Kirjoitukset avainsanalla ultimate

Heitä mulle joku esine ja käske hakea, niin ai onnea! Tätä sai pitkästä aikaa tehdä taas, kun oli itelle ihan uusi joukkuelaji tutustumiskohteena, nimittäin ultimate. Siinä siis perusidea on syötellä kiekkoa omaan joukkueen jäseneltä toiselle ja yrittää tehdä tietty määrä maaleja ennen toista joukkuetta. Ultimate on siitä jännä laji, ettei pelin luonteeseen kuulu tuomarit, edes MM-kisoissa. Lajissa puhutaan Spiritistä- eli pelin hengestä, jonka mukaan pelaajien odotetaan toimivan rehellisesti ja urheilullisesti. Kontaktia tässä pelissä ei saa ottaa ja omat virheet on tunnustettava, jolloin peliä jatketaan tilanteesta ennen virhettä. 

Jyväskylän Liitokiekkoilijoilla on ultimatejoukkueita sekä miehissä, naisissa että junioireissa, mutta lisäksi löytyy vuoroja, jossa kaikki tekevät  yhdessä porukalla. Näissä treeneissä kävin minäkin kokeilemassa ja sinne on mahdollisuus keskiviikkoisin ihan kaikkien mennä lajia pelaamaan. Lajin kokeiluun ei tarvitse kun reipasta mieltä, mutta täytyy myöntää, että nappikset oisi märällä ruoholla varmaan olleet huomattavasti mukavemmat kuin liukkaat lenkkarit. "R.I.P. leikattu polvi" ajattelin ennen reenejä, mutta (onneksi) mitään ei käynyt. Vähän vaan hitaammin kun muut vaihdoin suuntaa pelin tiimellyksessä.

ULTIMATESTA: Ultimate on frisbeellä pelattava joukkuepeli, jossa tavoitteena on tehdä maaleja vastustajan puolustamalle maalialueelle syöttämällä kiekko joukkuetoverille. Hyökkäävä joukkue yrittää edetä vastapuolen puolustamalle maalialueelle syöttelemällä kiekkoa toisilleen. Kiekollinen pelaaja ei saa ottaa askelia, mutta saa kuitenkin liikkua paikallaan tukijalan varassa. Kiekollisella pelaajalla (heittäjä) on kymmenen sekuntia (sisällä 8 s) aikaa heittää kiekko eteenpäin. Puolustava pelaaja (markkeri), joka vartioi heittäjää, laskee sekunnit ääneen. (“Lasken, yksi, kaksi…” jne.) Jos hyökkäävä joukkue epäonnistuu syötössä (kiekko koskee aluetta kentän ulkopuolella, pelaaja pudottaa kiekon, syöttö katkaistaan) tai puolustaja pääsee laskussaan kymmeneen (sisällä kahdeksaan), puolustava joukkue saa välittömästi kiekon hallintaansa ja muuttuu hyökkääväksi joukkueeksi.(ultimate.fi)

Näissä treeneissä ensin ihan lämppäiltiin heittelemällä kiekkoa kaverilta toiselle ja itellä se aika meni uuteen välineeseen totuttelemisella. Frisbee on verrattuna frisbeegolfin kiekkoihin paljon kevyempi, isompi ja leijuvampi. Se otetaan kiinni useimmiten kahden käden väliin ja oma heitto pitää lähteä siitä samasta paikkaa niin, että voit tukijalan varassa liikkua.Toki lämmitellessä ei oo niin nuukaa, kunhan yrittää saada sekä kämmenen, että rystypuolen heitot vaan lähtemään. Kämmenen heitot ei todellakaan lähde multa yhtään minnekään. Pari kertaa meinasin heitellä muita vierellä lämppääviä pelaajia omalla kiekolla päähän, kun heitot lähti minne sattuu. Keskiviikon treeneissä yleensä joku kokeneemmista vetää muutaman yhteisen harjoituksen ja sen jälkeen pelataan. 

Sen päivän drillejä eli harjoituksia oli mm. kiekon heitto puolustajan ohi ja sit pitkä heitto eteenpäin ja sen kätsäys. Erilaisia drillejä tehdään paljon joukkuelajeissa, kun harjoitellaan kaikki jotain tiettyä tilannetta niin, että juokset jonosta jonoon tekemään oman tehtävän. Ensin esimerkiksi puolustat jonkun toisen heiton, sitten heität itse ja sitten juokset toisen heittämän heiton kiinni ja sit toisen jonon perälle ja sama homma toisesta jonosta. Hyvä vinkki kaikissa uusissa treeneissä on vaan ihan suosiolla mennä jonon perälle, kattoa mitä muut tekee, kysyä neuvoa ja kokeilla sit kun on joku käsitys omasta tehtävästä. Yleensä joku ystävällinen sielu vielä muistuttaa mitä pitää tehdä kun itellä meinaa unohtua. Huipputreeni oli esimerkiksi se kun kahdesta jonosta heitettiin vuorotellen viereisen jonon tyypille pitkä heitto eteen siten, että se saisi sen juostua kiinni. Pari kertaa heitin oman kiekon ihan väärässä kohdassa ja en yleensä saanut sitä lähtemään sitä sinne mihin halusin, mutta homma ei katkee sekoiluihin. Niistä vaan jatketaan seuraavaan suoritukseen. 

Ja sitten pelaamaan. Oon pelannu ultimaten tyyppisiä pelejä joskus koulussa, mutta nyt tuli kertaheitolla paljon uusia sääntöjä. Jaetiin porukkan puoliksi ja nurmialueen päätyihin tehtiin kartioista samankokoiset alueet. Virallisessa pelissä on 7 pelaajaa vs 7 pelajaa, mutta pienemmillä kentillä (kuten nyt) pelattiin 5 vs 5. Kentälle jäävät sopi hyökkäyspaikat niin, että kolme lähtee ylös hakemaan paikkaa ja kaksi jää alemmas pelikentälle tekemään peliä. Vastustaja heittää pitkän heiton, jonka jälkeen lähdetään liikkelle. Paikan haku on saman tyyppistä kuin muissakin joukkuepeleissä: yritä tehdä äkkinäisiä liikkeitä vapaaseen tilaan. 

Ja sit kun saat sen kiekon niin hirve hätä heittää se eteenpäin. Mullekin annettu ensimmäinen neuvo pelissä oli ottaa kiekon kanssa rauhallisesti, koska sulla on 10 sekuntia aikaa siitä, kun lähin pelaajaa tulee muutaman metrin päähän ja alkaa laskemaan aikaa. Maksimissaan se puolustaja saa tulle frsibeen etäisyyden päähän, mutta kontaktia se ei saa ottaa eikä repiä tai lyödä kiekkoa kädestä. Tietysti heti kun sen kiekon sain käteen, niin kaikki ajatukset katos ja yritin heti samalla sekunnilla jatkaa kiekkoa eteenpäin. Kun muutaman kerran sai harjoitella, niin myös se rauhallisuus alkoi löytyä. Muutamassa maalissakin sain olla mukana ottamalla frisbeen maalialueelta kiinni.

Jos nyt sit kävi niin, että me tehtiin hyökkääjinä maali tai tiputettiin kiekko maahan tai syötettiin se vastustajille, niin pelisuunta vaihtuu ja vastustaja pääsee yrittämään teidän päätyyn maalia. Puolustaessa yrität ilman kontaktia estää kaveria heittämästä kiekkoa tai seuraat sitä kuin hai laivaa, ettei kukaan edes syötä sille. Mut sit kun sun puolustettavalla kaverilla on kiekko niin, pitää laskea. Kaverilla on siis niin pitkään aikaa olla paikallaan se kiekon kaa , kunnes alan laskemaan ja pääsen kymmeneen. Allright. Kuinkakohan monta kertaa menin siihen viereen ja vaan pönötin siinä laskematta yhtään eteenpäin. Ainii, piti laskee! 

Ja sit se kun ei saa ottaa kontaktia. En nyt oo mikään yli agressiivinen pelaaja, mutta kontaktittomuus meinaa kyllä unohtua kun hakee paikkaa tai maalialueella puolustaa. Salibandyssä on iskostettu menemään kaverin iholle, joten ei ollutkaan helppoa kääntää ajatuksia siihen, että kontaktia ei saa tulla.  Ainakin kerran oli lähellä virhe, kun läppäsin kiekon ilmasta maahan loikkaamalla melkein kaverin päälle. Ei tullut tilanteessa pieneen mieleenkään, ettei kontaktia saisi ottaa. Kentällä olevia pelaajia saa vaihtaa aina maalin jälkeen. Ja sillon vaihdetaan myös päätyjä. Ja yhtään suurentelematta voin kertoo, että JOKA-KERTA olin väärässä päädyssä maalin jälkeen. Jossain vaiheessa vaan tajusin aina, että "hetkinen, näähän ei oo samalla puolella mun kaa" ja juosten toiseen päätyyn. Ja sitä juoksemista muuten pelissä tulee, mutta kuten joukkepeleissä parhaimmillaan, niin et tajua sitä, kun keskittyminen on kaikessa muussa kuin omassa sykkeessä. 

Harvassa pelissä ollaan oikeesti noin ystävällisiä ja rehellisiä kuin Ultimatessa. Peli perustuu vastustajan kunnioitukseen, mutta myös urheilulliseen kamppailuun. Aina kun kilpaillaan, meinaa veri joillakin kuohua ja uskon, että itellä meniskin vähän aikaa opetellessa sitä kontaktittomuutta ja omien virheiden myöntämistä. Mutta se on hienoa tässä pelissä, että pitää kasvaa näkemään asiat myös vastustajan kantilta. Kisoissa ja turnauksissa arvostetaan ja palkitaan myös niitä joukkueita, joilla on Spirit kunnossa. Eli oman joukkueen, vastustajien ja pelin kunnioitus. Ja oikeissa peleissä kokoonnutaan aina lopuksi kaikki samaan rinkiin niin, että joka toinen pelaaja on vastustaja, joka toinen oma. Kapteenit pitää puheet kaikille ja sit huudetaan yhdessä. Urheilullista henkeä parhaimmilaan!

  • Mitä kehittää: Varsinkin jaloille super-raskas peli, jossa kehittyy nopeus, kestävyys ja voima. Toki ilman heittokättä ja peliälyä ei myöskään tule hirveästi mitään. Mutta ainakin saat juosta!
  • Parasta: Spirit! Ja mä tykkäsin erityisen paljon kiekkojen kiinniottamisesta. Ihan mahtavaa loikata sellasen pitkän heiton perään!
  • Pahinta: Omien virheiden myöntäminen ja kasvaminen siihen, että ne on oikeasti pakko myöntää. Rotta on toinen nimeni. 
  • Missä: Jyväskylän Liitokiekkoilijoilla on joukkueita aktiivipelaamisesta haaveileville ja mukaan toimintaan pääsee menemällä treeneihin kokeilemaan. Joukkueiden kausimaksut koostuu pelikenttävuokrista ja mahdollisista turnauskustannuksista, mutta erityisen kallis harrastus tää ei oo. Kaikille vapaita pelivuoroja on myös, jonne siis voi ilmaiseksi mennä kaikki pelistä kiinnostuneet mennä mukaan! Jos ei huvita mennä lenkille, niin kannattaa mennä pelaamaan, sillä porukkaan otetaan tosi hyvin mukaan! Seuran jäsenenä oleminen maksaa 22€/vuodessa. Nappikset on järkevä varuste jos pelailee yhtään enemmän ja kiekko sitten, jos haluaa itsekseen harjoitella. Kokeiluun ei tarvii kuitenkaan niitäkään. 
  • Kenelle: Jos haluaisit pelata jotain joukkuelajia, jossa saa juosta ja tarvitaan peliälyä, mutta et tykkää kontaktista niin: ultimate! 
  • Oma ranking: Tällainen liikkuminen on vaan mulle tosi luontevaa! Sitä vaan juoksee itsensä puhki, kun keskittyy peliin. 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Tervetuloa lajitestausten pariin! Tämän blogin kirjoitti Silja, 28-vuotias kilpaurheilija Jyväskylästä. Vuonna 2017 testasin 100 lajia vuoden aikana ja tästä blogista löydät lajiesittelyt niistä kaikista, sekä muutaman liikuntaa ja urheilua sivuavan tekstin. Mun intohimo liikunnassa on sen kyky itsessään tuottaa hyvää oloa ja sen antaman mahdollisuus ylittää itsensä ja kehittyä loputtomasti. 

Tervetuloa lajitestausten, liikunnan ja urheilukirjoitusen pariin! 

Silja Penttinen

 

 

Ota yhteyttä:

100lajiavuodessa@gmail.com

 

LAJILISTA:

(lajit aakkosjärjestyksessä)

  1. Agility
  2. Aikido
  3. Aitajuoksu
  4. Amerikkalainen jalkapallo
  5. Ammunta
  6. Ampumahiihto
  7. Baletti
  8. BMX-pyöräily
  9. Brasilialainen jiu-jitsu
  10. Capoeira
  11. Cheerleading
  12. CrossFit
  13. Curling
  14. Enduro-moottoripyöräily
  15. Fitness
  16. Frisbeegolf
  17. Futsal
  18. Gaelilainen jalkapallo
  19. Geokätköily
  20. Golf
  21. Hiihto
  22. Historiallinen miekkailu
  23. Ilma-akrobatia
  24. Jooga
  25. Jousiammunta
  26. Judo
  27. Jääkiekko
  28. Kalpamiekkailu
  29. Karting
  30. Kehonhuoltotunnit
  31. Kehonpainoharjoittelu
  32. Keihäänheitto
  33. Keilaus
  34. Kiekonheitto
  35. Kiipeily
  36. Kirkkovenesoutu
  37. Koripallo
  38. Korkeushyppy
  39. Kuntosali
  40. Kuulantyöntö
  41. Käsipallo 
  42. Kävely
  43. Lacrosse
  44. Laitesukellus
  45. Laser Tag
  46. Lenkkeily
  47. Lentopallo
  48. Lentäminen
  49. Lihaskuntotunnit lisäpainoilla
  50. Ilma-aseammunta
  51. Lumikenkäily
  52. Lumilautailu
  53. Maantiepyöräily
  54. Maastopyöräily
  55. Melonta
  56. Nyrkkeily
  57. Paini
  58. Painonnosto
  59. Paritanssit
  60. Parkour
  61. Pesäpallo
  62. Petanque
  63. Pikajuoksu
  64. Pikaluistelu
  65. Pilkkiminen
  66. Pituushyppy
  67. Polkujuoksu
  68. Pyöräily
  69. Pöytätennis
  70. Ratsastus
  71. Retkeily / Vaellus
  72. Retkiluistelu
  73. Ringette
  74. Roller Derby
  75. Rugby
  76. Rullaluistelu
  77. Salibandy
  78. Seiväshyppy
  79. Sirkus
  80. Spinning
  81. Step-aerobic
  82. Sulkapallo
  83. SUP-lautailu
  84. Suunnistus
  85. Taekwondo
  86. Taiji
  87. Taitoluistelu
  88. Tankotanssi
  89. Tanssillinen ryhmäliikunta
  90. Telinevoimistelu
  91. Tennis
  92. Trampoliini
  93. Triathlon
  94. Uinti
  95. Ultimate
  96. Umpihankihiihto
  97. Vapaaottelu
  98. Vesijumppa
  99. Vesijuoksu
  100. Wakeboarding

 

 


 

Teemat

Blogiarkisto

2017

Kategoriat