Kirjoitukset avainsanalla brasilialainen jiu-jitsu

Mitkä 10 lajia kiinnosti teitä eniten? Lähdetään tietysti liikkeelle top 10:n viimeisestä ja lähestytään sitä suosituinta. 

Mun omat tavoitteet tänä vuonna oli: 

1. oppia uutta. Check. Kokeilin sataa lajia ja sen lisäksi googletin ja luin ihan hulluna näistä lajeista ja kaikesta siihen liittyvästä. Nyt jos tulisi urheiluvisa näistä lajeista ja säännöistä, niin oisin vahvoilla !

2. löytää liikuntaharrastus, joka sytyttää eikä riko enää polvea. Check. Pikajuoksun oon jo aloittanut ja toistaiseksi polvi on sietänyt sitä hyvin. Mutta löysin oikeasti vähän liiankin monta hienoa lajia, joita haluaisin jollain tasolla harrastaa. Tässä ensivuoden liikuntalajeja pähkäillessä loppuu sekä rahat, että vuorokaudesta tunnit. 

3.saada sut osallistumaan haasteeseen tai kokeilemaan jotain uutta lajia. Check. Tästä on tullut itselleni se tärkein tavoite ja niin olen kuullut, että olen saanut ihmisiä innostettua lajeja kokeilemaan. Ja tää on se syy, miksi tätä blogia aloin kirjoittamaan ja oon siitä todella onnellinen. Liikunta ja urheilu on niin paljon enemmän kuin, jotain mitä meidän tulee tehdä pysyäksemme terveenä. Se tarjoaa onnistumisia, haasteita, kasvamista ja tunteita. 

 

 

Mut nyt teidän suosikkien pariin!

 

10. Judo

Ensimmäinen kamppailulaji innostuminen tuli tän lajina myötä ja edelleenkin muistan tästä lajista saamani innostuksen kuin eilisen. Älyttömän monipuolinen ja hieno laji, jossa silti nujutaan kuin viimeistä päivää. Ja kamppailulajeissa oikeasti hienoa on, että saat varmasti itsestäsi kaiken irti, sillä selviytymisvaisto kyllä herää, kun toinen yrittää pitää sua pihtiotteessa. 

 

9. Pikajuoksu

Myös yksi niitä lajeja, joita oon vaan aina halunnut harrastaa, mutta en oikein oo tiennyt, että missä ja miten. Tän lajin löydyttä en malttanut enää odottaa, vaan syksystä lähtien oon treenannut pikajuoksuryhmässä tavoitteena vähintään sillon 30-vuotiaana päästä kisailemaan. 

 

 

8. Agility

Moni ei usko, että tää on mikään laji, mutta lukekaapa tää teksti! Näissä treeneissä mun koira teki kyllä kaiken ihan oikein, mutta mä olin ihan pihalla. Jos mä aloittaisin agilityn, hankkisin sellasen pienen pienen koiran, jonka perässä ehkä miekin pysyisin. 

 

 

7. Brasilialainen Jiu-Jitsu

Näissäkin treeneissä meikäläinen pistettiin kyllä koville. Harvoin oon vaan niin poikki ollut, kuin näissä treeneissä, jossa painittiin, kuristettiin ja kamppailtiin sen mitä jaksettiin. Ja aina kun oli valmis luovuttaa, jaksoi silti aina yhden minuutin taistella. Mahtava laji!

 

 

6. Painonnosto

Moni varmasti ajattelee, ettei uskaltaisi koskaan aloittaa painonnostoa. Tässä lajissa on sellanen vahva testosteronin aromi, mutta ei siellä salilla pakko ole heti ruveta isoilla painoilla tekemään ja tehdessä karjumaan. Suosittelen oikeasti miettimään kuntosalin sijaan painonnoston aloittamista. Törkeän paljon tehokkaampaa ja oikeassa valmennuksessa turvallisempaa!

 

 

5. Kehonpainoharjoittelu 

Tää laji! Kehonpainolla voi tehdä vaikka mitä, harjoittaa koko kroppaa, oppia siistejä temppuja ja päästä todella kovaan kuntoon! Kehonpainoharjoitteet on myös monella tapaa haastavampia kuin lisäpainotreenit, koska näissä ei voi oikein huijata. Näissä mukavinta on, kun asettaa itselleen tavoitteeksi vaikkapa sen pistoolikyykyn ja kun sen saavuttaa! 

 

 

4. Geokätköily

Ilmeisesti on kiinnostanut myös se, miksi geokätköily löytyy viimeiseltä sijalta. Mä en vihaa tätä lajia, vaikka se viimeiseltä sijalta löytyykin. Mun mielestä tää on mielenkiintoista, mutta useata kertaa vuodessa mä en jaksaisi tähän innostua. Mut ehdottomasti laji, joka saa liikkumaan ja käyttämään myös aivonystyröitä. 

 

 

3. Telinevoimistelu

En vaan oisi ikinä uskonut, että näinkin vanhana voisi vielä oppia telinevoimistelua, mutta jälleen kerran lajitesti osoitti asian vääräksi. Tää laji sai mut innostumaan kaiken käsilläseisonnasta, puolivolteista, volteista ja flickeistä. Lähtötasovaatimus on se, että uskaltaa lähteä kokeilemaan. Siitä se lähtee ja todella paljon on mahdollista oppia!

 

 

2. Käsipallo

Tää laji kyllä nopeasti valloitti mun sydämen. Mun lajeja on aiemmin ollut pesäpallo ja salibandy, ja tavallaan käsipallossa on yhdistetty parhaat elementit näistä peleistä. Maalinteko + joukkuepeli + heittäminen. Tää on sellainen laji, jota pitäisi todellakin päästä enemmän harrastamaan. 

 

 

1. Crossfit 

Ylivoimaisesti suosituin lajiteksti, enkä yhtään ihmettele miksi. Monipuolinen ja koukuttava laji, joka omassakin rankingissä ansaitsisi olla korkeammalla. Musta on vuoden aikana tullut kyllä Crossfit-fani, vaikka tätä lajia kävin vaan kokeilemassa ja seuraan useaa tän lajin urheilijan tekemisiä. Kovia tyyppejä! Koukuttavuus perustuu siihen, miten helposti tässä lajissa näkee kehittyvänsä. Suosittelen!

 

Huikea vuosi takana! Seuraavasta tulee varmasti vielä parempi!

Positiivinen mindset on oikeasti yks tärkeimpiä asioita elämässä. Mä yritän muistaa joka päivä sanoa itselleni, että tää päivä voi olla mun elämäni paras päivä. Ja toisaalta sanon myös, että tyytyväisyys tappaa kehityksen. Näillä kohti vuotta 2018. 

 

 

 

Kommentit (0)

On lajeja, joissa musta kyllä otetaan kaikki irti. Nyt oon kohta viikon verran palautellu Jyväskylän Fight Clubin Brasilialaisen Jiu-Jitsun kokeilusta ja alkaa taas sormet näppikselle taipumaan. Tai ei siis sormiin mitään vikaa tullu, mut sen verran koville otti, että pääsi flunssa selättämään mut täksi viikoksi kanveesiin. Pääsin siis naisten BJJ-porukan treeneihin, jotka veti Heli Siltala. Porukka treeneissä oli alkeiskurssin vasta suorittaneista jo kokeneempia lajinharrastajiin, jotka kaikille yhteisten treenien lisäksi treenaavat myös omassa naisten porukassa pari kertaa viikossa. Kannattaa käydä muuten lukemassa tuota naisten blogia, sieltä löytyy sisältöä treeneistä ja vinkkejä aloittelijoille. 

Brasilialainen Jiu-Jitsu on judo ja jujutsu (jiu-jitsu) tekniikoista kehitetty itsepuolustus ja kamppailulaji, joka painottuu erilaisiin maassa käytäviin kamppailutekniikoihin. BJJ:n kilpailutyyliin ei kuulu potkuja, eikä lyöntejä. Voiton voi saada pisteillä tai saamalla vastustajan luovuttamaan lukon tai kuristuksen avulla. 

Helin vetämissä treeneissä keskityttiin monipuolisten alkulämpöjen jälkeen päivän tekniikkaan eli kilppariasennon (mun ultimate favorite) purkamiseen. Kilppari on tosiaan se, et oot niinku kilpikonna kyyryssä ja toinen koittaa kääntää sut siitä johonkin suuntaan. Ekaksi harjoiteltiin ihan liikkumista kilpparissa olevan päällä ja miten pääset päällä olevana irtautumaan, jos "kilpikonna" tarttuu sun jalkaan. Toisena juttuna harjoiteltiin taas kilpikonnan purkamista turvavyöotteella, siten että saat turvavyöotteen ja mukavasti käännät kaverin tiukalla otteella syliisi niin, et saat lopulta hookin, eli omalla jalalla koukutettua vastustajan jalan kiinni. 

Se mikä musta näissä ottelulajeissa on tosi haastavaa on se, että sillä on oikeesti tosi paljon väliä miltä puolelta kainaloa ja kumman käden sinne väliin työnnät. Näiden oppiminen on oikeesti iso haaste, saati sitten että ottelutilanteessa osaisit käyttää jotain opittua tekniikka. Mut siihenhän lähes kaikissa lajeisssa harjoittelulla pyritään: automatisoimaan liikeradat aivoihin niin, ettei sun tarvii kilpailutilanteessa sitä miettiä vaan toteutat sen vaan ajattelematta. Harjoituksissa tarkoitus taas on oikeesti oppia se juttu alusta pitäen oikein ja yrittää sit pikkuhiljaa saadaa siihen joku rytmi. Itelle vaan tää on ihan uudenlaista pikkutarkkuutta, joka haastaa aivoja ihan sikana. 

Toinen juttu mitä rupesin miettimään on Helin mainitsema pointti siitä, että kamppailulajit on yksilölajeja, joissa et voi harjoitella yksin. Tavallaan treeneissä ja salilla ollaan kuitenkin sitä samaa joukkuetta ja pyritään koko ajan kannustamaan ja ohjaamaan kaveria tekemään oikein. Voin siis ihan reippaasti kysyä siltä mun kilpikonnalta, että onko mun käsi nyt varmasti oikein ja varmistaa sitä et teen oikeita asioita. Yksilölajeiksi kamppailulajit tuntuu ajoittain jopa sosiaalisimmilta kuin perinteiset joukkuelajit - iholla ollaan ainakin koko ajan. Helin ja muiden mukaan salista ja treenikavereista muodostuukin perhe. 

Mut saa kyt ihan totaalisen poikki näillä vääntö osioilla. Olin kolmen hengen porukassa kun tehtiin kilpparin kääntöjä niin, että aina yhden vuoro olla 2min kilpparin purkaja tai kilppari. Toinen setti taidettiin vetää niin, että aina käännön jälkeen kilpparista tuli kääntäjä ja kolmas levännyt tuli kilppariksi. Aloittelijalla on kuulema rankkaa sen takia, että koko ajan jäpittää kaikilla mahdollisilla lihaksilla vastaan eikä osaa levätä oikeissa paikoissa. Lisäksi se mun purkamistyyli oli vetää niin paljon voimalla ku ikinä pystyin ja kerkesin, kun mun vastustajat osasi tehdä hommat paremmin noin 10% mun käyttämän voiman määrästä ja 500% paremmalla tekniikalla. Olin aivan palasina jo näiden jälkeen, mut treenejä oli siinä vaiheessa vielä yli puolituntia jäljellä. 

Sit harjoiteltiin yhtä kuristusteniikkaa, mikä oli mulle ihan uusi juttu. Tekniikkana oli kauluskuristus, jonka Heli näytti kaikille tosi tarkkaan. Mua jännitti tää osuus aika paljon, ei sinänsä se että mua kuristettaisiin, mut vaan se et itelle toi kuristusotteen ottaminen ei kyllä tuu helposti. Vaikka harjoittelukaveri sanoi, että osaa kyllä taputtaa itsensä pois otteesta heti kun se tuntuu, mut ei vaan silti. Pyysin, et kaveri treenaa ensin mulla, et tiedän miltä se ote tuntuu. Se itelle autto tosi paljon, koska siinä otteessa on kyllä tosi selkeetä millon se tuntuu ja millon ei ja heti kun taputat kaveri päästää irti. Toisaalta taas kuristusotteen ottajana joudut aika paljon säätää ja harjoittelee sitä otetta, et millon se alkaa tuntumaan. Joka tapauksessa näissä treeneissä myös kuristusotteen harjoittelu tuntui turvalliselta. 

Sit vielä loppuun sparraukset 3 x 2min. Tiedän, tää kuulostaa todella lyhyeltä ajalta, mut haastan sut kokeilemaan miten PITKILTÄ tuntuu minuutit matossa. Ottelu meni aina niin, et toinen puolustaa toinen hyökkää ja vedetään niin pitkälle et toisella on lukko tai saadaan kuristusote. Sit vaihtuu hyökkäysvuoro. Mulle annettiin näissä kyllä armoakin aika paljon, koska oikeesti mua ois viety ku litranmittaa, mut kyllä mie myös kaikkeni näihin pistin. Pari kertaa oisin voinut saada jonkun kuristusotteen, mutta ei riittänyt vielä harkkakerrat sitä ottamaan, joten päästin aina kissa-tyylisesti saaliin vapauteen. Mä en todellakaan tiedä missä kohtaa sparria voin hengähtää/hengittää vaan vedän vaan niin täysillä ku ikinä pystyn, kunnes katkeen.

Mulla oli näissä myös hammassuojat käytössä, mitkä vaikeutti hengitystä myös omalta osaltaan. Sairaan ärsyttävää kun vastustaja kannustaa jatkamaan,mut oma hengitys vaan pihisee eikä jaksa enää edes kättä nostaa. Viimeisessä sparrissa olin jo niin poikki, et kun kaveri laitto vaan vähän painoa mun rinnan päälle jouduin taputtaa itteni ulos, koska en saanut enää henkeä. Se on kyllä hauskaa,  kun periaatteessa tollanen mattopaini ei näytä juuri miltään - kaksi tyyppiä pyörii paikallaan matossa, mut HERRANJESTAS SE ON RANKKAA! 

Yhdet treenit sekä judoa, että BJJ:tä vetäneenä on aina haastava sanoa, mitä kaikkia eroja lajeissa on, mut BJJ:ssä ollaan vähän enemmän matossa painimassa, eikä tuu niin paljon heittoja. BJJ:ssä ei myöskään nuorempana lajina oo niin tiukat perinnesäännöt, kuin Judossa eli treeneissä ja otteluissa kunnioitus on läsnä, mut tapahtuu ehkä nykyaikaisempia menetelmiä käyttäen. BJJ:ssä esimerkiksi treenien jälkeen käteltiin kaikki treenikaverit, mikä oli mun mielestä tosi mukavaa! Myös BJJ:ssä on ottelupuku, Gi, mikä on samantapainen , mut ehkä vähän kevyempi kuin judon. Eipä sillä, hiki tulisi varmasti ilman pukua tai puvun kanssa. Hammassuojat mulla oli myös osassa treenejä käytössä, mut ne on treeneissä aika vapaavalintaiset. 

 

  • Mitä kehittää: Liikkuvuus, voima, kunto ja kehonhallinta. Varsinkin toi kehonhallinta ja voima on sellasia, jotka vääntöhommissa on tosi kovilla. 
  • Parasta: Kaikkensa antaminen. On jotenkin hullun siisti tunne, et vaikka tuntuu et on tosi pahassa otteessa niin jostain saa kaivettua sellainen voiman pisaran oikeaan suuntaan, et saakin itsensä sieltä pois. Kokeneempien mukaan lajissa ei myös koskaan ole valmis, vaan aina on varaa kehittyä. 
  • Pahinta: Itselle haastavinta on energiansäätely ja tekniikan oppiminen. Vaatii kuitenkin ihan hullua hiomista ja toistoja, toistoja, toistoja et jonkun opetellun tekniikan saa näkymään matsissa. 
  • Hinta: BJJ-alkaa alkeiskurssista (JKL Fight Clubilla alkaa syksyisin ja keväisin hinta 140€), jonka suorittamisen jälkeen voi alkaa käydä yhteisillä tunneilla.  Jyväskylän Fight Clubilla puolenvuoden maksu treenistä on 200€ ja siihen hintaan voi käydä kaikilla tunneilla ja hyödyntää vapaavuoroja, sekä punttisalia. 
  • Kenelle: Alkeiskurssin käymiseen ei vaadita mitään kamppailulaji taustaa, vaan se sopii kaikille. Kamppailulajeissa parantuu liikkuvuus ja keskivartalon voima, ja varsinkin suosittelisin kamppailulajeja kaikille palloilulajien harrastajille esim. kesätreeneiksi. Ei mene hukkaan!
  • Oma ranking: No tätä mie jouduin jo miettimään. Alan pikkuhiljaa huomata, että lajien ranking edes omalta kannalta on todella haastavaa, koska joku päivä tekee mieli keilaamaan ja toinen päivä painimaa BJJ:n tahtiin. Mie laitan tän nyt toiseksi, koska on monia samoja huippu-elementtejä kuin judossakin, mut toisaalta tykkäsin myös aika paljon judon just niistä vanhanaikaisistakin kunnioitussäänöistä. Lähinnä tässä alkaa lajeja kokeillessa miettimään,et voi kun voisi harrastaa kaikkea!

Kiitos Jyväskylän Fight Clubille lajitestauksesta!

Kommentit (2)

Peku jkl

Todella hyvin ja selkeästi kuvattu lajin ideaa ja vaativuuksia. Hyvä artikkeli!

Seuraa 

Tervetuloa lajitestausten pariin! Tämän blogin kirjoitti Silja, 28-vuotias kilpaurheilija Jyväskylästä. Vuonna 2017 testasin 100 lajia vuoden aikana ja tästä blogista löydät lajiesittelyt niistä kaikista, sekä muutaman liikuntaa ja urheilua sivuavan tekstin. Mun intohimo liikunnassa on sen kyky itsessään tuottaa hyvää oloa ja sen antaman mahdollisuus ylittää itsensä ja kehittyä loputtomasti. 

Tervetuloa lajitestausten, liikunnan ja urheilukirjoitusen pariin! 

Silja Penttinen

 

 

Ota yhteyttä:

100lajiavuodessa@gmail.com

 

LAJILISTA:

(lajit aakkosjärjestyksessä)

  1. Agility
  2. Aikido
  3. Aitajuoksu
  4. Amerikkalainen jalkapallo
  5. Ammunta
  6. Ampumahiihto
  7. Baletti
  8. BMX-pyöräily
  9. Brasilialainen jiu-jitsu
  10. Capoeira
  11. Cheerleading
  12. CrossFit
  13. Curling
  14. Enduro-moottoripyöräily
  15. Fitness
  16. Frisbeegolf
  17. Futsal
  18. Gaelilainen jalkapallo
  19. Geokätköily
  20. Golf
  21. Hiihto
  22. Historiallinen miekkailu
  23. Ilma-akrobatia
  24. Jooga
  25. Jousiammunta
  26. Judo
  27. Jääkiekko
  28. Kalpamiekkailu
  29. Karting
  30. Kehonhuoltotunnit
  31. Kehonpainoharjoittelu
  32. Keihäänheitto
  33. Keilaus
  34. Kiekonheitto
  35. Kiipeily
  36. Kirkkovenesoutu
  37. Koripallo
  38. Korkeushyppy
  39. Kuntosali
  40. Kuulantyöntö
  41. Käsipallo 
  42. Kävely
  43. Lacrosse
  44. Laitesukellus
  45. Laser Tag
  46. Lenkkeily
  47. Lentopallo
  48. Lentäminen
  49. Lihaskuntotunnit lisäpainoilla
  50. Ilma-aseammunta
  51. Lumikenkäily
  52. Lumilautailu
  53. Maantiepyöräily
  54. Maastopyöräily
  55. Melonta
  56. Nyrkkeily
  57. Paini
  58. Painonnosto
  59. Paritanssit
  60. Parkour
  61. Pesäpallo
  62. Petanque
  63. Pikajuoksu
  64. Pikaluistelu
  65. Pilkkiminen
  66. Pituushyppy
  67. Polkujuoksu
  68. Pyöräily
  69. Pöytätennis
  70. Ratsastus
  71. Retkeily / Vaellus
  72. Retkiluistelu
  73. Ringette
  74. Roller Derby
  75. Rugby
  76. Rullaluistelu
  77. Salibandy
  78. Seiväshyppy
  79. Sirkus
  80. Spinning
  81. Step-aerobic
  82. Sulkapallo
  83. SUP-lautailu
  84. Suunnistus
  85. Taekwondo
  86. Taiji
  87. Taitoluistelu
  88. Tankotanssi
  89. Tanssillinen ryhmäliikunta
  90. Telinevoimistelu
  91. Tennis
  92. Trampoliini
  93. Triathlon
  94. Uinti
  95. Ultimate
  96. Umpihankihiihto
  97. Vapaaottelu
  98. Vesijumppa
  99. Vesijuoksu
  100. Wakeboarding

 

 


 

Teemat

Blogiarkisto

2017

Kategoriat