Kirjoitukset avainsanalla tekniikka

Vaikka Suomen keihästaso on kärsinyt tämän kesän aikana pienestä alennustilasta, niin ei hätää! Nyt ruvetaan kaikki heittämään keihästä, niin alkaa keihäs-hype ja loppuu muuten valitus siitä, ettei ne vaan osaa. Keihäänheitto on nimittäin kaikessa yksinkertaisuudessaan yhtä aikaa järkyttävän herkkä ja toisaalta sairaan brutaali laji! Keihäänheittoa olen opetellut muutamia kertoja koulussa ja sit meillä oli nuorena kotona keihäs jota pystyi pellolla viskomaan, mutta nyt pääsin ensimmäistä kertaa kunnon opetukseen JKU:n aikuisten yleisurheilukouluun.

Sen verran tiesin etukäteen, että paikaltaan pystyn pelkällä kädellä heittämään 20m, mutta jos yritän ottaa vauhtia, heitän 10 metriä. Ajattelin siis, että varmaan päästään harjoittelemaan pelkästään paikaltaan heittoa. Mitä vielä! Ristiaskeleet haltuun ja heittämään, sanottiin yleisurheilukoulussa. Ja kun ohjaaminen on laadukasta, saadaan myös tuloksia nopeasti aikaan. Jokainen meidän ryhmästä pystyi reilun tunnin jälkeen vauhdin kanssa keihästä heittämään, vaikkei maailmanennätyksiä ehkä nähtykään!

Liikkeelle lähdettiin taas tutuista lajivoima- ja notkeusharjoituksista, joista tällä kertaa olellista oli saada jalkojen liikelaajuudet auki (varsinkin lonkankoukistajista) ja notkistaa myös kyljet, selkä ja olkapään liike sellaiseksi, ettei ensimmäisellä viskaisulla lähde käsi irti. Tuossa kun kävin viikonloppuna Kalevan Kisoja ihmettelemässä, huomasin että todellakin huikeat liikkuvuudet on oikeilla keihäänheittäjillä verrattuna meidän rautakankimaisiin liikkeisiin. Seuraavaksi haetiin keihäästä ote ja käden oikeaa liikerataa paikallaan melko samalla tavalla kuin tällä Ylen videolla, jolla Antti Ruuskanen näyttää miten homma toimii. Itse taisin luontaisesti ottaa juuri tuon peukalo-etusormiotteen keihäästä.  

Kun käden hommat oli paketissa harjoiteltiin ensin keihäskädessä juoksua, ristiaskeleita ja viimeisenä ristiaskelhyppyä, jonka päätteeksi keihäs lentää toivottavan kauniissa kaareessa tosi pitkälle. Ihan ensimmäinen osa vauhdinottoa on siis tuo juoksu keihäskädessä. Monesti tää osa jää aloittelijoilta pois, koska mitä kovempi vauhti, sen vaikeampi heitto on hallita. Mitä pidemmälle keihään haluat, sen kovempi vauhti sulla täytyy olla. Kuten kaikissa heitto ja hyppylajeissa, vauhti kiihtyy loppua kohden ja on toivottavasti ratkaisuhetkellä kovimmillaan. Alkujuoksussa keihästä piti yrittää pitää vaan mahdollisimman stabiilisti heittokäden nyrkki otsantuntumassa liikkuen. Tätä oli tosi hauskaa juosta muutaman kerran kenttää poikittain, sillä keihäs kädessä onnistuin lyömään itseäni todella monta kertaa nyrkillä ohimoon, kun ei se käsi ihan stabiilisti meinaa otsan vierellä pysyä. 

Seuraavaksi sitten käsi heittoasentoon taakse ja harjoittelemaan ristiaskeljuoksua, jonka aikana se keihään kärki tuodaan silmäkulmaan ja käsi suoraksi taakse. Mulla kun on vahva pesäpallotausta niin voitte uskoa, että jokaikinen ristiaskel on aina väärältä puolelta. Keihäänheitossa sen takajalan askel eteenpäin on tarkoitus ottaa etujalan ETUPUOLELTA, mutta automaattisesti joka kerta ellei keskity pelkästään siihen 110% se jalka tulee mulla takaa. Silloin kroppa kääntyy väärään suuntaan ja puolet heiton kropan antamasta tehosta jää pois. Lopullinen heitto lähtee sit ristiaskelhypystä, joita voi ottaa yhden tai kaksi. Sit sen vauhdin pitäisi päättyä siihen kuuluisaan pönkkäjalkaan, jonka tuella kaikki liike-energia koitetaan saattaa keihääseen. 

Harjoiteltiin ensin heittoa vaan muutaman kevyen ristiaskelhypähdyksen jälkeen. Heitto kevyellä kädellä ja koitettiin saada se lentämään. Sit lisättiin vähän ristiaskeljuoksua ja muutama hypähdys ja sit heitto ja taas fiilisteltiin mihin se menee. Ja sit seuraavaksi päästiin kokoamaan tai ainakin yrittämään kaiken kolmen homman kokoamista yhdeksi suoritukseksi. Mie tunsin jo yhden vauhdin kanssa otetun heiton jälkeen sen kuuluisan "pienen nypähdyksen nivusessa" eli toisin sanoen, mun lonkankoukistaja veti ihan kramppiin yhden vauhdikkaamman heiton jälkeen. Että voisi saada siirrettyä voimaa jaloista käsiin, vaaditaan paljon liikkuvuutta, joka mulla kinnasi pahiten lantion kohdalta kiinni. 

 

Jälleen kerran jokaiseen heiton aikana on yritettävä keskittyä niin moneen asiaan yhtä aikaa, että väkisinkin monta kohtaa unohtuu. Monen lajin oppimisen hienoja juttuja onkin, sit kun pääsee hiomaan vaikka pelkästään sitä ranteen asentoa. Itelle aina joskus tuntuu, että ihan hengittäminen ja juokseminenkin on haastavaa tehdä yhtäaikaa, niin yritä siihen ottaa sit keihäs, ristiaskelujuoksuja ja heitto perään. Näyttää helpolta kun ammattilaiset sitä tekee, mut ei oo niin kovin helppoa kun itse yrittää. Mukavaa on saada kuitenkin sellainen onnistunut rento suoritus ja vielä niin, että se keihäs jää pystyyn! Älyttömän mukava laji on myös katsoa, eli MM-kisoja odotellessa!

  • Mitä kehittää: voimaa, ketteryyttä, nopeutta, räjähtävyyttä. Mitä näitä nyt on...
  • Parasta: Kun keihäs lähtee oikeassa asennossa, lentää pidemmälle kuin ennen ja itteäkään ei satu mihinkään paikkaan!
  • Pahinta: Ei tarvii olla iso moka jalan tai käden asennossa, niin keppi ei lennä. Ei sitten millään. 
  • Missä: Aikuisten yleisurheilukoulussa opetellaan lajeja joka lähtöön. Suosittelen vahvasti esimerkiksi Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Aikuisten yleisurheilukoulua, jossa voi valita kaikki lajit (150€) tai pelkästään vaan heitto, juoksu tai hyppykoulun (60€/koulu). Harjoittelua on helppo jatkaa lajivalmennuksissa 60€/kk sen jälkeen kun oma laji löytyy. 
  • Oma ranking: Heittolajit on ollu kyllä juoksun jälkeen ihan parhaita, eikä tää keihäs oo kyllä yhtään hullumpi. Ehkä vielä hauskempaa kuin kuulantyöntö, joten kärkeen menöö.

 

 

Kommentit (0)

Vesijuoksu on profiloitunut omassa mielessä (ja väitän myös että monen muunkin mielessä) eläkeläisten lajiksi tai vammojen kuntouttajien lajiksi, mutta on tylsyydestään huolimatta älyttömän tehokasta. Mie kun alan olla tunnettu pikkuhiljaa tästä kilpailunhalusta ja kärsimättömyydestä, niin voitte uskoa että vesijuoksu sopii lajina mulle kuin nyrkki silmään. Koska kuitenkin oon saanut enemmän kuin oman osani myös liikuntavammoista (johtuen kilpailullisuudesta ja kärsimättömyydestä), oon säännöllisesti saanut käskyn fyssarilta tai lääkäriltä mennä kuntouttamaan sitä vesijuoksulla. Ihan outo laji ei siis ollut, kun lajitestauksen hengessä kävin Aalto Alvarin vesijuoksu-radalla verestämässä muistoja ja oli ihan niin hidasta kuin mitä mie muistelin. Totuuden nimissä en oo tehny vesijuoksua ihan niin paljon kuin mulle on suositeltu. 

Vesijuoksussa edetään vedessä pystyasennossa juoksuliikkeitä tehden. Useimmiten apuna käytetään kelluttavaa, vyötärölle sidottavaa vesivyötä.

 

Jos muistatte miten näppärä olin uimaan, niin ei kuitenkaan ole yllättävää, että uimahallissa käydessäni valitsen lajiksi vesijuoksun, ennen kuin painelen hylkeeksi porealtaaseen. Ainakin Jyväskylän Aalto Alvarissa on vesijuoksuvöitä tosin hyvin tarjolla ja yksi kaista altaasta on varattu kokonaan vesijuoksulle. Lajissa on itsekin opetellessa mukavaa se, että ei tarvitse pelätä aloittelijana jäävänsä pahasti muiden jalkoihin. Kun liikenopeus maksimi-spurtista huolimatta pysyy niin sanotusti maltillisena, ei pahoja törmäyksiä kovin helposti pääse tapahtumaan. Vai onko joku teistä onnistunut vesijuoksussa pahasti venäyttämään jonkun paikan? 
 

Jos et oo koskaan kokeillu niin ei muuta kun vesijuoksuvyötä sovittamaan. Näitä tuppaa tosiaan kaikissa uimahalleissa olemaan saatavilla. Muista, että vyön solki tulee eteen ja kelluke taakse, niin että teksti on oikein päin. Vesivöissä lukee yleensä koot (XS-XXL) ja niistä kannatta itselle sopivaa testailla. Vyö kiristetään vartalomallista riippuen joko vyötärön kapeimpaan kohtaan tai vatsan alle sopivan tiukalle ja ei muuta kuin veteen. Perus vesijuoksutekniikan voit kurkata Eevaliisa Anttilan videolta ja hänen YouTube-sivuiltaan löytyy myös muita vesijuoksun tekniikoita. 

 

 

Mie kokeilin intervallityyppistä treeniä vesijuosten, jossa juoksun tempoa vaihdellaan ajan tai matkan mukaan. Ite tein matkan kanssa. 100m tavallisesti, 100m “spurtaten”, 100m tavallisesti, 100m “spurtaten”. Tää spurttaus on suoraan mun painajaisesta, sillä ihan nään aina ajoittain sellaisia painajaisia, joissa yritän juosta täysillä karkuun, mutta en vaan pääse tarpeeksi nopeasti. Siltä tuntuu vesijuoksun spurttikin, tietysti ilman että joku mua siellä altaassa jahtaa. Hippa vesijuosten vois olla aika kuumottava laji... :D Muistaakseni kuvailin lumikenkäilyä sillei, et ihan niinku veisi crosstrainerin metsään. Jalat käy, mut maisema ei vaihdu. Vesijuoksu on varmaan sit niinku upottaisin crosstrainerin suohon. MITÄÄN EI TAPAHDU, mut silti se on supertehokasta. Ärsyttävä laji. 

Vaikka kokeilin lajia itsekseni perehdyin kuitenkin etukäteen tekniikkaan ja eritapoihin treenata vesijuoksua ennen kokeilua. Halutessaan kursseja ja ohjattua liikuntaa vesijuoksuun löytyy kuitenkin esim. Jyväskylän kaupungilta, jos mielii porukassa tätäkin lajia harrastaa. Vesijuoksu yksin on joka tapauksessa mulle aina virhe, (jonka nytkin tein) sillä kaikki mihin voit keskittyä on kellon minuuttiviisari.

Mun ajatuksenjuoksu vesijuoksun aikana menee jotakuinkin näin:

"No niin, nyt menen vesijuoksemaan ja ainakin 45min voisin tänään tehdä.

Montakohan kertaa siinä ennättää altaan päästä päähän? Varmaan ainakin 20 kertaa...

Ohhoh, oliko tää tosiaan näin hidasta?

(välissä kaikkia random ajatuksia, kauppalistat, sähköpostit, koulutehtävät, jääkiekon MM-kisojen pelaajavalinnat) 

Paljonkohan aikaa on mennyt, varmaan joku 15min...

NELJÄ MINUUTTIA, mitä ?!?  ...

Okei, no jos nyt edes 20min jaksaisin. Vois jo sit hyvillä mielin mennä porealtaaseen.

(3 minuuttia myöhemmin)

EI VOI OLLA NÄIN TYLSÄÄ! EI VOI OLLA NÄIN TYLSÄÄ! EI VOI OLLA NÄIN TYLSÄÄ! 

Miten noi muut jaksaa tehdä tätä noin pitkään?

Okei, teen niin pitkään kuin toi mummokin. (2min myöhemmin)

Eikö toi koskaan lopeta? Millon tää loppuu? (1min myöhemmin)

En jaksa enää. Nyt kyllä meen jo porealtaaseen." 

Treenin kokonaiskesto: 10min.

 

Mulle siis pelkästään omien ajatusten kanssa viihtyminen on aina tuskaa (johtuu tosta ajatusten tasosta) ja yleensä lenkeille sekä muille itsekseen tehtäville urheilusuorituksille musat onkin tärkein lisävaruste. Bluetooth kuulokkeilla varmaa vedessäkin kuuntelu onnistuisi, mutta puhelinta varmaan ei kannata sinne veteen mukaan ottaa. 

Intervallit tai jonkun muun ohjelman tekeminen auttaa tekemistä kyllä tosi paljon ja netistä löytyy esimerkiksi tällainen vesijuoksuohjelma. Tossa ohjelmassa oli myös kivoja keskivartaloliikkeitä vedessä tehtäväksi. Kaverin kanssa kun meet kokeilemaan, niin on vielä vähän hauskempaa. Musat jos saisi valita vielä mielensä mukaan, niin mikäs siinä polskiessa! Ite huomaan, että aineenvaihdunta alkaa kyllä saman tien toimia ja vedessä tulee oikeasti hiki. Sykettä en saanut spurtinkaan aikana nousemaan yli 120, mutta silti jalkojen ja käsien lihakset ottavat rasitusta vastaan urakalla.  
 

 

  • Mitä kehittää: Koko kropan lihaskestävyyttä todella monipuolisesti. Ei tunnu tehdessä missään, mutta seuraavan päivänä kyllä. Lisäksi tehostaa aineenvaihduntaa järkyttävän hyvin ja aerobisena treeninä erinomainen. Harjoittaa myös erityisen tehokkaasti kärsivällisyyttä.
  • Parasta: Pehmeys nivelille ja lihaksille, vaikka tehoaa silti kroppaan tosi hyvin. 
  • Pahinta: T-Y-L-S-Ä-Ä
  • Hinta: Uimahallimaksun verran. Oma vesijuoksuvyökään ei hinnalla päätä huimaa, sillä näitä saa jo 13€ hankittua. Lisävälineinä voi hankkia kaikkia mahdollisia hanskoista kenkiin.  
  • Kenelle: Sopii kaikille. 
  • Oma ranking: Tää on jännä laji. Vaikka ihan oikeastikin en pysty tekemään tätä kun muutaman minuutin kerrallaan, tavallaan nautin siitä kärsimyksestä, eikä tää siksi mene pohjalle. Voisin vaikka ihan päivittäin vähän vesijuosta jos siihen helposti olisi mahdollisuus. 

Lajista on ainakin aiemmin löytynyt jopa MM-kisat, mutta tähän hätään en ole varma järjestetäänkö niitä vielä? Kesällä voisi harkita joka tapauksessa järvihölkän kokeilua eli vesijuoksua avovedessä, mutta wikipedian (joo oon yliopistossa, silti paras lähde ikinä) järvihölkän vaaratekijöihin tutustumisen jälkeen, en kyllä ehkä enää uskalla. 

Wikipedia järvihölkästä:

  • Talvisin luonnonvedet saattavat olla jäässä, joten vesijuoksuun tarvitaan avantoa. Avantovesi on merkittävästi kylmempää kuin uimahallin vesi.
  • Kesäinen auringonpaiste voi altistaa vesijuoksijan ihosyövälle.
  • Silmiin saattaa tulla ultraviolettisäteilyn aiheuttamia haittoja.
  • Ukonilmalla saattaa joutua salaman iskemäksi.
  • Kovalla tuulella saattaa olla vaikeaa päästä eteenpäin. Tämä johtuu sekä aallokon korkeudesta että tunteesta kasvoilla. Yleisesti ottaen 10 metriä sekunnissa puhaltava tuuli on jo liian kova lajille.
  • Moottoriveneliikenne ei välttämättä ota huomioon vesijuoksijaa edes hassuista hatuista ja antenneista huolimatta.
  • Laivaväylille ei pidä lähteä vesijuoksemaan, vaikka mukana olisi turvavenekin.
  • Viinanjuonti ennen vesijuoksua on haitallista, vaikka se saattaakin lisätä rohkeutta ja lämmöntunnetta. Moni on hukkunut juuri alkoholin vaikutuksen alaisena.
  • Petokalat hyökkäävät vesijuoksijoiden kimppuun vain harvoin, mutta esimerkiksi lonkeroiset vesikasvit voivat yllättää.

En välttämättä uskalla enää edes ulkoilla, vaikka totta nuo kaikki toki on. 

 

Kommentit (2)

Jeminayk

Hih! Olipas kyllä hauska juttu. Tosiaan olen aina ajatellut että vesijuoksu olis juurikin eläkeläisten mieleen ja liian pitkäveteistä minulle. Mutta hyvä oli kuulla että tämä tosiaan tuntuisi kropassa! Juttusi lukeneena vakuutuin sen verran että ehdottomasti otan asiakseni mennä kokeilemaan ja katsomaan kuinka kauan oma kanttini kestää :) Terveisin http://www.jeminanvegaanifitness.blogspot.com

Silja Penttinen
Liittynyt22.1.2017

Kiitos <3 Kiva jos kokeilet, toivottavasti paremmalla menestyksellä kuin mitä minä :) On se oikeestikin tehokasta ja hyvä vaihtoehto jos uimataito on yhtä huono ku mulla... 

Siun blogia on kans kiva käydä lukemassa :)

Silja

Seuraa 

Tervetuloa lajitestausten pariin! Tämän blogin kirjoitti Silja, 28-vuotias kilpaurheilija Jyväskylästä. Vuonna 2017 testasin 100 lajia vuoden aikana ja tästä blogista löydät lajiesittelyt niistä kaikista, sekä muutaman liikuntaa ja urheilua sivuavan tekstin. Mun intohimo liikunnassa on sen kyky itsessään tuottaa hyvää oloa ja sen antaman mahdollisuus ylittää itsensä ja kehittyä loputtomasti. 

Tervetuloa lajitestausten, liikunnan ja urheilukirjoitusen pariin! 

Silja Penttinen

 

 

Ota yhteyttä:

100lajiavuodessa@gmail.com

 

LAJILISTA:

(lajit aakkosjärjestyksessä)

  1. Agility
  2. Aikido
  3. Aitajuoksu
  4. Amerikkalainen jalkapallo
  5. Ammunta
  6. Ampumahiihto
  7. Baletti
  8. BMX-pyöräily
  9. Brasilialainen jiu-jitsu
  10. Capoeira
  11. Cheerleading
  12. CrossFit
  13. Curling
  14. Enduro-moottoripyöräily
  15. Fitness
  16. Frisbeegolf
  17. Futsal
  18. Gaelilainen jalkapallo
  19. Geokätköily
  20. Golf
  21. Hiihto
  22. Historiallinen miekkailu
  23. Ilma-akrobatia
  24. Jooga
  25. Jousiammunta
  26. Judo
  27. Jääkiekko
  28. Kalpamiekkailu
  29. Karting
  30. Kehonhuoltotunnit
  31. Kehonpainoharjoittelu
  32. Keihäänheitto
  33. Keilaus
  34. Kiekonheitto
  35. Kiipeily
  36. Kirkkovenesoutu
  37. Koripallo
  38. Korkeushyppy
  39. Kuntosali
  40. Kuulantyöntö
  41. Käsipallo 
  42. Kävely
  43. Lacrosse
  44. Laitesukellus
  45. Laser Tag
  46. Lenkkeily
  47. Lentopallo
  48. Lentäminen
  49. Lihaskuntotunnit lisäpainoilla
  50. Ilma-aseammunta
  51. Lumikenkäily
  52. Lumilautailu
  53. Maantiepyöräily
  54. Maastopyöräily
  55. Melonta
  56. Nyrkkeily
  57. Paini
  58. Painonnosto
  59. Paritanssit
  60. Parkour
  61. Pesäpallo
  62. Petanque
  63. Pikajuoksu
  64. Pikaluistelu
  65. Pilkkiminen
  66. Pituushyppy
  67. Polkujuoksu
  68. Pyöräily
  69. Pöytätennis
  70. Ratsastus
  71. Retkeily / Vaellus
  72. Retkiluistelu
  73. Ringette
  74. Roller Derby
  75. Rugby
  76. Rullaluistelu
  77. Salibandy
  78. Seiväshyppy
  79. Sirkus
  80. Spinning
  81. Step-aerobic
  82. Sulkapallo
  83. SUP-lautailu
  84. Suunnistus
  85. Taekwondo
  86. Taiji
  87. Taitoluistelu
  88. Tankotanssi
  89. Tanssillinen ryhmäliikunta
  90. Telinevoimistelu
  91. Tennis
  92. Trampoliini
  93. Triathlon
  94. Uinti
  95. Ultimate
  96. Umpihankihiihto
  97. Vapaaottelu
  98. Vesijumppa
  99. Vesijuoksu
  100. Wakeboarding

 

 


 

Teemat

Blogiarkisto

2017

Kategoriat