Tätä lajia mie oon ennakkoon pitäny aika tylsänä, koska sen mitä olympialaisissa oon seurannu, en oo koskaan tajunnu sääntöjä, vaikka nää on siis tavallaan helpoimmat, mitkä on olemassa. Opin nyt aivan ÄLYTTÖMÄSTI kokeilussa Hannele Erosen kanssa, kun käytiin miekkailuseura Allezin harjoittelutilassa Jyväskylässä muutama tunti mittelemessä, eikä tää laji oo enää yhtään tylsä. Kyseessä on todella jännittävä laji, joka on mun mielestä kuin tennistä miekoilla. Kypärä päähän vedettynä ja vastustajan liikkeitä seuratessa, turhat ajatukset unohtuu ja kaikki aistit syttyy. Seuraat pelkästään sitä mitä vastustaja miekkansa kanssa tekee ja koitat pysyä perässä.

Mä ikävä kyllä myöhästyin nyt tässä miekkailutekstissä, sillä Allezin järjestämä peruskurssi meni jo tuossa toissa viikonloppuna, mutta olkaapa nyt kärppänä ennen seuraavia kursseja, sillä tää laji kannattaa kyllä opetella. Ja tokihan voi miekkailuseuroihin voi olla yhteydessä, jos aiemmin haluaa jo kokeilemaan. Mulla oli tosiaan oppaana Hannele, joka on harrastanut miekkailua muutaman vuoden ja pääsin lisäksi testaamaan mun juuri kehittyneitä taitoja muutamaa muuta miekkailijaa vastaan.

Kalpamiekkailussa kamppaillaan toista miekkailijaa vastaan tietystä pistemäärästä ja se joka osuu ensin saa pisteen. Esimerkiksi harjoitellessa tai kilpailujen alkuerissä mitellään siitä kummalla on ensin viisi pistettä ja lisäksi on 5min katkaisuraja, jonka jälkeen tasatilanteessa mitellään voittaja yhdellä pisteellä. Osuma rekisteröityy sähköisesti kalpamiekan kärjessä olevan nupin painuessa kasaan, kun pisto on tarpeeksi kova. Kalpamiekkailussa myös tuplaosumat ovat mahdollisia, jos molemmat pistävät toisiinsa 40 millisekunnin sisällä. Kuulostaa lyhyeltä ajalta, mutta niitä tulee yllättävän paljon. Homma on siis tavallaan tosi simppeliä: osu ennen kuin suhun osutaan. 

Me lähdettiin opettelu liikkeelle ihan liikkumisesta. Miekkailualusta on sellainen melko liukas kangas lattiana, jossa on piirrettynä rajat joiden sisällä otellan ja lisäksi on myös viivat, joiden takaa miekkailijat aina pisteen jälkeen lähtee. Kun mä nyt miekkailun oikea kätisenä, niin mun ois tarkoitus liikkua siinä kankaalla oikea jalka edessä varpaat kohti vastustajaa ja vasen jalka tulee takana auki sivulle, kuten kuvista näkyy.  Miekkailuun on ihan omiakin kenkiä, mutta mä kokeilin nyt vaan ihan sisäpelikengillä. Liikkumisen ois tarkoitus olla mahdollisimman nopeaa eteen JA taakse, sillä on liikuttava sekä vastustajan, että omien taktiikoidensa mukaan. Liikkuessa jalkoja ei juurikaan nosteta, vaan niitä vähän niinku salaman nopeasti "laahataan" pitkin lattiaa. Vähän aikaa ilman miekkaa taaplattuani tajusin miten eteenpäin kuljetaan, mutta viimeistään miekkaillessa tajusin, että taaksepäin en pääse yhtään. Mun tapauksessa hyökkäys oli siis paras puolustus, koska jos mua kohti hyökättiin, jäin vaan paikalleni. Me harjoiteltiin Hannelen kanssa myös niin, että toisen liikkeisiin piti yrittää reagoida ja pitää se sama etäisyys, josta voit sekä hyökätä, että puolustaa. Liikkuessa myös ryhti pitäisi pitää suorana, että ei lähde kovin kurkottelemaan, sillä siitä tarjoaa taas enemmän osuma pinta-alaa kaverille iskettäväksi. Tossa melkein istuma-asennossa liikkuminen siis todella ottaa pakaroihin, joten voit unohtaa sen trendikkään kuminauhakävelyn sivuttain ja mennä miekkailemaan. 

 

No sit toinen opeteltava asia oli sen miekan eli kalvan käsittely. Ensin testailtiin pistämistä ja puolustamista sellasilla mihin ei saa pistelaskuun tarvittavia sähköjohtoja kiinni. Kalpa on yllättävän painava ja vaarallisen näköinen väline, kun sitä lähemmin pääsee kokeilemaan. Kokilliksi sanotaan sitä kättä suojaavaa kupua miekassa ja miekoissa kahvoja oli erilaisia, josta piti ihan vaan kokeilemassa valitan itselleen sopivan tuntuinen. Pisto tapahtuu usein nopeiten ja varmiten, kun ottaa askeleen terävästi eteenpäin samaan aikaan piston kanssa. Jos kaveri ehtii perääntymällä väistää, pitää vaan lähteä perässä tai itse myös kerätä ryhtinsä takaisin. Ensin harjoiteltiin pistoa seinään vasten ja sain hyvää palautetta siitä, että uskalsin tökätä kunnolla ja oikeasti taivuttaa sitä kalpaa. Tässä vaiheessa en siis ollut vielä tajunnut, että se pistelasku tapahtuu sen kärjen anturin painuessa alas. Olin aiemmin luullu, että miekat ja miekkailuvaatteet jotenkin mystisesti johtaa sähköä ja aina kun se kärki osuu johonkin tulee piste. Wrong, se miekan kärki saa aika kovastikin painua alas, enne kuin piste tulee. Toisen pistot voi yrittää torjua ohjaamalla miekka sivulle ja vaikka näitäkin harjoiteltiin, niin erilaisia tekniikoita on varmaan satoja ja kuulema miekkailun hallitsemiseen menee yksin elinikä. 

Kun päästiin varsinaisiin kamppailuihin, koko laji aukeni mulle ihan uudella tavalla! Mä pelkäsin alussa sitä, että se miekan osuma sattuu, mutta miekkailu vaatteet suojaa kyllä tosi hyvin. Naiset pukee päälle yleensä housut, paidan ja rintasuojuksen, joka oli mun mielestä niin hieno, että haluaisin tollasen myös juhlamekkojen alle :D. Jos sattuu osumaan juuri sen suojuksen yläpuolelle, se tuntuu ehkä ikävimmälle ja seuraavana päivänä saatta toki huomata muitakin mustelmia, mutta kesken ottelun niitä en ainakaan itse huomannut ajatelleeni. Lisäksi tulee sit se verkkokypärä, jonka läpi näkee kyllä hyvin, vaikka ulkopuolelta se onkin aika musta. Mulla jotenkin tuntu, että kypärä päässä kaikki aistit oikein vielä terävöity ja se valmisti hyvin kamppailuun. 

Sähköistä pistelaskua varten pitää itsensä viritellä vielä niihin johtoihin kiinni. Katon vaijerista tulee johto kiinni sun paidan kautta kulkevaan johtoon, joka tulee kiinni miekkaan. Ennen matsia tarkastetaan, että molemmat on oikein kiinni johdoissa, siten että molemmat pistää sekä maahan, että vastustajan kokilliin miekkoja testatakseen. Kokillista ei pitäisi pistettä tulla ja taas maata vasten miekan pitäisi toimia. Osuma alue kaverissa on päästä varpaisiin, eli mihin vaan saa pistää. Mä yritin osua sinne mihin pystyin. Kalpamiekkailun parissa opin myös uuden termin "miekkailuranska" (vrt. rallienglanti). Kaikki käskyt ja valmiushuudot tulee ranskaksi: "allez",  "oui" oli ainakin juttuja mitä pääsi sopottamaan, eli ei menny yläkoulun ranskankurssi hukkaan

Ja se matsi alkaa aina omien viivojen takaa miekan nostolla tervehdykseksi vastustajalle. Sit laitetaan kypärä päähän, tuomari - tai tuomarin puutteessa vastustaa huutaa allez (valmis), sanotaan oui (kyllä) ja sit mennään. Mulle helpoin oli yrittää liikkua juuri siinä pistotuntumassa tarpeeksi lähellä ite pistämään jos paikka tulee. Aina jos ite olin kauempana ja vastustaja tulee kovaa vauhtia kohti, en onnistunut tekemään mitään. Jalat on koko ajan aktiiviset, käsi pitää olla pikkuisen ulkokierrossa ja tarpeeksi alhaalla, ettei kokillin takaa vastustaja voi nähdä sun käsivartta. Siitä sit vaan koitat reagoida ja miettiä meetkö itse vai odotatko toisen iskua. 

Kamppailin kokeilun aikana kolmen eri tyypin kanssa ja jokaisella taktiikka ja tyyli oli ihan omanlainen. Yks oli rauhallisempi ja osumaa ja toisen liikettä haettiin pienillä miekan kolautteluilla vastakkain, toinen oli aktiivisempi tyyliltään ja liikkui koko ajan pientä terävää liikettä, kolmannen tyyli oli peruttaa ja houkutella mua kohti vastustajaa, kunnes ihan radan loppumetreillä sieltä tuli aina terävä hyökkäys. Mun tyyli oli TODELLA rauhallinen. Yleensä lähdin iskemään vasta kun vastustajakin oli tehnyt liikkeensä ja useimmiten olinkin sen oman piston kanssa myöhässä ja hävisin pisteen. Muutaman kerran onnistuin hiukan väistämään toisen pistoa niin, että osuma meni musta ohi ja osuin itse kaveriin ensin. Tähdätä en sen kummemmin yrittänyt, kunhan johonkin osuisi! Kun toisella oli viisi pistettä, otetaan kypärä päästä ja ei miekkakädellä ( eli usein vasemmalla kädellä) kätellään ja kiitetään matsista. Treeneissä harjoittelua pyöritetään näppärästi niin, että aina matsin jälkeen toinen jää ja toisen tilalle tulee uus tyyppi. Näin kaikkia saa mitellä uusia kavereita vastaan ja saa varmasti riittävästi harjoitusta.

Tää on oikeasti todella jännittävä laji. On niin pienistä asioista kiinni osutko itse, vai osuuko kaveri ja miten matsissa lopulta käy. Ja kun ratkaisu tulee aina sähköisesti, ei pisteistäkään yleensä tarvitse kiistellä! Mä olin aina ihan hullun iloinen jokaisesta voitetusta pisteestä ja aina ihan täysin päättäväinen jokaisen hävityn pisteen jälkeen, että mä vien seuraavan. Ihan hullu laji kilpailuvietille, niin kuin tätä lajia mulle suositelleet osasikin kertoa. Mä väsyin myös keskittymisen kautta koko ajan, joka vaikutti siihen, että oli yhä rauhallisempi. Koko ajan ois kuitenkin hyvä pitää pientä liikettä jaloissa, että on valppaampi reagoimaan vastustajan liikkeisiin. 

  • Mitä kehittää: Nopeaa jalkatyötä, ketteryyttä, keskittymistä, liikkuvuutta ja kestävyyttä.
  • Parasta: Itse kamppailu. Vaikka varmaan kehittyneemmät miekkailijat pystyy myös ajattelemaan samalla kun miekkailee, niin mä keskityin pelkästään reagoimaan ja pärjäsin myös sillä. Jokainen piste on uusi mahdollisuus. 
  • Pahinta: Liikkuminen tarpeeksi nopeasti, varsinkin taaksepäin. Voi luoja, ei mihinkään. Ja tokihan kaiken maailman tekniikan ja jalkatyön harjoittelu voi olla puuduttavaa, mutta palkitsee varmasti myöhemmin.
  • Missä ja miten: Miekkailu ei ainakaan täällä Jyväskylässä oo kovin kallis harrastus. Miekkailuseura Allezin viikonlopun kestävän peruskurssin hinta on 60€ ja lukukauden harrastumaksu on  40€, johon sisältyy myös mahdollisuus lainata kaikkia varusteita. Ihan älyttömän edullista liikuntaa siis! Miekkailua voi harrastaa ihan kuntoilumielessä tai sit voi mitellä seuran sisäisissä kisoissa ja edetä tietysti niin pitkälle kun vaan rahkeet riittää. 
  • Oma ranking: Mä tykästyin todella tähän lajiin! Ihan oon itseäni moittinut aiemmasta nihkeästä suhtautumisesta lajiin, sillä tää oli mun mielestä kyllä helposti lähestyttävää! Ja mitkä killer-vaistot heräsi aina matsin alkaessa (ja sammu aina ku otti kypärän pois päästä)! Tää oli kivaa!

Kommentit (2)

Silja Penttinen
Liittynyt22.1.2017

Liikkujanainen, mä olin lukenut ton tekstin ennen kun itse lähdin kokeilemaan, mutta epäilin kyllä ennakkoon, että en noin paljon syty... Mutta herranjestas mikä kilpailuvietin sytyttäjä toi laji on! Olit ihan oikeassa :) Ehkä tuossa joku selviytymisvaisto kaappaa vallan ja antaa vaan mennä!

Silja

Seuraa 

Blogia kirjoittaa Silja, Jyväskylässä asuva 27-vuotias urheiluhullu opettajaopiskelija, sairaanhoitaja ja entinen salibandynpelaaja. 

 

"Bloggaan sadan erilaisen urheilulajin kokeilusta vuoden 2017 aikana ja esittelen sen tiimoilta muutaman uuden lajin viikossa.  Omana tavoitteena on oppia uutta ja löytää liikuntaharrastus, joka sytyttää eikä riko enää polvea. Lajiesittelyitä, fiiliksiä ja suosituksia lajeista mottona: tosissaan, mutta ei totisesti. "

 

Liikunta on mulle erityisen tärkeä juttu ja sen tuottamaa iloa jaan mielelläni. Jos saan sut osallistumaan haasteeseen tai kokeilemaan jotain uutta lajia, niin oon onnistunut! 

 

"Pidän blogissani lajirankingiä, joka kertoo mitkä lajit koen itselleni sopivimmiksi, ei sitä mikä olisi sinulle paras. Sinä olet erilainen, joten kannustan kokeilemaan kaikkia. Toivottavasti löydät blogistani uusiin lajeihin vinkkejä!"

 

 

LAJIRANKING 

  1. Salibandy
  2. Pikajuoksu
  3. Amerikkalainen jalkapallo
  4. Judo
  5. Keihäänheitto
  6. Tennis
  7. Tankotanssi
  8. Lentopallo
  9. Pituushyppy
  10. Brasilialainen jiu-jitsu
  11. Pesäpallo
  12. Kuulantyöntö
  13. Maastopyöräily
  14. Kalpamiekkailu
  15. Lacrosse
  16. Laser Tag
  17. Rullaluistelu
  18. Melonta
  19. SUP-lautailu
  20. Kiipeily
  21. Retkeily / Vaellus
  22. Ratsastus
  23. Frisbeegolf
  24. BMX-pyöräily
  25. Rugby
  26. Ultimate
  27. Kiekonheitto
  28. Cheerleading
  29. Aitajuoksu
  30. Telinevoimistelu
  31. CrossFit
  32. Baletti
  33. Triathlon
  34. Polkujuoksu
  35. Maantiepyöräily
  36. Jousiammunta
  37. Jooga
  38. Kehonpainoharjoittelu
  39. Kirkkovenesoutu
  40. Vapaaottelu
  41. Tanssillinen ryhmäliikunta 
  42. Keilaus
  43. Painonnosto
  44. Enduro
  45. Golf
  46. Umpihankihiihto
  47. Laitesukellus
  48. Laskettelu
  49. Gaelilainen jalkapallo
  50. Wakeboarding
  51. Agility
  52. Parkour
  53. Sirkus
  54. Spinning
  55. Pyöräily
  56. Paini
  57. Uinti
  58. Paritanssit
  59. Vesijuoksu
  60. Kuntosali
  61. Retkiluistelu
  62. Ampumahiihto
  63. Hiihto
  64. Nyrkkeily
  65. Historiallinen miekkailu
  66. Taiji
  67. Lenkkeily
  68. Kehonhuoltotunnit
  69. Ilma-aseammunta
  70. Seiväshyppy
  71. Petanque
  72. Korkeushyppy
  73. Kävely
  74. Lumikenkäily
  75. Pilkkiminen
  76. Step-aerobic
  77. Lihaskuntotunnit lisäpainoilla
  78. Geokätköily
 


 

Teemat

Blogiarkisto

2017

Kategoriat

Instagram