Oon aloittanut muutama viikko sitten mun haaveen toteuttamisen, eli yleisurheilun! Oon Jyväskylän Kenttäurheilijoiden aikuisten yleisurheilukoulussa, jossa kesän mittaan tutustutaan eri lajien perusteisiin. Yleisurheilu on aina ollut mun ihan ylivoimaisen lempparia penkkiurheilua, mutta en vaan koskaan oo ruvennut sitä ite harrastamaan. Oon aatellu, että en voi sitä enää aikuisena aloittaa opettelemaan, eikä kukaan valmenna yli 25-vuotiaita, mutta siihen nää aikuisten yleisurheilukoulut on kyllä ihan taivaan lahja!

Lisäksi kun kuulin, että paljon järjestetään myös aikuisten yleisurheilukisoja, niin oon jo ruvennut laskemaan sitä, et täytän 30 ja pääsen mukaan "aikuisten" sarjoihin! Ite koen, että yleisurheilukoulut on todella matalan kynnyksen toimintaa, johon on helppo tulla kenen tahansa. Meidänkin porukasta ikähaarukka on kaikkea hiukan yli 20-vuotiaista 60-vuotiaisiin ja kaikki pystyy hyvin tekemään samassa porukassa. Yleisurheilun ikäluokkia kisoissa on muuten sitten ihan yli 80-vuotiaisiin, eli aika monta kisavuotta tulossa! Yleisurheilukoulu kun rakentuu juoksu, heitto ja hyppyjaksoista, pääsen myös vähän fiilistelemään mitä lajeja ehkä haluaisin lähteä enemmän opettelemaan. 

Ensimmäisenä lajina meillä on ollut pikajuoksua, sillä se on kuulema se laji, jonka pohjalle moni muu rakentuu. Täytyy myöntää nyt ihan alkuun, että pikajuoksuun mie varsinkin oon ihan höpelönä. Käytännössä mukavinta mitä voi olla, on juosta kovaa! Mie oon aina ollut suhteellisen nopea juoksija sen kummempia pikajuoksua treenaamatta, mutta nyt sain ensikertaa siihen myös valmennusta. Juoksuun tarvittavia palasia kun käytiin läpi olin jo melko varma, että en osaa juosta enää ollenkaan, sillä niinkin automaatio kuin juokseminen koostuu kymmenistä pienistä palasista. Aktiiviset nilkat, jalkojen ojennukset, jalkojen rullaukset, lonkakoukistajat, keskivartalon pakettina pitäminen, käsien liike oikea-aikaisesti, rennosti, mutta voimakkaasti. Muista vielä pitää koko kroppa rentona, mutta juosta rytmikkäästi. Ja tietysti mieli pitää olla vielä oikeassa moodissa. Okei, helppo homma! 

Onneks tätä ei nyt ihan kertalaakista lähdetty harjoittelemaan, vaan dynaamisten lämmittelyiden jälkeen tehtiin koordinaatioharjoituksia oikeiden lihasten aktivoimiseksi ja sitten vasta juoksu hommiin. Itelle noi dynaamiset lämpät ja koordinaatiot on tuttuja salibandyn ja pesäpallon pelaamisesta, sillä myös niissä tarvitaan juoksulihakset lämpimiksi ja aktiivisiksi, samalla kun hermotus on herätellään toimimaan. Ne voi olla esim. askelkyykkykävelyä edeten ja jokaisella askeleella rintarankaa aukaisten, etureisien venytyskäytöt kävellen, sekä takareisien venytyskäytöt kävellen. Koordinaatioliikkeinä oli mm. pikkuvuorohyppelyä, polvennostojuoksua ja ristiaskeljuoksua. Näitä tekemällä tulee muuten itelle ihan pro-olo ja tykkään vaan ite tosi paljon sellaisesta rennosta lämmittelyvauhdista. 

Sit tehtiin muutama avaava veto. Ensimmäinen rauhallisella rennolla tahdilla ehkä noin 30-40m juosten, sitten seuraava hiukan reippaampi samalla matkalla ja sit viimeisenä edelleen rento, mutta hiukan pidempi matka. Jokaisen vedon välissä sai palautetta valmentajalta siitä mitä voisi kehittää, oli se sitten käsien liikerata tai juoksun rentous. Telineistä lähtö on juoksukoulussa vasta tulossa, mutta harjoittelimme nyt lähtöä viestin lähtöasennolla. Kun kaikki olivat päässeet ohjatusti lähtöasentoa kokeilemaan, otettiin muutama merkistä lähtö pareittain. Tarkoituksena oli opetella vain liikkellelähtöä räväkästi, mutta edelleen rennosti. Paikoillenne (ota asento), valmiit (nosta lähtövalmius), hep (sit mennään). Treenien lopuksi tehtiin vielä kaksi rennon räväkkää pitkää vetoa, sekä yksi jossa kiihdytyksen jälkeen askeltiheysnostetaan, mutta vauhti koetetaan pitää rullaavana.

Ennen jokaista vetoa annettiin jokin kohde mihin tulee keskittyä, mikä tekee itselle juoksemisesta tosi mukavaa. Edelleenkin jokaisen vedon jälkeen sai palautetta omasta juoksustaan ja kannustettiin kehittymisestä. Mun viikon pelastus oli kyllä kun sanottiin, että ei ole tähän hätään korjaamista, vaan että osaan kuulema juosta! Ymmärrän silti, että paljon siellä on korjattavaa,että nopeutta saisi lisää, mutta tulevia treenejä ajatellen on superkannustavaa se, että perustekniikka on kasassa. Pikajuoksusta kun ajatellaan, että ei oo kun juosta vaan, niin kehotan kyllä kokeilemaan. Pikajuoksussakin jokainen ylimääräinen liike hidastaa ja jokainen askel on optimoitava niin, että se tuottaa maksimaalisen voiman ja nopeuden. Yksinkertainen, mutta haastava laji, jota ihan totta rakastan. JATKOON!

• Mitä kehittää: Jalkojen ja keskivartalon voimaa. Ylipäänsä jos pikajuoksua alkaa treenaamaan, niin kehossa on oltava kyllä aika rutkasti sitä räjähtävää voimaa. Lisäksi liikkuvuus ja koordinaatiotaidot kehittyvät pikajuoksussa varmasti. 
• Parasta: Lentämisen tunne, ainakin mulle. Kun juoksu rullaa, se tuntuu kevyeltä, voimakkaalta, helpolta ja parhaalta liikkumiselta ikinä. Tuuli suhisee korvissa ja jalat käy. Ala- ja yläkouluikäisenä yleisurheilukisoissa pikajuoksun kisat ovat aina jotain ihan omaansa. Se adrenaliinin kasaantuminen kehoon lähtömerkkiä odotellessa on jotain maagista!
• Pahinta: Se kun juoksu tuntuu väkinäiseltä, puristamiselta ja raskaalta. Kehon valmistaminen pikajuoksuun on kyllä itselle ollut aina yhtä taidetta, ikinä ei tiedä millainen päivä on tulossa. 
• Hinta: JKU:n aikuisten yleisurheilukoulu kokonaisuutena maksaa 150€ (12 harjoituskertaa). Siitä voi ostaa esimerkiksi vaan myös yhden osan, vaikkapa ton juoksukoulun 60€ (4 harjoituskertaa). Lisäksi aikuisyleisurheiluun on myös laajempia harjoittelupaketteja ja tarjolla on paljon valmennusta eri lajeihin, kestävyysjuoksuun tai vaikkapa otteluihin. 
• Kenelle: Yleisurheilua on helppo suositella kaikille. Pikajuoksua suosittelen kaikille perustaitojen kasvattamiseksi, mutta lajina varsinkin niille, jotka räjähtäviä suorituksia tykkää tehdä. 
• Oma ranking: Mulle juokseminen on mielekkäämpää kuin uskoinkaan. Lähinnä nyt harmittaa, että en oo aikaisemmin aloittanut tätä. Ykköseksi menee!