Kirjoitukset avainsanalla Jyväskylän Karting Center

Ei mulla ennen tätä kokeilua oo tullut edes mieleen ajatella Kartingia yhtenä lajina. Se on ollu vähän niinku ennakkoon aatteelin et keilaus on, eli jotain sellasta että firman porukalla mennään ja sit vähän skabaillaan.  Enkä ollut koskaan käynyt aiemmin ajamassakaan. Joten ihan mahtavaa kun Jyväskylän Karting Center mahdollisti kokeilun ajamiseen ja kaveriksi mulle huikean lahjakkaan Milja Kukkosen, 15-vuotiaan nuoren naisen, joka aiemmin on kilpaillut Karting-sarjoissa, mutta siirtymässä nyt Formula Fordin maailmaan. Johonkin sellaseen, jonka vaativuudesta mulla ei oo mitään käryä.

 

Karting eli mikroautoilu on autourheilulaji, jota ajetaan niin harraste- kuin ammattilaistasollakin. Kartingauto on yksinkertainen, yksipaikkainen, putkirunkoinen ja jousittamaton auto, jossa on jäykkä taka-akseli. 

 

Me oltais menty Ruuhimäen ulkoradalle, mutta mä olin kokeiluni kanssa vähän myöhässä ja syksyn viimeiset aurinkoiset päivät ei sattuneetkaan mua nyt suosimaan. Yli kilometrin pitkän ulkoradan sijaan päästiin kuitenkin Karting Centerin sisäradalle Jyväskylän Vaajakoskelle. Ja tokihan sateellakin ajetaan, eikä yksiäkään kisoja tai harjoituksia sateen takia peruta. Homma ei ehkä oo enää niin mielekästä sateella, mutta toisaalta ne on kuulema niitä kovia kuskeja, jotka sateellakin jaksaa harjoitella. Jyväskylä Karting Centerin sisärata on kuitenkin myös jopa 270m pitkä ja mun keskittymistasolle todellakin riittävä. Nyt mä sentään opin sen mutkat ulkoa toiseen ajettuun settiin mennessä. 

Milja on yks näistä kovista tyypeistä, jolle autourheilun parissa kaikki on vielä mahdollista ja mulle tehtynä henkilökohtaisena lupauksena oli olla ensimmäinen nainen F1-sarjassa. No ehkä mä syötin tän ajatuksen, mutta oishan se nyt siistiä tulevaisuudessa nähdä! Törkeen siistiä oli kuitenkin saada näin kova henkilökohtaisena opastaja lajin parista kertomaan ja näyttämään millainen laji tää Karting oikein on. Milja ite oli innostunut autourheilusta alakouluikäisenä ja innostus vei kotiradalla harjoittelusta karting kisoihin ympäri Suomea. Juniorisarjoissa tytöt ja pojat ajaa keskenään kilpaa, eikä se sinänsä haittaa, sillä lajissa tarvittavat ominaisuudet on ihan yhtälailla harjoiteltavissa. 

Karting on monelle autourheilun parissa aloittavalle nuorelle se aloituslaji, jonka parista siirrytään kokemuksen myötä isompiin luokkiin, mutta karting on myös laji, jota saatetaan ajaa koko ikä tai vasta aloittaa harrastus aikuisiällä. Erilaisia sarjoja ja luokkia löytyy eri ikäisille ihan MM-tasolta piiritasolle ja sit taas ihan harrastelijakisoihin. Mä oon pitänyt sisäradan ja ulkoradan ajamista käytännössä samoina lajeina, mutta oikeasti ne eroaa toisistaan huomattavasti. Ensinnäkin renkaiden alla oleva materiaali vaikuttaa merkittävästi ohjattavuuteen ja esim. jarrutuksiin ja ulkona radat on myös merkittävästi pidempiä ja leveämpiä, jolloin myös vauhti autoilla kasvaa. 

Kun sisäradoilla kaikki ajavat samanlaisilla radan vuokra-autoilla, on taas ulkoradalla suuri merkitys omalla kalustolla ja siihen tehdyillä säädöillä. Toki esim. Jyväskylässä myös ulkoradalle on vuokrattavissa kalustoa, mutta jokaiselle lajia harrastavalle oman auton hankinta tulee kuitenkin jossain vaiheessa eteen. Mä ajattelen sitä niin, etten pysty edes salibandyä pelaamaan toisen mailalla tai kengillä, vaan niihin pitää tehdä just ne omat säädöt, joten voi vaan kuvitella miten oleellista se autourheilussa onkaan. Siihen säätämiseen meneekin ulkoradoilla merkittävästi aikaa ja se on myös hyvän kuskin merkki, että pystyy kertomaan mihin suuntaan autoa on huollettava. Käytettynä hyvän karting-auton saa noin 2000€ hintaa ja uuden hinta on vähintäänkin sit jo tuplat. Jos haluaisi ajaa jossain tallissa kovia Karting-sarjoja, puhutaan sit jo useiden kymmenien tuhansien vuosittaisesta panostuksesta, jota ei kyllä ilman sponsoreita toteuteta. Tässäkin lajissa on varsinkin nuorella urheilijalla oltava aikamoinen tukiverkosto, että ura lähtee nousuun. 

Karting kisaan kuluu kaikkine aika-ajoineen ja varsinaisine kisoineen koko viikonloppu, joten ajajan täytyy olla myös fyysisesti kovassa kunnossa. Sisäradoilla vuokrattavat ajat on tarkoituksella pätkäisty noin 10 min ajoaikoihin, sillä aloittelija ei ihan oikeasti juuri sitä pidempää aikaa jaksa kerrallan keskittyä. Milja treenaa fysiikkaa henkilökohtaisen kuntovalmentajan kanssa 4-5 kertaa viikossa pääpainoina juuri kestävyys ja myös toki keskivartalon voima. Sillä on ihan kohtuullisen suuri merkitys miten nopeasti ratin takana väsyt, sillä keskittyminen pitää olla se 110% vähintään koko ajan. Jos herpaannut, niin se tarkoittaa isoa menetystä ajassa tai pahimmillaan ulosajoa. Vaikka karting-autoa ei ajamalla kumoon saa, eikä vauhti suoralla ole 300km/h, niin ihan jo tollasella vähemmälläkin vauhdilla (ulkoradoilla karting kulkee noin 70km/h keskivauhdilla ja nopeimmillaan jopa 140km/h) rengasvalliin ajaminen tuntuu. Ja kyllä tolla mun ajamalla hitaallakin vauhdilla se törmäys sellaselta seinään ajamiselta tuntu. 

Kun sit päästiin ajamisen pariin, tuli ensimmäisenä käydä vetäisemässä haalari päälle ja valita sopivan kokoinen kypärämyssy ja kypärä. Ajokengiksi sopii kokeiluajossa hyvin vaikka tennarit, kunhan nilkka pääsee hyvin liikkumaan. Kaikki ensimmäistä kertaa ajavat käyvät läpi turvallisuus koulutuksen, jossa kerrotaan miten karting-auto toimii, miten sillä kannattaa ajaa, millainen rata on, missä on parhaat paikat ohittaa (tai mun tapauksessa päästää muita ohi) ja millaisia ajolinjoja radalla tulisi noudattaa. Mun ja Miljan kaa samaan aikaan radalle hyppäsi kaksi muutakin kuskia ja mie sain vähän fiilistä siitä, millanen oon varmaan 50 vuoden päästä tuolla ihan normiliikenteessä. Kyllä olin alussa aikamoinen mummo ratissa. 

Kun autoon istuu tulee ajoasento säätää sopivaksi niin, että molemmat jalat yltää helposti polkimille. Se tuntuu tosiaan siltä, että ihan lattiatasolla istuu, mutta sen ajaessa kyllä heti unohtaa. Oikean alla on kaasu ja vasemmalla jarru. Vaihteita ei kartingautoissa ole, mutta vähän isommissa karting luokissa pystyy jollain nappulalla säätämään ilman ja polttoaineen suhdetta, millä on merkitystä nopeuteen. Ne mitä mä muistin ekalla 10min ajosetillä oli ne, ettei yhtäaikaa kannata jarruttaa ja kääntää, sillä silloin auton perä heilahtaa ja menetään aikaa ja sit sen, että kun ruutulippu heiluu ajetaan enää yksi kierros ja sen kierroksen lopussa ajetaan hitaasti varikolle. No hitaasti mä taisin ajaa muutenkin. 

Miljankin edellistä karting-ajosta oli kulunut jo pidempi aika, sillä tosiaan siirtyminen Formula Ford-luokkaan on edessä ja Milja on toipunut myös pahasta luokkaantumisesta, joka sattui Formula Fordilla harjoitellessa. Mun ensimmäinen kysymys oli tietty, et miten sie uskallat enää ajaa? Milja vastas, että helposti. Ajaminen ei pelota, kun siitä nauttii. Kova likka, täytyy myöntää. Miljan vetäessä pohja-aikoja kierroksille, mä pidin tasaisesti perää ja oikeastaan yritin olla mahdollisimman vähän pois tieltä. Ekat kierrokset meni tietysti totutellessa rataan ja muistellessa, että hetkinen mihinkäs tää nyt kääntykään ja mitä ajolinkaa tähän kannatti käyttää, mut huolimatta kaikista annetuista neuvoista tein varmasti kaikki mahdolliset aloittelijavirheet. Jarrutin ja käänsin yhtä aikaa, mikä oli sinänsä hauskan tuntuista kun perä heittää ja sit tein ihan luvattoman pieniä käännöksiä, kun ohjeena oli käyttää koko ajoradan leveys. Se idea on siinä, että mitä suuremman käännöksen teet, sen kovempaa pystyt siihen ajamaan. Koko radan pystyy ajamaan ilman jarrua jos on taitava ja osan mutkista vaikka kaasupohjassa, mutta meikäläisestä ei todellakaan ollut siihen. 

Ekalla setillä pääsin about 2 kierrosta kuin muut oli ajaneet 3, joten joka toisella mä jäin aina hidastelemaan suoralle, että muut pääsee ohi. Perus kiltin ihmisen syndroomaa, kun kilpaillessakin on huolissaan, ettei vaan oo muiden tiellä. Tää näky tottakai sit mun omassa suoriutumisessa ihan jo aikanakin, mutta myös siinä, että ajamisen ja siihen keskittymisen sijaan, mä mietin missä muut on. Kun pää pyörii kun pöllöllä ajaessa, niin eihän siitä mitään tuu. Mä jäin mun parhaallakin ajalla Miljan parhaasta ajasta 5 sekuntia (huom. sillä 270m matkalla)! Muut kerkesin siinä samassa ajassa ajaa myös 6 kierrosta enemmän kuin mie. 

Toiseen settiin mäkin jo vähän sisuunnuin ja yritin noudattaa paremmin Miljan antamia vinkkejä. Päätin, että nyt vaan rupeen ajamaan kovempaa, enkä päästä ohi ennen kuin oikeesti tarvii. Karting on tavallaan niin jännä urheilua, kun se sun nopeus ei riipu sun kunnosta vaan uskalluksesta ja sen suhteesta keskittymiseen. Ja toki autosta. Mä en vaan oisi enää päässyt kovempaa sen mun uskalluksen ja ajoin nytkin ihan limiiteillä. Alussa en ollenkaan hahmottanut mihin sitä aikaa tuhraantu, mutta kun sain siivottua ne liusumiset ja liian pienet käännökset vähemmälle lähti aikakin korjaantumaan. Silti niitä kahden sekunnin heittoja tuli heti kun vaan jossain mutkassa epäonnistui. Laji vaatii ihan käsittämättömän herpaantumatonta keskittymistä. Ja rattiakin tuli puristetttua niin kovaa, että kädet aina varikolla kramppasi. Mut se on vaan laji ja vauhti, joka saa sut keskittymään ja tasan unohtamaan kaikki muut asiat paitsi edessä olevan mutkan. Lisää tohon toki sit se pitkä rata, pitkä kisa, helteinen päivä ja 25 muuta kuskia, jotka ajaa sun kaa mutkissa rintarinnan. Koita siellä välissä nyt pitää sit keskittyminen ja olla antamatta tuumaakaan periksi. 

Tällä sisäradalla kaikkien aikojen kovimmat pohja-ajat on ajettu johonkin 25 sekunnin tuntuman ja mä aloin lähestyä toisella setillä jo maagista 30 sekunnin rajaa. Sit juuri kun päätin, että seuraavalla kierroksella mie sen saan, keskittymien herpaantui ajamisesta, yhteen mutkaan liian tiukalla linjalla ja auto pomppas suoraan kylki edellä rengasvalliin. Tsädäm ja ihan kunnolla muuten kyljessä tuntu se rysäys ja just kerkesin nähdä, että takaa tulee toinen auto suoraan mua päin. Valmistauduin jo toiseen törmäykseen, mutta kuski ehti onneksi hiljentää vauhdin ennen muhun osumista. Mie oli keskellä rataa poikittain ja nosti käden ilmaan sen merkiksi, että apua tarvitaan. Yritin käsillä renkaista pyörittämällä siirtää autoa taaksepäin, mutta homma ei oikein onnistunut, joten radan henkilökunta tuli mua sit pikkusen vetäsemään taaksepäin ennen kuin pääsin taas jatkamaan. Mä oon elämässäni myös kerran kaatunut moottoripyörällä ja myös tippunut hevosenselästä. Se mitä mie oon niistä oppinut niin, kun vaan heti hyppää takasin hommiin, ei kerkee jäädä arastelemaan. Viimeiset pari kierrosta kaasuttelinkin vielä ihan hyviä aikoja, vaikka sitä 30 sekan rajaa en alittanut. 

 

  • Mitä kehittää: Jäätävän herpaantumattoman keskittymiskyvyn, reaktionopeuden ja kova kunto toisaalta vaaditaan, jos haluaa kisoja ajaa. 
  • Parasta: Miljan mielestä parasta on yksinkertaisesti vaan kisaaminen ja ajaminen. Se on ihan täysin oma maailmansa, jossa moottorin äänen takaa ei kyllä muita murheita ehdi ajatella. 
  • Pahinta: Mulle haastavinta oli oman uskalluksen ylittäminen ja ajaa vaan koko ajan kovempaa ja kovempaa ja pitää kaasua pidempään pohjassa ja jarruttaa myöhempään. Miljalla sellasta rajaa ei taida edes olla ja se on kyllä kovan kilpailijan merkki. Haastavaa voi olla taas suorituksen tasaisena pitäminen, sillä kovalle kuskille niitä nukahduksia ei vaan voi sattua. 
  • Missä ja miten: Tätä lajia on helppo päästä matalalla kynnyksellä kokeilemaan sisäradoilla, mutta lajiin ihastuttua tie vie sitten ulkoradoille. Jyväskylä Karting Centerillä on sekä sisä- että ulkoradat, joissa molemmissa on mahdollista päästä vuokrakalustolla ajamaan. Sisäradalla 10min ajosetin hinta on 15€ ja ulkoradalla taas 15min ajosetti maksaa 25€.  Sit kun ajaminen innostaa vielä enemmän on edessä oman auton hankinta ja kisaaminen sellasissa sarjoissa kuin parhaaksi näkee. Harrastuksen aloittamisen alkuun pääsee vaikka tällä oppaalla. 
  • Oma ranking: Kaikista eniten mua sapetti se, että olin niin mahdottoman hidas verrattuna ajokavereihin. Mutta kyllä se ajaminen sytyttää ja ihan mahtavaa on keskittyä niin intensiivisesti johonkin tiettyyn asiaan. Kyllä mie uudestaankin ajan, se on ihan varma. Ja kilpailuviettiähän multa ei ainakaan puutu, mutta Miljan kaltaiselle kuskille pärjäisin koskaan. Kaikki peukut pystyyn tälle lupaukselle!

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Tervetuloa lajitestausten pariin! Tämän blogin kirjoitti Silja, 28-vuotias kilpaurheilija Jyväskylästä. Vuonna 2017 testasin 100 lajia vuoden aikana ja tästä blogista löydät lajiesittelyt niistä kaikista, sekä muutaman liikuntaa ja urheilua sivuavan tekstin. Mun intohimo liikunnassa on sen kyky itsessään tuottaa hyvää oloa ja sen antaman mahdollisuus ylittää itsensä ja kehittyä loputtomasti. 

Tervetuloa lajitestausten, liikunnan ja urheilukirjoitusen pariin! 

Silja Penttinen

 

 

Ota yhteyttä:

100lajiavuodessa@gmail.com

 

LAJILISTA:

(lajit aakkosjärjestyksessä)

  1. Agility
  2. Aikido
  3. Aitajuoksu
  4. Amerikkalainen jalkapallo
  5. Ammunta
  6. Ampumahiihto
  7. Baletti
  8. BMX-pyöräily
  9. Brasilialainen jiu-jitsu
  10. Capoeira
  11. Cheerleading
  12. CrossFit
  13. Curling
  14. Enduro-moottoripyöräily
  15. Fitness
  16. Frisbeegolf
  17. Futsal
  18. Gaelilainen jalkapallo
  19. Geokätköily
  20. Golf
  21. Hiihto
  22. Historiallinen miekkailu
  23. Ilma-akrobatia
  24. Jooga
  25. Jousiammunta
  26. Judo
  27. Jääkiekko
  28. Kalpamiekkailu
  29. Karting
  30. Kehonhuoltotunnit
  31. Kehonpainoharjoittelu
  32. Keihäänheitto
  33. Keilaus
  34. Kiekonheitto
  35. Kiipeily
  36. Kirkkovenesoutu
  37. Koripallo
  38. Korkeushyppy
  39. Kuntosali
  40. Kuulantyöntö
  41. Käsipallo 
  42. Kävely
  43. Lacrosse
  44. Laitesukellus
  45. Laser Tag
  46. Lenkkeily
  47. Lentopallo
  48. Lentäminen
  49. Lihaskuntotunnit lisäpainoilla
  50. Ilma-aseammunta
  51. Lumikenkäily
  52. Lumilautailu
  53. Maantiepyöräily
  54. Maastopyöräily
  55. Melonta
  56. Nyrkkeily
  57. Paini
  58. Painonnosto
  59. Paritanssit
  60. Parkour
  61. Pesäpallo
  62. Petanque
  63. Pikajuoksu
  64. Pikaluistelu
  65. Pilkkiminen
  66. Pituushyppy
  67. Polkujuoksu
  68. Pyöräily
  69. Pöytätennis
  70. Ratsastus
  71. Retkeily / Vaellus
  72. Retkiluistelu
  73. Ringette
  74. Roller Derby
  75. Rugby
  76. Rullaluistelu
  77. Salibandy
  78. Seiväshyppy
  79. Sirkus
  80. Spinning
  81. Step-aerobic
  82. Sulkapallo
  83. SUP-lautailu
  84. Suunnistus
  85. Taekwondo
  86. Taiji
  87. Taitoluistelu
  88. Tankotanssi
  89. Tanssillinen ryhmäliikunta
  90. Telinevoimistelu
  91. Tennis
  92. Trampoliini
  93. Triathlon
  94. Uinti
  95. Ultimate
  96. Umpihankihiihto
  97. Vapaaottelu
  98. Vesijumppa
  99. Vesijuoksu
  100. Wakeboarding

 

 


 

Teemat

Blogiarkisto

2017

Kategoriat