Mun oma ennakkokäsitys Fitness-urheilusta meinasi estää kokonaan tähän lajiin tutustumisen. Mä en ylipäänsä oo arvostelulajien ystävä, vaan mun lempilajeissa paremmuus on aina mitattu maaleilla, nopeudella ja taidolla, eikä sillä kellä on pyörein pylly. Lajina fitness-urheilu on kuitenkin nostanut aivan älyttömästi suosiotaan, eikä tähän oo voinu ollu törmäämättä. Myönnän, et jollain tavalla oon valinnut lajeja sillä perusteella, että voisin oikeasti kuvitella sitä harrastavani ja fitness ei oo ollu yks niistä. Joku tässä lajissa kuitenkin ihmisiä viehättää, joten tottakai halusin kuitenkin selvittää millanen laji toi fitness oikein on. Monella tästä hommasta on varmasti mielipide, mutta mä päätin lähteä yhden tän lajin todellisen pro:n kanssa treenaamaan ja selvittää Piia Pajuselta, mistä tässä lajissa oikein on kyse. 

Pajusen Piia on mun lukion luokkakaveri Jyväskylän Normaalikoulun liikuntaluokalta, jonka lajivalinta vielä silloin oli Cheerleading. Myöhemmin laji vaihtui kuitenkin Fitness-lajeista juuri Fitness-sarjaan, jossa tehdään yleensä akrobatiaa ja kehon toiminnallisuutta esittelevä vapaaohjelma fysiikkakierroksen lisäksi. Juuri tämä vapaaohjelma veti Piiaa lajissa puoleensa, eikä raudan nostelukaan oo koskaan ollu tälle super-pakkaukselle ongelma. Lajivalinta osui nappiin, sillä jo ekana kisavuonna 2013 matka vei MM-kisoihin saakka ja tänä vuonna Piia vei ammattilaissarjassa Torontossa 1.sijan ja otti lajin kovimmassa mahdollisessa paikassa Olympiassa 9. sijan. Ihan lajin kisaturistin matkassa en siis ollut, kun pyysin päästä tekemään treenit Piian kanssa!

Fitness-urheilulla tarkoitetaan kilpailulajeja, joissa henkilöt kilpailevat fyysisestä ulkomuodosta sekä mahdollisesti myös fyysisestä toiminnallisuudesta. Kilpailuja käydään sekä amatööri- että ammattitasolla.Fitness-urheilu poikkeaa monelta osin hieman samankaltaiselta näyttävästä kehonrakennuksesta. Siinä missä kehonrakennuksessa keskeisessä asemassa ovat lihaskoko ja -erottuvuus, on fitness-urheilussa alalajiin katsomatta keskeistä kehon lihaksiston ulkonäkö, harmonia ja toiminnallisuus. Alalajeina fitness-urheilussa on esimerkiksi Fitness, Bikini Fitness ja Body Fitness

Fitness ei oo sellanen laji, johon oisi helppo päästä yksien treenien aikana käsiksi, mutta pääpaino tässä lajissa on kuitenkin lihasten möyhentämisessä, jota pitää säännöllisesti salilla tehdä. Kovan kisakauden jälkeen Piia treenailee salilla 4 kertaa viikossa ja lisäksi tekee vähintään yhden aerobisen treenin viikossa lihasten palautumisen kehittämiseksi. Se 4-5 kovaa, mutta napakkaa salitreeniä viikossa onkin monelle lajin harrastajalle perussetti, jonka lisäksi ison osan elämästä muodostaa elämäntavat. Ruokavalion ja elämäntapojen pitää olla sillä tavalla kunnossa, että lihaksisto pääsee kehittymään. Tää tarkoittaa myös sitä, että liikaa ei kannata treenata, eikä liian vähän syödä, sillä lihas kehittyy levossa ja sillon kun sillä on ruokaa kehittyä! Piian mukaan, hänen oma salaisuuteensa menestymisessä onkin kyky ottaa rennosti silloin kun pitää. 

Fitness on siitä raaka laji, että lajin säännöissä arvostetaan sellaisiakin asioita, jotka ovat geneettisiä ominaisuuksia. Menestyäkseen kehossa pitää yleensä olla sopusuhtaiset rakenteet tai vähintään tietynlaiset edellytykset niiden rakentamiselle, joten kaikista meistä ei vaan voi tulla tässä lajissa menestyneitä vaikka paiskisi kuinka paljon töitä. Ei meistä kaikista toki tuu huippuvoimistelijoitakaan, jos lonkat ei vaan liiku tarpeeksi. Toki hyvä säännön vahvistava poikkeus on esimerkiksi se, että Piialle ei lajin alussa annettu juurikaan luottoa lajissa menestymiseen.

Oikeastaan ainoa järkevä tapa aloittaa tää laji, on ottaa itselleen lajista tietävä valmentaja, jonka kanssa käydään läpi edellytykset, tarkka ohjelma salille, sekä ruokavalio. Piian mukaan oman kehonsa saa helposti sekaisin eikä lajilla ominaisesta kehittymisestä ole tietoakaan, jos ilman tukea lähtee seikkailemaan fitness-maailmaan. Lisäksi kisoihin ei voi myöskään ilmoittautua kuulumatta johonkin tiimiin. Jos urheilija esimerkiksi kärähtää kielletyistä aineista saa sanktiot sekä urheilija, että tiimi. 

 

Mä satuin sellasiin treeneihin, joissa Piialla oli tarkoituksena tehdä rinta/olka/kädet, jossa pääsin kokeilemaan myös tota kuolema pyramidisarjaa, jonka Piia esitteli tässä taannoin myös blogissaan. Treeni erosi melkolailla omasta toiminnasta kuntosalilla, jossa oon tottunut tekee perussarjoja 8-12 toistoa x 3. Piia käyttää normitreeniin yleensä tehokkaan tunnin, jossa ohjelmassa on antaa runtua tarkasti niille lihaksille, joita ollaan kehittämässä. Piialla treeniä ei oo välttämättä suunniteltu täysin tarkkaan ennen salillemenoa, vaan osittain mennään myös ihan fiilispohjalta, kunhan kehitetään niitä lihaksia joita on tarkoitus. Tää on mahdollista oikeastaan ainoastaan kun kilpailijana kyseessä on itsensä tunteva ammattilainen ja lisäksi kun kyseessä ei oo kisaan valmistautuminen, jolloin elämä on kaikinpuolin tarkempaa. 

Kun ite oo tottunut tekemään aika kokonaisvaltaisia liikkeitä (lue: tällä hetkellä en salilla yhtään mitään), pyritään tässä lajissa löytämään sellasiakin lihaksia, joita en tiennyt olemassa olevan. Yleensä Piia tekee liikkuvuutta ylläpitävien lämmittelyiden yhteydessä myös akrojuttuja esim. käsilläseisonnasta, mutta mut säästettiin onneksi tällä kertaa siltä. Piia lähti ottaa multa luuloja pois vinopenkissä, jossa tarkoituksena oli saada vähän (paljon) rintalihaksiin poltetta. Mikäli sinne lihaksiin sitä voimaa ja kokoa haluaa lisätä, pitää uskaltaa tehdä myös korkeilla painoilla. Tehtiin vinopenkkiä nousevilla painoilla ja laskevilla toistomäärillä 5 sarjaa, jossa mun kohdalla Piia tarkkaili todella paljon käsien linjaa, jotta kuormitus tulisi oikeille lihaksille, eikä myöskään rasittaisi niveliä liikaa. Ekoissa sarjoissa kannattaa Piian mukaan vähän säästellä ja painaa vasta viimeisissä siihen, ettei viimeinen oikein meinaa mennä. Jos jo aikaisemmissa sarjoissa painaa itsensä liian puhki, ei seuraavista ole niin suurta hyötyä. Samaa käytäntöä noudatettiin myös kaikissa muissakin liikkeissä ja Piia saattoi myös esimerkiksi sanoa mulle, millon piti jättää toistot siihen.

Kun rinnan kohdalla tehtiin isoilla painoilla kunnon rasitetta lihaksille, niin käsien kaa taas otettiin enemmän poltetta. Olkapää on mulle yks möhkylä tossa niskan ja käden välissä, mutta Piia tarkkuus sen treenamisessa on vähän hienojakoisempi. Me treenattiin erilaisilla liikkeillä etu-, keski- ja takaolkapäätä, joista jälkimmäistä mulla ei tainnut olla edes olemassa. Näihin ei tarvittu isoja painoja, vaan hyvällä keskittymisellä liikkeeseen ja tuskallisen rauhallisella tahdilla lihakset saatiin kyllä aktivoitumaan. Piian vinkkinä oli myös painaa sormella multa sitä kohtaa, jota piti samalla miettiä ja aktivoida. Ei voi puhua siis todellakaan ihan tyhjäpäisestä pumppauksesta, vaan maksimaalista hyötyä hakiessa, myös ajatukset on oltava tehtävässä treenissä 100%. Tossa pyramidisarjassa tunsin kyllä ihan infernaalista poltetta ja kun en enää omin voimin saanu painoja ylös Piia nosti mun kädet pakkotoistoina vielä ylös asti. 

 

 

Palautukset saattoi venähtää välillä vähän turhan pitkiksi, kun kyselin kaikkea mahdollista tästä lajista. Tän lajin harrastaminen eroaa monesta muusta siinä, ettei se lopu salilta ulos kävellessä. Oikeanlainen kehitystä tukeva ruokavalio on vähintään yhtä tärkeä osa ja vaatii tietynlaista kurinalaisuutta, joka ei voi myöskään mennä överiksi.  Mikä ehkä monelta tän lajin ollessa kyseessä  hämärtyy on se, ettei kisakunto oo sellainen olotila, jota yritettäisiin ylläpitää turhaan. Ylipäänsä kisaan valmistautuminen pitää olla tarkkaan suunniteltu pitkä ja yksilöllinen prosessi, jossa "kiristely" tapahtuu hallitussa tahdissa. Kisapäivinä keho viedään äärimmilleen jaksamisen suhteen ja vaikka silloin lihaserottuvuus on parhaimmillaa, ei keho toimi sillä tavalla pitkään. Kuvittele itse vetäväsi Piian kisaohjelma vain äärimmäisen pienellä määrällä ruokaa ja vettä kyseisenä päivänä.

Off-seasonilla elämäntyyli pitää olla terveellinen ruoan ja tekemisen suhteen. Äärimmäistä kontrollia ei kestä kukaan kaiken aikaa, vaan fitness-elämäntapana tarkoittaa myös terveyden ylläpitämistä. Piia itse kokee, että elämäntapa sopii hänelle äärimmäisen hyvin ja hän kokee voivansa paljon paremmin, kun ruokavalio on terveellinen ja elämäntavat ylläpitää tasaista mielialaa. Se mitä Piia kohdalla arvostan älyttömän paljon on se, että hän pyrkii aktiivisesti muuttamaan sitä käsitystä lajista, jossa kroppa olisi koko ajan minimirasvoilla ja elämä pyörisi punnittujen riisikakkujen ympärillä. 

Laji on siis paljon muutakin kuin se mitä lavalla esitetään. Kehityskaudella elämän pitää olla urheilullista tulosten kehittämistä ja toki lajista riippuen muiden taitojen kehittämistä. Myös poseerauksen treenaaminen on äärimmäisen tärkeää, sillä ei auta vaikka kuinka olisit salilla kehittynyt, jos et saa lavalla lihaksia näkymään. Yritin treenien päätteeksi esim. opetella etuasennossa tuomaan selän mahdollisimman leveäksi samalla kun pitäisin käsiä mahdollisimman rentona ja tietysti hymyä kasvoilla. Haha, en saanut edes päätä nostettua siinä asennossa. Ei mitään toivoa! Mie itse kokisin, että oisin vaan liian ujo poseeraamaan lavalla, mutta sen kuulema harjoittelemalla oppii. Vaikka laji toisaalta voi olla yksinäistä puurtamista, ilman tukijoukkoja tässäkään ei selviä. Valmentajan ja tiimin tuki on kauden aikana äärimmäisen tärkeä ja tätä lajia aloittavan kannattaa oikeasti ensin keskittyä siihen, että osaa tehdä kuntosalilla liikkeitä rikkomatta itseään. Myöskin oikeanlaisen ruokavalion koostaminen alussa vaatii ohjausta. 

Mun käsityksiä tästä lajista korjattiin just sen terveellisyyden suhteen, mutta kyseessä on kuitenkin kehonmuokkauslaji, joka vaatii pääkopan kestävyyttä. Mä en usko esimerkiksi että itselläni olisi tän lajin pariin mitään asiaa, sillä syömishäiriötaustalla kisakauden jälkeinen normaalipainoon palaaminen tuskin ilman käyntiä terapeutilla onnistuisi. Piia kertoi, että myös hänellä itsellä on joskus haasteita pitää pää kehon muutoksissa mukana, mutta terveys pysyy aina prioriteettinä ykkösenä. Lajina tää vaatii tosiaan vahvaa itsetuntemusta, ja rohkeutta myös löysätä ruuvia silloin kuin pitää. Tässä tarvitaan apuna myös taitavia valmentajia ja tukijoukkoja, eikä laji tosiaan ole lapsille tarkoitettu. Fitness-urheilu on lajin lisäksi elämäntyyli, jolla voidaan mennä pahasti metsään tai saavuttaa terveellisen elämäntavan. 

  • Mitä kehittää: koko kropan voimaa ja elämäntapoja oikein toteutettuna. Myös aerobisen kunnon on oltava riittävä, että lihakset palautuu kovasta treenistä.
  • Parasta: Terveellisten elämäntapojen kehittyminen, joka näkyy tulosten nousemisessa ja paremmassa voinnissa. 
  • Pahinta: Kisakaudella kiristely voi olla sekä fyysisesti, että henkisesti erittäin rankkaa ja pään pitää myös pysyä mukana muutoksissa. Toisaalta lajissa on myös arvostelu aspekti ja vaikka kuinka olisi parhaassa kunnossa, voi tuomarien mielipide olla eri. 
  • Missä ja miten: Yleisin tapa aloittaa fitness-urheilu on hankkia oma valmentaja ja tehdä hänen kanssaan treeni-, ruokavalio- ja kisasuunnitelma. Mikäli tähtää kisoihin on lisäksi kuuluttava johonkin tiimiin. Kaiken kaikkiaan kaudessa rahaa lajiin palaa valmentajan, poseeraus-treenien ja treenipaikkojen maksujen lisäksi esim. kisa-asuihin, kampauksiin ja väriin. Toki näissä voi säästää tekemällä itse mahdollisimman paljon ja hankkimalla asuja käytettynä. Kaiken kaikkiaan rahaa voi mennä kuitenkin 2000-3000€ vuodessa. 
  • Oma ranking: Fitness ei Piian esittelemänä tunnu niin kauheelta kuin mitä mie oon aiemmin ajatellut. Mut mulle tää on tavallaan aika selkeä asia, että en tätä lajia koskaan aloita. Tavallaan mie pyrin kyllä tohon off-season kehittymiseen, mutta kiristely tai esiintyminen lavalla ei kiinnosta, koska en usko että mulla terveys tulee siinä mukana. Mulle kova kontrolli elämäntavoissa ei oo koskaan sopinu, vaan rennompi tyyli on mulle sopivampi. Jos pääkoppa pysyisi paremmin balansissa kisailu tässäkin lajissa oisi varmaan äärettömän mielenkiintoista ja sopii hyvin esiintymis- ja kilpailunhaluisille ihmisille. 

Kommentit (0)

Seuraa 

Tervetuloa lajitestausten pariin! Tämän blogin kirjoitti Silja, 28-vuotias kilpaurheilija Jyväskylästä. Vuonna 2017 testasin 100 lajia vuoden aikana ja tästä blogista löydät lajiesittelyt niistä kaikista, sekä muutaman liikuntaa ja urheilua sivuavan tekstin. Mun intohimo liikunnassa on sen kyky itsessään tuottaa hyvää oloa ja sen antaman mahdollisuus ylittää itsensä ja kehittyä loputtomasti. 

Tervetuloa lajitestausten, liikunnan ja urheilukirjoitusen pariin! 

Silja Penttinen

 

 

Ota yhteyttä:

100lajiavuodessa@gmail.com

 

LAJILISTA:

(lajit aakkosjärjestyksessä)

  1. Agility
  2. Aikido
  3. Aitajuoksu
  4. Amerikkalainen jalkapallo
  5. Ammunta
  6. Ampumahiihto
  7. Baletti
  8. BMX-pyöräily
  9. Brasilialainen jiu-jitsu
  10. Capoeira
  11. Cheerleading
  12. CrossFit
  13. Curling
  14. Enduro-moottoripyöräily
  15. Fitness
  16. Frisbeegolf
  17. Futsal
  18. Gaelilainen jalkapallo
  19. Geokätköily
  20. Golf
  21. Hiihto
  22. Historiallinen miekkailu
  23. Ilma-akrobatia
  24. Jooga
  25. Jousiammunta
  26. Judo
  27. Jääkiekko
  28. Kalpamiekkailu
  29. Karting
  30. Kehonhuoltotunnit
  31. Kehonpainoharjoittelu
  32. Keihäänheitto
  33. Keilaus
  34. Kiekonheitto
  35. Kiipeily
  36. Kirkkovenesoutu
  37. Koripallo
  38. Korkeushyppy
  39. Kuntosali
  40. Kuulantyöntö
  41. Käsipallo 
  42. Kävely
  43. Lacrosse
  44. Laitesukellus
  45. Laser Tag
  46. Lenkkeily
  47. Lentopallo
  48. Lentäminen
  49. Lihaskuntotunnit lisäpainoilla
  50. Ilma-aseammunta
  51. Lumikenkäily
  52. Lumilautailu
  53. Maantiepyöräily
  54. Maastopyöräily
  55. Melonta
  56. Nyrkkeily
  57. Paini
  58. Painonnosto
  59. Paritanssit
  60. Parkour
  61. Pesäpallo
  62. Petanque
  63. Pikajuoksu
  64. Pikaluistelu
  65. Pilkkiminen
  66. Pituushyppy
  67. Polkujuoksu
  68. Pyöräily
  69. Pöytätennis
  70. Ratsastus
  71. Retkeily / Vaellus
  72. Retkiluistelu
  73. Ringette
  74. Roller Derby
  75. Rugby
  76. Rullaluistelu
  77. Salibandy
  78. Seiväshyppy
  79. Sirkus
  80. Spinning
  81. Step-aerobic
  82. Sulkapallo
  83. SUP-lautailu
  84. Suunnistus
  85. Taekwondo
  86. Taiji
  87. Taitoluistelu
  88. Tankotanssi
  89. Tanssillinen ryhmäliikunta
  90. Telinevoimistelu
  91. Tennis
  92. Trampoliini
  93. Triathlon
  94. Uinti
  95. Ultimate
  96. Umpihankihiihto
  97. Vapaaottelu
  98. Vesijumppa
  99. Vesijuoksu
  100. Wakeboarding

 

 


 

Teemat

Blogiarkisto

2017

Kategoriat