen kummemmin yrittänyt, kunhan johonkin osuisi! Kun toisella oli viisi pistettä, otetaan kypärä päästä ja ei miekkakädellä ( eli usein vasemmalla kädellä) kätellään ja kiitetään matsista. Treeneissä harjoittelua pyöritetään näppärästi niin, että aina matsin jälkeen toinen jää ja toisen tilalle tulee uus tyyppi. Näin kaikkia saa mitellä uusia kavereita vastaan ja saa varmasti riittävästi harjoitusta.

Tää on oikeasti todella jännittävä laji. On niin pienistä asioista kiinni osutko itse, vai osuuko kaveri ja miten matsissa lopulta käy. Ja kun ratkaisu tulee aina sähköisesti, ei pisteistäkään yleensä tarvitse kiistellä! Mä olin aina ihan hullun iloinen jokaisesta voitetusta pisteestä ja aina ihan täysin päättäväinen jokaisen hävityn pisteen jälkeen, että mä vien seuraavan. Ihan hullu laji kilpailuvietille, niin kuin tätä lajia mulle suositelleet osasikin kertoa. Mä väsyin myös keskittymisen kautta koko ajan, joka vaikutti siihen, että oli yhä rauhallisempi. Koko ajan ois kuitenkin hyvä pitää pientä liikettä jaloissa, että on valppaampi reagoimaan vastustajan liikkeisiin. 

  • Mitä kehittää: Nopeaa jalkatyötä, ketteryyttä, keskittymistä, liikkuvuutta ja kestävyyttä.
  • Parasta: Itse kamppailu. Vaikka varmaan kehittyneemmät miekkailijat pystyy myös ajattelemaan samalla kun miekkailee, niin mä keskityin pelkästään reagoimaan ja pärjäsin myös sillä. Jokainen piste on uusi mahdollisuus. 
  • Pahinta: Liikkuminen tarpeeksi nopeasti, varsinkin taaksepäin. Voi luoja, ei mihinkään. Ja tokihan kaiken maailman tekniikan ja jalkatyön harjoittelu voi olla puuduttavaa, mutta palkitsee varmasti myöhemmin.
  • Missä ja miten: Miekkailu ei ainakaan täällä Jyväskylässä oo kovin kallis harrastus. Miekkailuseura Allezin viikonlopun kestävän peruskurssin hinta on 60€ ja lukukauden harrastumaksu on  40€, johon sisältyy myös mahdollisuus lainata kaikkia varusteita. Ihan älyttömän edullista liikuntaa siis! Miekkailua voi harrastaa ihan kuntoilumielessä tai sit voi mitellä seuran sisäisissä kisoissa ja edetä tietysti niin pitkälle kun vaan rahkeet riittää. 
  • Oma ranking: Mä tykästyin todella tähän lajiin! Ihan oon itseäni moittinut aiemmasta nihkeästä suhtautumisesta lajiin, sillä tää oli mun mielestä kyllä helposti lähestyttävää! Ja mitkä killer-vaistot heräsi aina matsin alkaessa (ja sammu aina ku otti kypärän pois päästä)! Tää oli kivaa!

Kommentit (2)

Silja Penttinen
Liittynyt22.1.2017

Liikkujanainen, mä olin lukenut ton tekstin ennen kun itse lähdin kokeilemaan, mutta epäilin kyllä ennakkoon, että en noin paljon syty... Mutta herranjestas mikä kilpailuvietin sytyttäjä toi laji on! Olit ihan oikeassa :) Ehkä tuossa joku selviytymisvaisto kaappaa vallan ja antaa vaan mennä!

Silja

Seuraa 

Tervetuloa lajitestausten pariin! Tämän blogin kirjoitti Silja, 28-vuotias kilpaurheilija Jyväskylästä. Vuonna 2017 testasin 100 lajia vuoden aikana ja tästä blogista löydät lajiesittelyt niistä kaikista, sekä muutaman liikuntaa ja urheilua sivuavan tekstin. Mun intohimo liikunnassa on sen kyky itsessään tuottaa hyvää oloa ja sen antaman mahdollisuus ylittää itsensä ja kehittyä loputtomasti. 

Tervetuloa lajitestausten, liikunnan ja urheilukirjoitusen pariin! 

Silja Penttinen

 

 

Ota yhteyttä:

100lajiavuodessa@gmail.com

 

LAJILISTA:

(lajit aakkosjärjestyksessä)

  1. Agility
  2. Aikido
  3. Aitajuoksu
  4. Amerikkalainen jalkapallo
  5. Ammunta
  6. Ampumahiihto
  7. Baletti
  8. BMX-pyöräily
  9. Brasilialainen jiu-jitsu
  10. Capoeira
  11. Cheerleading
  12. CrossFit
  13. Curling
  14. Enduro-moottoripyöräily
  15. Fitness
  16. Frisbeegolf
  17. Futsal
  18. Gaelilainen jalkapallo
  19. Geokätköily
  20. Golf
  21. Hiihto
  22. Historiallinen miekkailu
  23. Ilma-akrobatia
  24. Jooga
  25. Jousiammunta
  26. Judo
  27. Jääkiekko
  28. Kalpamiekkailu
  29. Karting
  30. Kehonhuoltotunnit
  31. Kehonpainoharjoittelu
  32. Keihäänheitto
  33. Keilaus
  34. Kiekonheitto
  35. Kiipeily
  36. Kirkkovenesoutu
  37. Koripallo
  38. Korkeushyppy
  39. Kuntosali
  40. Kuulantyöntö
  41. Käsipallo 
  42. Kävely
  43. Lacrosse
  44. Laitesukellus
  45. Laser Tag
  46. Lenkkeily
  47. Lentopallo
  48. Lentäminen
  49. Lihaskuntotunnit lisäpainoilla
  50. Ilma-aseammunta
  51. Lumikenkäily
  52. Lumilautailu
  53. Maantiepyöräily
  54. Maastopyöräily
  55. Melonta
  56. Nyrkkeily
  57. Paini
  58. Painonnosto
  59. Paritanssit
  60. Parkour
  61. Pesäpallo
  62. Petanque
  63. Pikajuoksu
  64. Pikaluistelu
  65. Pilkkiminen
  66. Pituushyppy
  67. Polkujuoksu
  68. Pyöräily
  69. Pöytätennis
  70. Ratsastus
  71. Retkeily / Vaellus
  72. Retkiluistelu
  73. Ringette
  74. Roller Derby
  75. Rugby
  76. Rullaluistelu
  77. Salibandy
  78. Seiväshyppy
  79. Sirkus
  80. Spinning
  81. Step-aerobic
  82. Sulkapallo
  83. SUP-lautailu
  84. Suunnistus
  85. Taekwondo
  86. Taiji
  87. Taitoluistelu
  88. Tankotanssi
  89. Tanssillinen ryhmäliikunta
  90. Telinevoimistelu
  91. Tennis
  92. Trampoliini
  93. Triathlon
  94. Uinti
  95. Ultimate
  96. Umpihankihiihto
  97. Vapaaottelu
  98. Vesijumppa
  99. Vesijuoksu
  100. Wakeboarding

 

 


 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017

Kategoriat