Heillä on yllään Nurmijärven miehen ja naisen puvut. Kuva: Ulla Paakkunainen/Suomen kansallispukukeskuksen arkisto
Heillä on yllään Nurmijärven miehen ja naisen puvut. Kuva: Ulla Paakkunainen/Suomen kansallispukukeskuksen arkisto

Tiedättehän, hame, liivi, esiliina, röijy, tykkimyssy. Sopii juhlaan kuin juhlaan. Onko vähän 1800-lukua?

Etelä-Saksassa ja Itävallassa ne tykkäävät nykyään kovasti Dirndl-mekoista, joissa on tyköistuva miehusta, essu, avonainen kaula-aukko ja seksikäs henkäys Alppien maaseudun kansanperinnettä. Sellainen päällä on kai mukava juoda Oktoberfestillä olutta.

Mites Suomessa? Kansallispukujen isoin valmistaja Helmi Vuorelma haettiin syksyllä konkurssiin. Linnan juhlissa näkyy muutama kansallispuku vuosittain, mutta pukeutuu ylioppilasjuhlassaan Sakkola-Rautuun. Mutta meidän Kansallispukukeskuksellamme onkin toinen suuntaus kuin Keski-Euroopassa: täällä ei tehdä vuosisatain takaisista juhlapuvuista muodistettuja versioita vaan pyritään autenttisuuteen.

– 1900-luvun alkupuolella Suomessa ei oltu niin tarkkoja siitä, vastasivatko kootut kansallispuvut esimerkiksi kaavoiltaan tarkasti esikuvia. Nyt tehdään perusteellisempaa tutkimustyötä ja tarkistetaan pukuja niin lähelle sitä 1700- tai 1800-luvun kansan juhlapukua kuin nykymateriaaleilla on mahdollista, toteaa Kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultti Taina Kangas.

No miten olisi

Autenttisuus tekee puvuista tietysti aika kalliita ja ompelijalle työläitä. Entä seksikkyyspuoli, kiinnostaako ketään enää suomalainen kansallispuku?

– Kyllä, paljon enemmän kuin muutama vuosi sitten. Tämä on aaltoliikettä. Nyt meille soittelevat nuoret, jotka ovat saaneet isoäidiltään kansallispuvun ja haluavat tietää, miten siitä saisi itselle sopivan, Kangas kertoo.

Joten, nainen. Jos haluat olla uuden trendin aallonharjalla ja kulkea samalla parisataa vuotta menneisyyteen, lähde kansallispukulinjalle! Voit seurata vapaasti makumieltymyksiäsi, tai sitten voit penkoa juuriasi ja etsiä asun, jollaista äidinäidinäidinäiti olisi saattanut ammoin Antreassa käyttää.

– Kansallispuvuissakin on omat yleisön suosikkinsa. Munsalan puvussa on Suomi-neidon henkeä ja se on myös hinnaltaan edullisimpia. Tuuterissa taas miellyttää ehkä värikkyys ja käsityön määrä, ja sitä näkyy paljon. Karjalaiset puvut ovat olleet suosittuja aina: siirtokarjalaiset ovat halunneet korostaa juuriaan.

Kankaan oma suosikki on Jokiläänin puku, omien sukujuurien, kauniiden värien ja nuorekkaan liivin takia.

– Sitten on paljon sellaisia pukuja, joista ihmiset eivät tiedäkään. Esimerkiksi Kankaanpään naisen puku! Ihan mahdottoman kauniit kankaat, eri raitaa liivissä ja hameessa. Tai Kalajokilaakso, aika poikkeuksellinen, empirevaikutteinen puku.

Mistä sen puvun Helmi Vuorelman jälkeisenä aikana sitten saa?

– Alueellisilta Taito ry:iltä, entisiltä käsi- ja taideteollisuusyhdistyksiltä, saa pukuja ja ompeluohjeita. Uudenmaan taitoyhdistykseltä uusmaalaisia pukuja, Etelä-Karjalasta karjalaisia pukuja ja niin edelleen.

Lue myös:

Testasimme: kalevalainen jumppauutuus folkjam

Mitä vaatteita oikeasti käytät? Selvitä helpon henkarikikan avulla

Vaatekaapin kevätsiivous vaihe vaiheelta – näin onnistut

Keinokuituvaatteista irtoaa jokaisessa pesussa valtava määrä pieniä muovikuituja, joista osa päätyy lopulta vesistöihin.

Vuoden turhake on taas valittu, ja tänä vuonna se on fleecekangas.

Suomen Luonto -lehden toimitus teki valinnan lukijoiden lähettämien ehdotusten joukosta. Valinnalla toimitus haluaa kiinnittää huomiota polyesterikankaista irtoavaan mikromuoviin.

Mikromuovista on puhuttu viime aikoina paljon, sillä se saastuttaa meriä ja on haitaksi niiden eliöille. Huomio on kuitenkin tähän mennessä keskittynyt kosmetiikan mikromuoveihin, joihin lukeutuvat esimerkiksi kuorintavoiteiden muovirakeet. Kerroimme vähän aikaa sitten, että myös muoviglitter on viemäriin päätyessään uhka ympäristölle.

Kuten kosmetiikasta, myös pörröisestä fleecekankaasta irtoaa jokaisessa pesussa jopa 200 000 alle viiden millimetrin mikromuovipalaa. Muut keinokuitukankaat eivät ole yhtään parempi valinta.

– Vielä enemmän hiukkasia irtoaa softshell-kankaasta ja teknisistä urheiluasuista, joten fleece ei edes ole pahin polyesterikangas mikromuoveista puhuttaessa, ryhmäpäällikkö Markus Sillanpää Suomen ympäristökeskuksesta toteaa tiedotteessa.

Suurin osa kuiduista saadaan puhdistettua jätevedenpuhdistamolla, mutta silti vesistöihin päätyy biljoona mikromuovihiukkasta, joiden ympäristövaikutuksia ei vielä tunneta tarkoin.

Kysely

Vältteletkö fleecevaatteita ympäristösyistä?

Gugguun vaatteet saivat asiakkaat ottamaan juoksuaskelia.

Ilmassa oli pientä hysterian tuntua, kun valtava joukko innokkaita asiakkaita ryntäsi ostamaan kotimaisen merkin lastenvaatteita alennettuun hintaan.

Suomalaiset ovat tunnetusti kovia jonottamaan ilmaista tavaraa. Mutta kyllä maksullinenkin rompe aiheuttaa pienimuotoista hysteriaa, jos halvalla saa.

Kotimainen Gugguu-vaatemerkki järjesti Helsingin Suvilahdessa perjantaina outlet-tapahtuman, joka jatkuu vielä lauantaina.

Ensimmäiset asiakkaat kurvasivat Suvilahteen Kattilahallin pihaan perjantaiaamuna kello 6.30. Ovet avattiin kymmeneltä, ja siihen mennessä parkkipaikalle ehti muodostua noin sadan metrin jono. 

Yritys tyhjensi kangasvarastonsa ja teetti ylimääräisistä kankaista lastenvaatteita. Tuotteet myytiin 50 prosentin alennuksella brändin normaalihintoihin verrattuna. Esimerkiksi lasten trikoiset leggingsit maksoivat 14 euroa. Ketjuliikkeistä housut saisi edullisemmin, mutta ilmeisen moni on kiinnostunut suomalaisten yritysten tuotteista, etenkin, kun hinta on alennettu.

Parkkipaikalle ehti muodostua noin sadan metrin jono.

Gugguu on perustettu viisi vuotta sitten. Se suunnittelee parhaillaan ensimmäisen kivijalkaliikkeen perustamista.

Myös muutama muu kotimainen aikuisten ja lasten vaatteita valmistava yritys ottaa parhaillaan ensimmäisiä askeleitaan kivijalassa. Vimma on perustanut kaksi liikettä, toisen Helsinkiin ja toisen Ouluun. Papu kokeilee menestystään nyt joulun alla pop up-muodossa Galleria Esplanadissa. Yritys hakee myös näillä näppäimillä kasvua liiketoiminnalleen joukkorahoituksella. 

Otsikkoa muokattu 9.12. kello 10.00.