Kirjoitukset avainsanalla räjähtävyys

Puoliväli lähestyy tässä projektissa, mutta niin se kuuluukin kun vuodestakin on kohta kulunut puolet. JKU:n aikuisten yleisurheilu koulussa ollaan edetty heittolajeihin ja ensimmäisenä tutustuttiin kuulantyöntöön. Treeneissä käytiin läpi lajiille tyyppillisiä harjoitteita ja sitten rakennettiin tekniikkapohja, jonka jälkeen päästiin pukkaamaan kuulaa niin pitkälle kun sielu sietää. Ala- ja yläkoulussa osallistuin yleisurheilukisoissa aina myös kuulantyöntöön, mutta en kyllä muista että oisin koskaan saanu lajiin opetusta. Tuurilla ja tunteella on vedetty aina aikaisemmin. 

Yleisurheilukoulussa on itelle ainakin aika antoisaa, että lajeja lähdetään harjoittelemaan siltä nollakokemuksen pohjalta. Vaikka mulla useimmista lajeista on joitain kokemuksia, niin ne on ollu niitä kuuluisia MUTU eli musta tuntuu-juttuja. Sitä on oikeasti luullut osaavansa vaikka mitä, mutta todellisuus näyttää aina sit, että se on ollu vaan sinne päin. Kuulantyönnössäkin on tosi paljon pieniä tekniikkapalasia, jotka huippusuorituksessa on saatava kohdilleen. Löysin alla olevan videon, jossa kerrotaan tosi hyvin ja tiivistetysti kaikki oleellinen lajista, siihen tarvittavista ominaisuuksista ja kuulantyöntäjien lajiharjoittelusta. Kurkkaapa tuo!

Meidän treenit alkoi kuntopallo treeneillä, jotka on ilmeisen suosittuja juuri heittäjien keskuudessa. Kuntopalloa nakeltiin seinään mm. alakautta, etenevien kyykkyhyppyjen jälkeen ja istumaannousuina, jonka jälkeen treenattiin vielä molempia käsiä yksittäisesti.   Kuntopallojen jälkeen päästiin treenaamaan tekniikkaa pala palalta. Tärkeää on pyrkiä kiihtyvään suoritukseen, johon voima tuotetaan jaloista. Kropan pitää kiertää ja liikkua mahdollisimman pitkällä matkalla, jotta kuulaan saadaan kiihdytettyä suuri nopeus. Loppujen lopuksi tässäkin lajissa on niin paljon pieniä juttuja, joita voi hioa ikuisuuksiin asti. Sormet oikeaan suuntaa, kuula kiinni kaulassa, yläkroppa ei saa karata liian aikaisin jne. 

Kun perusliikerata oli tullut tutuksi noin kolmen kilon sisäkuulalla, niin pääsimme työntörinkiin treenaamaan vauhdin kanssa. Ite oon aikaisemmin käyttänyt jotain vaihtoaskel tyyppistä vauhdinottoa, mutta meille opetettiin nyt tehokkaampi liuku. Myös pyörähdyksen askeleet näytettiin, mutta mun piruetti taidoilla ei siihen ollu kyllä rahkeita. Siinäkin on muuten tosi tarkat askeleet ja kaikki tekniikat tulee lopulta siihen samaan lopputyöntö asentoon jota aiemmin harjoiteltiin. Liuku-vauhdinotossa lähdetään ringin takareunasta yhdellä jalalla. Oikean käden työntäjänä mie lähden oikealla. Matala asento, pieni, matala ja terävä liukuloikka niin, että oikea jalka tulee suurin piirtein ringin keskelle ja varpaat osoittaa oikealle päin, kun taas vasen jalka tulee ihan ringin etureunaan varpaat eteen päin. Katse on edelleen taakse toisessa vaiheessa ja siitä asennosta annetaan se mahdollisimman pitkä, kiihtyvä vauhti kuulalle jolloin käsi työnnetään suoraksi eteen. Tämä kaikki ja miljoona muuta juttua sellaisen sekunnin sisällä. 

Nyt oli tosi kiva nähdä kuinka pitkälle kuulaa sai työnnettyä, kun lattiassa oli metriviivat. Naisten 4kg kuulaa sain lykättyä jopa yhdeksän metrin huudeille, mutta jokainen työntö on kyllä enemmän tuurilla kuin taidoilla. Tokihan nyt sitten naisten SM-kisoissa työnnetään järjestään tonne 14-15m (Hyvä Katri!!!) ja MM-kisoissa taas jopa 20 metriin, mut edes kymppi ois siisti saada joskus itse rikki! Valmentajalta sai jokaisen työnnön jälkeen palautetta, siitä mitä voisi korjata, mutta aina seuraavaan jotain muuta piti korjata. Kuulan työnnössä on se kiva tunne, kun sen saa lähtemään ihan oikeasti niin, että siihen saa voimaa ja nopeutta taakse. Turhauttavaa on se, kun se vaan löpsähtää käsistä puolihuolimattomasti. Mulle kuitenkin suhteellisen luontainen laji, jossa ilmeisesti voisi jo noilla työnnöillä 30-vuotiaiden sarjaan päästä kisailemaan. Voimaa ja tekniikka lisää, niin avòt. Toinen laji, jonka treenaamiseen ois nyt kolme vuotta aikaa. 

  • Mitä kehittää: räjähtävää voimaa koko kehoon, sähäkkyyttä ja koordinaatiota. 
  • Parasta: Kuulan lähteminen kunnolla eteenpäin. Se kun tsemppaa itsensä antamaan kaikkensa muutamassa yrityksessä. Lajina myös mukava kisailla, koska omaa suoritusta saa yrittää monta kertaa parantaa. Energian lataaminen itseensä on huippua!
  • Pahinta: Tekniikkavirheiden loputon korjaaminen. 
  • Hinta: JKU:n aikuisten yleisurheilukoulu kokonaisuutena maksaa 150€ (12 harjoituskertaa). Siitä voi ostaa esimerkiksi vaan myös yhden osan, vaikkapa ton juoksukoulun 60€ (4 harjoituskertaa). Lisäksi aikuisyleisurheiluun on myös lajivalmennusta esimerkiksi juoksulajeihin 60€/kk.
  • Kenelle: Räjähtävien lajien ystäville! Mua itseäni ainakin kuulantyönnön treenaaminen saisi hyvin motivoitumaan voiman treenaamiseen. Olisi joku todellinen syy oikeasti hankkia sitä voimaa!
  • Oma ranking: Tää on vähän sellasta, että kiva tehdä niitä juttuja missä on hyvä. Kuulantyöntö on yks niistä!

 

Kommentit (0)

Nyt tuli taas puun takaa itselle uusi kamppailulajien suosikki, joka varmasti menee omalla listalla jatkoon! En oo tiennyt itsestäni sitä, että nautin oikeasti noin paljon nujuamisesta, mutta sehän näissä lajikokeiluissa on parasta, että oppii itsestään uusia juttuja! Judoa sain kokeilla Jyväskylän Jigotain Judossa ja sain kunnia harjoitella maajoukkuen päävalmentajan ja Jigotain pääopettajan Jaakko Saaren treeneissä. Vielä kun sain treenien ajaksi lainaan ihan oikean judopuvun, niin en tiedä mistä johtui, mutta tuntui että ryhti parani ja pituutta tuli ainakin 10cm heti harjoitusten alussa lisää.

 

Judo (jap. 柔道, jūdō) on Japanista lähtöisin oleva kamppailulaji, jossa harrastajan tason kertoo hänen vyöarvonsa.  Vyön väri tummenee tason kasvaessa ja korkeimman eli mustan vyön sisällä on vielä 10 opettaja-astetta (dania). Judo on harrastajamääriltä maailman suosituin kamppailulaji ja toiseksi suosituin urheilulaji jalkapallon jälkeen. 

 

Etukäteen mulle oli kerrottu, että lajikokeilu voi olla haastava, koska turvallisten kaatumistekniikoiden opettelu vie jo niin pitkään peruskurssillakin, että yhden kerran lajikokeilussa ei judoa pääse paljoakaan harjoittelemaan. Mut kuitenkin päästettiin aikuisten ja nuorten yhteisharjoitusryhmän tunnille, jossa yhdessä treenaa eri vyöarvoilla olevia eri ikiäisiä miehiä ja naisia. Siinä kun katselin harjoitusten alkaessa treenikavereiden mustia vöitä ja mua samalla autettiin sitomaan oma vyö edes kiinni, niin mielessä kyllä kävi ajatus, että mihin oon taas nenäni työntänyt... 

Treenien alkaessa koitin tehdä niinku kaikki muutkin, sillä mulla ei ollut hajuakaan mistään judoon liittyvistä jutuista. Ennen tatamille menoa kumarretaan kevyesti. Sitten valmentajan kehotuksesta kaikki menivät tatamin reunalle vierekkäin polvilleen (minä jonon viimeiseksi, kun meni taas aikaa tajuta, että tää on joku juttu), Jaakko sanoi japaniksi jotain ja mie olin että: "?!?", kunnes tajusin et kaikilla on silmät kiinni. En tiennyt yhtään miten pitkään silmät tulee pitää kiinni, niin kurkin koko ajan, kunnes Japaniksi sanottiin taas jotain, jonka jälkeen kaikki kumarsi (minä viimeisenä) ja sit vasta kerrottiin mitä tänään treeneissä tehdään. Samat keskittymiset tehtiin myös treenin lopussa ja myös pariväännöissä, oli tärkeää kumartaa parille ennen ja jälkeen ottelun. Ei tosiaan hullumpi aloitus mihin treeniin vaan, käyttää pikku hetki harjoitukseen keskittymiseen

Alkulämmöiksi tatamilla tehtiin paljon samanlaisia harjoituksia, kuin mitä telinevoimistelun permannon alkulämmöissä, kuten kärrynpyörää, haarakuperkeikkaa ja kuperkeikkaa taaksepäin. Lämmittelyt jatketaan vielä lihaskuntoliikkeillä ja sen jälkeen päästiin tekniikka juttuihin. Muuten hyvä, mutta se että joku voisi edes heittää mut, tarkoittaisi sitä, että mun pitäisi osata tulla heitoista alas turvallisesti, eli osata ukemit. Sain kuitenkin luvan harjoitella mun parin kanssa yhtä lonkkaheitoista (en muista sen nimeä) niin, että itse olen heittäjä. Ja voi pojat, kun oli hauskaa! Uusia juttuja mulle oli taas se, että minä olen heittäjänä vastuussa heitettävän turvallisuudesta, mikä on mun mielestä tosi hieno tapa suhtautua sun kanssa ottelevaan kaveriin!

Sain opetella mua kärsivällisesti ohjanneen parin kanssa sitä lonkkaheittoa ja muutamia sidontoja, sekä ukemia taakse ja sivulle, samalla kun muut harjoittelivat pareina erilaisia heittoja. Kaatumisen harjoittelusta on muuten sellainenkin hyöty, että oikea kaatumistapa suojelee sua aina missä vaan kaatumisen aiheuttamilta vammoilta. Judon oppeja on hyödynnetty nyt esimerkiksi vanhuksille suunnattuihin kaatumiskursseihin. Leuka rintaa ja kohti uusia pettymyksiä, on sen ohje tiivistettynä. 


Näiden tekniikkaopetteluiden jälkeen pääsin harjoittelemaan parin kanssa liikkumista ja otteen hakemista toisesta ja pääsin myös kokeilemaan lonkkaheittoa liikkeestä. Judossa tärkeä juttu (sama kuin monessa muussakin kamppailulajissa) on pystyä pitämään itsensä rentona, silloin kun voimaa ei tarvitse käyttää. Liikkuminenkin kaverin kanssakin on enemmän tanssimaista, kun täysillä vääntämistä. Sitten kun saat otteen, vedetään se täysillä sähäkästi osuus.

Lopussa harjoiteltiin myös tatamilla vääntämistä, eli käytännössä painitaan matossa sen 4-5min, tarkoituksena saada kaveri selälleen lukko-otteeseen. Tää oli kyllä ihan mun juttu: vaikka oli ihan sairaan raskasta, niin oli myös ihan mielettömän hauskaa. Koitat vaan kiskoa kaveria sen puvusta niin paljon ku lähtee, samalla kun yrität itse olla joutumatta hankalaan paikkaan. Vaikka olit jo lattiassa selällään, niin jostain sai kaivettua voimaa kammeta (tai ainakin yrittää kammeta) itsensä ylös sieltä. Siinä kun mustanvyön arvoisen judokan kanssa viitisen minuuttia väänsin, niin minusta ois voinut kaikki mahdolliset kuristus- ja lukko-otteet ottaa, mutta mullehan se toimi kyllä ihan erinomaisena treeninä. 

Judo-ottelu kestä naisilla 4min (miehillä 5min), jonka aikana on tarkoitus saada pistevoitto tai luovutus heitoilla, sidonnoilla, käsilukoilla tai kuristuksella. Koska Judon tekniikat on molemmille turvallisia, kaikkia niitä voidaan harjoitella aina täysillä voimilla (kuristuksi opetetaan vaan kokeneille aikuisille ja silloin yleensä vastustaja luovuttaa, jos toinen saa kuristusotteen), eikä missään (vertaa esim. lyöntien harjoitteluun) tarvitse himmata. Kaikilla heitoilla ja muilla liikkeillä on, joku hieno japaninkielinen nimi, joita voitte katsoa vaikka tästä YouTube-videoista, mutta tosi hauskalta ne kaikki kuulostaa ja näyttää! Hypnottinen video, laitan ehkä soittoääneksi...

 

 

  • Parasta: Kunnioittamisen kulttuuri, vauhti ja sähäkkyys, nujuaminen ja vääntämisen ilo. 
  • Pahinta: Se hetki kun tajuat, että tästä otteesta en nyt pääse mihinkään. #pulassa
  • Hinta: Jigotailla peruskurssin (kesto syyskuusta- tammikuuhun tai helmikuusta-elokuuhun) hinta on 220€ sisältäen judopuvun. Peruskurssin jälkeen harjoittelu maksaa 270€/vuodessa sisältäen vapaavalintaisesti harjoituksia lähes päivittäin. Syksyllä olisi alkamassa myös naisten peruskurssi. 
  • Mitä kehittää: Keskivartalon ja jalkojen voimakestävyyttä ja räjähtävää voimaa. Liikkuvuutta, tasapainoa ja kehonhallintaa. 
  • Kenelle: "Judon suosio on seurausta siitä, että judo sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Judo on taistelutaito, judo on urheilua, judo on ruumiin ja mielen harjoitusmuoto, judo on tapa kasvaa ihmisenä. Judossa jokainen voi asettaa itselleen sopivat haasteet ja tavoitteet monipuolisesta kuntourheilusta aina kivikovaan kamppailu-urheiluun olympiatasolla. (Jigotain lajiesittely)"
  • Oma ranking: Judo kyllä viehättää mua tosi paljon! Vääntäminen, nujuaminen, kaikkensa yrittäminen, sähäkkyys ja kunnioitus. Noin iloinen mä haluan olla raskaiden treenien jälkeen, ku mitä oon noissa kuvissa. 

 

Kommentit (6)

Silja Penttinen
Liittynyt22.1.2017

Moi faija ja kiitos kommentista! Tää on ollut kyllä huippuhauskaa ja moni juttu on yllättänyt mut uusia juttuja testaillessa. Jos ja kun jossain vaiheessa pääsen myös lapsia hankkimaan, niin on ainakin kohtuullinen lajivalikoima esitellä lapselle harrastusmahdollisuuksia :D

Sulla on myös huippu blogi, laitan seurantaan. Mun projekti kestää vuoden, sun kestää koko elämän ;) Paljon tsemppiä siihen !

Silja

Heli S.

Hei, Silja!

Mikäli matto- ja pukupainihommat tuntuivat mukavilta, niin tule ihmeessä kokeilemaan myös brasilialaista jiu-jitsua (BJJ). Kyseessä on judon nuorempi serkkulaji, johon sisältyy paljon samoja tekniikoita, mutta painotus on enemmän mattokamppailussa. Seuramme on Jyväskylän Fight Club, jonka lajivalikoimaan kuuluvat BJJ:n lisäksi myös lukkopaini sekä vapaaottelu. Lisätietoja nettisivuiltamme (http://www.jklfightclub.com/) sekä seuran naisharrastajien blogista (http://jklfightclubgirls.blogspot.fi/).

Tervetuloa!

Toivoo: Heli S.

Silja Penttinen
Liittynyt22.1.2017

Moi ja kiitos kommentista. Oonkin käynyt jo teidän nettisivuja vähän tutkailemassa ja sekä BJJ, että vapaaottelu kiinnostaa molemmat :) Vapaa-ottelu tosin hiukan jännittää :D Koitan lähiaikoina tulla testaa!

Silja

Vierailija

Tervetuloa joukkoon, uusi judoka ;) Mä aloitin judon abauttiarallaa vuosi sitten, alkuvuodesta graduoin keltaiseen vyöhön, ja tätä kommenttia kirjoitellessa juuri treeneistä saapuneena tulee kyllä hehkuttua tyytyväisyyttä kun sai vihdoin hiottua sitä Ärsyttävää Heittoa Joka Ei Oikein Luonnistu (mun kohdalla tsurikomi goshi) mieleiseksi!

Silja Penttinen
Liittynyt22.1.2017

Kiitos! Judo treeneihin meneminen oli kyllä kuin olisi astunut yhtäkkiä ihan eri maailmaan, eikä tarvitse muuta miettiä! Onhan se pienten asioiden hankaamine kyllä ärsyttävää, mutta toisaalta sitten palkitsevaa. Siinä on myös kiva, kun vöistä näkee sen oman kehittymisensä. Tätä lajia on kyllä kiva päästä harrastamaan! 

Paini on laji, joka ei omassa lapsuudessa tai nuoruudessa ole ollut se trendi-laji täällä Keski-Suomessa, mutta onneksi Petra Olli on nostanut lajin kiinnostusta myös tyttöjen ja naisten keskuudessa. Harjun Woimalla on painiryhmiä tytöille, pojille ja miehille, mutta sen lisäksi kerran viikossa on ollut aloittelijoille ja kuntoilijoille sopiva kuntopainiryhmä. Itsellä on muutaman kerran aikaisemmin ollut ”ilo” tutustua painin harjoitusmuotoihin salibandyn oheistreeneissä, joissa ystävämme ”Kuulat kätteen-Antti” on pitänyt muutamia raskaimpia treenejä, missä ikinä olen ollut. Etukäteen tiesin siis, että helpolla en pääse, mutta ikinä ei happojen määrään ole helppo valmistautua etukäteen.

 Paini on yleisnimitys aseettomille kaksinkamppailumuodoille, joissa kamppaillaan ilman lyöntejä ja potkuja erilaisia otteita, sidontoja, nostoja, heittoja ja mahdollisesti lukkoja käyttäen.

Painissa olympialajeina on vapaapaini ja kreikkalais-roomalainen paini. Kilpailuissa aikuiset painivat nykyisin kaksi 3min jaksoa, jossa välissä on 30s tauko. Painijat tarvitsevat siis uskomatonta anaerobista kestävyyttä, sillä se 3min väännetään niin paljon kuin ikinä lähtee. Se fiilis myös kuntopainissa tuntuu, sillä palautukset ei harjoitusten välissä pitkät ole.

Harjun Woiman kuntopaini on hullun tehokas kuntoilumuoto, jossa painitreenien sisältöjä muokaten tehtiin painille tyypillisiä voima ja kestävyysharjoituksia, sekä muutamia aloittelijoille turvallisia tekniikkajuttuja. Kuulema jos haluaisin nähdä heittoja (eli päästä kokeilemaan heitettävänä olemista XD) saisin käydä myös kilparyhmän harjoituksissa, mutta aloittelijoiden ei kannata herkän loukkaantumisriskin takia ottaa heittoja tai sidontoja. Onneksi junioireden SM-kisoihin valmistautuva Jonni Sarkkinen kävi näyttämässä, miten kevyelle nukelle annettiin kyytiä, minkä jälkeen totesin, etten välttämättä halua itse lentää tuolla tavalla.

Päivän treenit veti Harjun Woiman -puheenjohtaja Timo Leppäharju ja painikaveriksi sain tähän painoluokkalajiin punnituksen jälkeen lähes samankokoisen Jani Leppänen. Molskia edestakaisin kulkeminen eri eläinhahmoja matkien oli alkulämmittely, jonka jälkeen olin jo ihan totaalisen hapoilla. Painissa hyödynnetään niin paljon koko kropan liikettä ja voimaa ja vaikka naurattaa ruveta tekemään eläinliikkeitä, niin ei naurata treenin jälkeen. Sit nostettiin vähän lisää sykettä tikastreeneillä ja samalla saatiin vähän jalkanopeudelle treeniä. Nää on ihan omia lemppareita! Harjun Woiman Training Stuff-kanavalta voit käydä katsomassa näitä eläinliikkeitä ja muita treenivinkkejä omaan harjoitteluun. Takaan, että tehokasta on!

 

Tämän jälkeen lihaskuntoa kolmekierrosta liikkeinä leuat (mie tein avustettuna), vatsat, punnerrukset, kyljet ja kyykyt, jonka jälkeen alla olla tarpeeksi et voidaan ruveta painimaan. Käsipaini on perinteinen painiharjoitus, jossa yritetään saada molemmat kädet kaveri kainaloon samalla kun työnnetään kaveria vielä eteenpäin. Me tehtiin 3-4 minuutin jaksoa, jonka jälkeen oli aina lyhyt palautus. Sit toisen horjuttamista polvillaan samanlaiset pätkät, mutta nyt palatusten aikana makasin molskilla yrittäen vetää happea. Ja viimeisenä harjoituksena vielä mun mielestä tällä hetkellä maailmakaikkeuden ärsyttävin happotreeni. Ryömi mahdollisimman nopeasti kaverin alta, kierrä ympäri ja ryömi taas. 6x3 ja siitä jo kuolema.

 

Painin maajoukkuevalmentajanakin toiminut Pasi Sarkkinen kävi vielä näyttämässä muutamia tekniikkaosioita meille ja tehtiin myös omaa uutta lempitreeniä. Siinä noustaan kaverin selkään päälläseisontaan ja joko kaveri lähtee kulkemaan rinkiä ja itse yrittää pysyä paikoillaan tai sit harjoittelet siltaan kaatoa ja sieltä takaisin hyppyä. Siinäpä vasta paritreeniä! Keskivartalovoimaa tuo esim. niskajuoksu, jossa pää maassa, kasvot koko ajan samaan suuntaat, yrität liikkua mahdollisimman nopeasti jaloilla pään ympäri.

 

Painin voi aloittaa myös aikuisiällä esim. juuri kuntopainista, mutta monessa painiseurassa naiset, jotka haluavat harjoitella säännöllisesti treenaavat miesten kanssa yhdessä, koska harrastajia on niin vähän. Sinänsä kovempien kanssa harjoittelu kehittää kyllä enemmän, sillä joka treeneissä joudut varmasti pistämään parastasi. Painitreeni ei mene hukkaan minkään muunkaan lajina harrastajalle, varsinkaan jos yhtään joudut vääntämään ja sen takia esim. Harjun Woima tarjoaa myös palloilulajin harrastajille painikoulua.

  • Mitä kehittää: Monipuolisesti koko kropan voimaa, mutta varsinkin keskivartalo saa kyytiä. Lisäksi anerobista kestävyyttä ja liikkuvuutta. 
  • Parasta: Vääntäminen, kaikkensa antaminen ja vähän sen ylikin itsensä väsyttäminen. 
  • Pahinta: Kuolema hapot: henki ei kulje ja jalka ei nouse, silti pitäisi vielä jaksaa. 
  • Keskisyke: 150!
  • Kenelle:  Jos haluat esim. anaerobista kestävyyttä kehittää niin suosittelen. Treeniksi vaikka kerran viikossa sopii kenelle vaan. Mitä enemmän harrastajia, sen sopivampia pareja esim.  parivoima harjoituksiin. Joukkuelajien palloilijoille vääntötreeneiksi suosittelen ehdottomasti! 
  • Hinta: Harjun Woimalla kuntopaini on tänä vuonna kuulunut aikuisten kausikortin hintaan ja mikäli vaan harrastajia riittää, tulee jatkossakin olemaan. Hinta tosiaan puolelta vuodelta sen 100€.
  • Oma ranking: Tehokasta ja mielekästä treeni on, vaikka onkin myös aika sairaan raskasta. Ei ole ihme, että salibandyssä mun rooli oli maalinedusta pelaaminen ja siellä vääntäminen, sillä sen verran luonnollista toi nujuaminen oli! Kamppailulajeista enemmän mun juttu, kuin nyrkkeily. Lyödä en osaa, mutta painimaan voin aina lähteä ;)

Kommentit (0)

Painonnosto on ollut kanssa aikamoinen mysteeri, ennen kuin pääsin Harjun Woiman punttikouluun tutustumaan olympialajeihin työntöön ja tempaukseen. Crossfitin myötä painonnosto on myös nostanut profiiliaan suosittuna lajina, varsinkin naisten keskuudessa, joten mahtavaa oli päästä kokeilemaan millaista painonnostotreeneissä on ja mikä siinä koukuttaa. Valmentajana Harjun Woimalla on myös ihan suhteellisen pätevä Tomi Puurunen, joka toimii mm. miesten painonoston maajoukkueen valmentajana. 

Painonnosto on urheilumuoto, jossa kilpailija pyrkii kahdella kädellä nostamaan mahdollisimman painavan tangon levypainoineen ylös suorille käsille. Kilpailussa nostot tehdään kahdella eri tekniikalla temmaten ja työntäen. Voittaja on suurimman yhteistuloksen nostanut.

 

Puurusen punttkoulussa treenataan kaksi kertaa viikossa oikeita nostotekniikoita sekä tempaukseen, että työntöön. Porukkaa treeneissä käy kaiken ikäisestä monen tasoiseen, mutta homma pysyy rentona, vaikka kunnolla pistetään tekemään. Treeniporukan oma motto taisi olla letkautus: "Täällä saat uusia ystäviä ja rantakunnon". Ainakin se oma mielikuva painonnoston jäpitysmeiningistä ja hauiksen ympärysmitan vertailusta haihtui ja tilaille tuli painonnostajan huikeat vaatimukset liikkuvuudelle, räjähtävyydelle, tekniikalle ja ketteryydelle. Tekniikka varsinkin on niin järkyttävän herkkä pienillekin virheille, sillä tasapainon ollessa pikkuisen liian edessä tai takana, paino ei vaan nouse. 

Treenit Harjun Woimalla alkaa aina piinallisella keppijumpalla, jossa keppi niskantakana, kädet suorana päänpäällä otetaan peukaloista kiinni ja mennään kyykkyyn. Ihan niinkun se kyykyssä oleminen ei ois jo tarpeeksi vaikeeta, niin kyykyssä lähdetään kävelemään ympyrää eteen ja taaksepäin, nitkutellaan polvia maahan, seisotaan yhdellä jalalla ja tehdään kasakkahyppyjä. Kaaduin ihan muutaman kerran selälleen permannolle kesken treenien. Keppipiinan jälkeen hiotaan liikeratoja kuntoon levytangon kanssa, naisilla kevyemmän 15kg tangon ja miehilä 20kg. Kymmenen kertaa kaikkea mahdollista etukyykystä takakyykyn kaikkiin variaatioihin, tempauksen erimuotoihin  ja rinnallevetoon. 

Alkulämpöjen jälkeen alkaa teknikkareeni päivän teeman mukaan. Tekniikkaa lähdetään hakemaan aina pienistä palasista hakemaan kohti oikeaa kokonaista suoritusta. Tempauksessa esimerkiksi ensin vain polveen asti nostamalla, sitten reisien puoliväliin ja sitten hartiavetoon saakka. Pareittain tehdessä palautukset pysyy hyvinä, eikä tekniikkaa harjoitella koskaan liian suurilla painoilla. Aina lähdetään siitä, että tekniikka pysyy turvallisena ja toistomäärät painoihin nähden on maltilliset, mutta kuitenkin kuormittavat. Mutta siihen tekniikan hiontaan tulee koko ajan palautettaa: Silja tee hitaammin, Silja rauhassa, Silja paino päkiöille, Silja älä nosta käsillä, Silja sitä ja tätä... Jatkuvasta ohjeistuksesta huolimatta on parasta, että palautetta saa tekemisestä koko ajan, koska itsellä ei koskaan ole mitään käsitystä siitä mikä hommassa menee pieleen. Tekniikka harjoituksen jälkeen tehdään vielä yleensä voimakestävyyteen tähtäävä sarja painoilla ja yleensä vielä piinataan keskivartaloa "pikku" treeneillä. Jos ei enää peruslankutus tunnu niin, kokeileppa tätä treeniä: lankkuja lisäpainoilla!

 

Osa ryhmästä on jo pidemmällä, jolloin omia ennätyksiä on mukava päästä koettamaan. Huikea fiilis, kun porukka hiljentyy jauhamisesta katsomaan ja kannustamaan, kun joku porukasta lähtee yrittämään omaa ennätystään. Ensin hiljaisuus, tangon takana energian kerääminen, asennon hakeminen sekä tyhjä katse eteenpäin. Sen jälkeen kaiken energian iskeminen tankoon ja joko onnistunut suoritus tai muutama kirosana. Energiakenttä painonnostossa on kuitenkin silmin nähtävissä! Tsekatkaapa Milko Tokolan Olympianostot tempaus ja työntö:  keskittyminen, tuuletus ja pyörtyminen noston jälkeen!

 

Painonnosto on painoluokkalaji, jossa voi kilpailla olympiatasolta seniorisarjoihin. Jos nyt aatellaan, niin mie pystyisin pikku painonpudotuksen jälkeen kilpailemaan 63kg sarjassa, mutta viimeksi SM-kisoissa sen luokan naisten paras tempaisi 87kg ja työnsi 104kg.  Suomenennätyksen siinä painoluokassa teki juuri EM-kisoissa Anni Vuohijoki tuloksella 90+111= 201. Kiinalaisella Wengillä taas on maailmanennätys tuloksella 115+147=261. Vielä on matkaa, kun meikäläisen tempaus kovimmillaan oli 32,5 kg ja työnnössä menisi varmaan about 40kg :D . Koutsi Puurunen kuitenkin lupasi, että vuodessa määrätietoisella harjoittelulla voi kehittyä paljonkin, kunhan vaan tekniikat saa hiottua kuntoon. 

  • Mitä kehittää: Koko kropan voimaa, mutta varsinkin keskivartalo ja jalat saavat ytyä. Ketteryyttä, liikkuvuutta ja nopeutta. 
  • Parasta: Tekniikan kehittyminen ja oma ennätys. Ekaa kertaa kun menee kokeilemaan, niin ai että ku aina tulee ennätys :D
  • Pahinta: Tekniikan hankaaminen ilman kehittymistä. 
  • Hinta: Ei päätä huimaa, kun kausimaksu 100€ (syksy tai kevät) sisältää Open Gymin, kuntopainin, punttikoulun ja crossfitin. Painonnostokengät oisi lajiin ehdottoman hyvä satsaus ja ne saa 100€ ylöspäin hankittua. 
  • Kenelle: Tiesittekö, että painonnostoon on painoluokkien lisäksi seniorisarjassa ikäluokat +80 ikävuoteen. Junnusarjat löytyy myös, joten ikä ei ole este. Liikkuvuus kehittyy, vaikka huonommallakin lähtisi, joten jos vaan nivelet kestää , lajia voi harrastaa kuka vaan!
  • Oma ranking: Hauskaa hommaa, kun ainakin alussa kehitystä tapahtuu nopeasti. Mulla motivaatio harrastaa painonnostoa tulisi kuitenkin vaan mahdollisuudella päästä joskus kilpailemaan, joten pitäisikö tässäkin tähdätä siihen +35 vuotiaiden masters-sarjaan? Harjun Woimalla ainakin on aidosti niin mukava meno, että siellä olisi mukava painonnostoa käydä treenailemassa! 
  • Seuraa: Anni Vuohijokea ja Milko Tokolaa

Kommentit (0)

Seuraa 

Tervetuloa lajitestausten pariin! Tämän blogin kirjoitti Silja, 28-vuotias kilpaurheilija Jyväskylästä. Vuonna 2017 testasin 100 lajia vuoden aikana ja tästä blogista löydät lajiesittelyt niistä kaikista, sekä muutaman liikuntaa ja urheilua sivuavan tekstin. Mun intohimo liikunnassa on sen kyky itsessään tuottaa hyvää oloa ja sen antaman mahdollisuus ylittää itsensä ja kehittyä loputtomasti. 

Tervetuloa lajitestausten, liikunnan ja urheilukirjoitusen pariin! 

Silja Penttinen

 

 

Ota yhteyttä:

100lajiavuodessa@gmail.com

 

LAJILISTA:

(lajit aakkosjärjestyksessä)

  1. Agility
  2. Aikido
  3. Aitajuoksu
  4. Amerikkalainen jalkapallo
  5. Ammunta
  6. Ampumahiihto
  7. Baletti
  8. BMX-pyöräily
  9. Brasilialainen jiu-jitsu
  10. Capoeira
  11. Cheerleading
  12. CrossFit
  13. Curling
  14. Enduro-moottoripyöräily
  15. Fitness
  16. Frisbeegolf
  17. Futsal
  18. Gaelilainen jalkapallo
  19. Geokätköily
  20. Golf
  21. Hiihto
  22. Historiallinen miekkailu
  23. Ilma-akrobatia
  24. Jooga
  25. Jousiammunta
  26. Judo
  27. Jääkiekko
  28. Kalpamiekkailu
  29. Karting
  30. Kehonhuoltotunnit
  31. Kehonpainoharjoittelu
  32. Keihäänheitto
  33. Keilaus
  34. Kiekonheitto
  35. Kiipeily
  36. Kirkkovenesoutu
  37. Koripallo
  38. Korkeushyppy
  39. Kuntosali
  40. Kuulantyöntö
  41. Käsipallo 
  42. Kävely
  43. Lacrosse
  44. Laitesukellus
  45. Laser Tag
  46. Lenkkeily
  47. Lentopallo
  48. Lentäminen
  49. Lihaskuntotunnit lisäpainoilla
  50. Ilma-aseammunta
  51. Lumikenkäily
  52. Lumilautailu
  53. Maantiepyöräily
  54. Maastopyöräily
  55. Melonta
  56. Nyrkkeily
  57. Paini
  58. Painonnosto
  59. Paritanssit
  60. Parkour
  61. Pesäpallo
  62. Petanque
  63. Pikajuoksu
  64. Pikaluistelu
  65. Pilkkiminen
  66. Pituushyppy
  67. Polkujuoksu
  68. Pyöräily
  69. Pöytätennis
  70. Ratsastus
  71. Retkeily / Vaellus
  72. Retkiluistelu
  73. Ringette
  74. Roller Derby
  75. Rugby
  76. Rullaluistelu
  77. Salibandy
  78. Seiväshyppy
  79. Sirkus
  80. Spinning
  81. Step-aerobic
  82. Sulkapallo
  83. SUP-lautailu
  84. Suunnistus
  85. Taekwondo
  86. Taiji
  87. Taitoluistelu
  88. Tankotanssi
  89. Tanssillinen ryhmäliikunta
  90. Telinevoimistelu
  91. Tennis
  92. Trampoliini
  93. Triathlon
  94. Uinti
  95. Ultimate
  96. Umpihankihiihto
  97. Vapaaottelu
  98. Vesijumppa
  99. Vesijuoksu
  100. Wakeboarding

 

 


 

Teemat

Blogiarkisto

2017

Kategoriat